Seuraava teksti perustuu Pentti Harjun Ilmastointitekniikan oppikirja 1:n materiaaliin. Tämä kirjoitus on tiivistelmä kirjan kappaleesta. Harjun teos on paras lähde ilmanvaihtotekniikkan tietoihin ja tiivistelmämme ei olle lähellekään yhtä kattava, mutta antaa hyvän pintaraapaisun aiheesta. Mikäli tiivistelmä herättää mielenkiintoa, suosittelen hankkimaan kirjan suoraan kirjailijan sivujen kautta:
http://www.penantieto-opus.fi/category/13/ilmastointitekniikkaÄäni on korvien avulla aistittavaa ilmamolekyylien värähtelyä, aaltoliikettä, joka etenee ilmassa aiheuttaen ilmanpaineen tihentymiä ja harventumia. Pienet ilmanpaine-erot saavat korvan tärykalvon värähtelemään ja kun värähtely välittyy aivoihin kuuloelimien avulla, muuntuu se aistittavaksi ääneksi. Ääni voidaan havaita kuuloaistimuksena, tuntoaistimuksena (esim. basso) tai mittaamalla.
Ääntä syntyy kemiallisten reaktioiden yhteydessä, fysikaalisten ilmiöiden seurauksena, ihmisten tai eläinten tuottamana tai erilaisten äänentoistolaitteiden avulla. Värähtelevä kappale aktivoi lähellään olevat ilmamolekyylit pois lepoasennosta. Aktivoituneet molekyylit siirtävät taas viereisiä molekyylejä ja liikkeen jatkuessa syntyy pitkittäinen aaltoliike. Pitkittäinen aaltoliike etenee vain kaasuissa ja nesteissä. Poikittaista aaltoliikettä voidaan havaita kiinteissä aineissa. Äänen aaltoliike etenee väliaineessa, joka voi olla neste, kaasu, kiinteä aine tai plasma. Kuultu puheääni etenee ilmassa ja ilma on väliaine.
Äänen nopeus ilmassa on n. 340 m/s normaalipaineessa ja 20 asteen lämpötilassa. Äänen nopeuteen vaikuttaa lämpötila, paine ja kosteus. Mitä tiheämpää aine on, sitä nopeammin ääni etenee. Teräksessä äänen nopeus on jo 5200 m/s.
Äänen taajuus on edestakaisten värähdysten lukumäärä/sekuntti. Taajuuden yksikkö on Hz. Mitä suurempi taajuus, sitä korkeampi ääni on. Ilmanvaihtotekniikassa matalataajuisten äänten absorbointiin tarvitaan paksuja eristeitä tai massiivista seinää. Korkea ääni voidaan eristää ohueammalla eristeellä tai seinällä.
Kuulemamme äänet koostuvat eritaajuisista eri voimakkuuden omaavista ns. puhtaista äänistä. Äänien yhdistäminen saa aikaan melun, joka on yksi pahimpia ympäristöhaittoja. Pääasiallisia melun aiheuttajia ovat teollisuus ja liikenne. Melu on yleensä jaksotonta ja epäsäännöllistä, se voi olla kolahduksia tai koko päivän kestävää kohinaa. Impulssimelu tarkoittaa lyhytaikaista melua, kuten laukausta. Melu häiritsee, kuluttaa, vaikeuttaa keskittymistä ja nukkumista. Melua vastaan tulee suojautua asianmukaisesti.
Asuinrakennusten äänet muodostuvat jokapäiväisistä asumisesta syntyvistä äänistä. Äänet siirtyvät huoneesta toiseen ilmaääninä tai runkoääninä. Kun ääni etenee ilmassa, kyseessä on ilmaääni. Ilmaääniä ovat puhe, itku ja koiran haukunta. Jos värähtely esiintyy rakennuksen rungossa, on kyseessä runkoääni. Runkoääniä ovat ovien pauke, veden kohina ja askelten kopina. Kerrostalon viemäri voi aiheuttaa toimiessaan häiritsevää ääntä, samoin vesihanojen käytöstä syntyvä kohina. Iv-laitteiston puhaltimet ja ilman virtaus kanavissa tuottavat ääntä. LVI-laitteiden tuottama melu saattaa hukkua kadulta kuuluvaan liikenteen meluun, jolloin LVI-laitteiden meluhaittaa voi olla vaikeaa eritellä. Laatutietoiseen rakentamiseen kuuluu äänenvaimennuksen huomioiminen.
Suuret meluhaitat rakennuksessa syntyvät laitteiden aiheuttaman melun siirtyessä resonoiviin runkorakenteisiin. Runkoäänen melutasoa pienennetään estämällä laitteen käyntiäänen johtuminen rakennuksen runkoon. Tämä onnistuu lisäämällä koneeseen joustavia liitoksia ja parantamalla koneen tärinänvaimennusta. Kone tulee asentaa aina irti rakennuksen rungosta. Rakenteiden läpäisyssä IV-kanava ei saa hangata rakenteisiin. Kannakointi on suoritettava niin, ettei äänisiltoja synny runkorakenteisiin. Kanavien kiinnityksessä tulee käyttää äänieristettyjä kannakkeita. Rakennuksen runko voidaan jakaa useampaan osaan ja välille asennetaan äänen etenemisen katkaisevaa materiaalia.
Huoneakustointi tarkoittaa huoneen äänentason alentamista. Se voidaan toteuttaa rakennusteknisesti asentamalla kattoon akustointilevyjä, pehmeällä sisustuksella tai käyttäen molempia menetelmiä samanaikaisesti. Pehmeä sisustusmateriaali vaimentaa ilmaääntä. Mattojen avulla vaimennetaan ilma- sekä askelääntä, joka voi muuttua runkoääneksi. Samansuuruisella ääniteholla huoneen äänitaso voi olla hyvin erilainen riippuen seinäpintojen materiaaleista ja kalustuksesta.
Huoneessa oleva henkilö kuulee suoraan äänilähteestä tulevan äänen että huoneen seinämistä heijastuneen äänen. Sama asia kuullaan siis kahdessa eri vaiheessa. Heijastusääni, eli kaiku hankaloittaa tai tekee tarkan kuulemisen vaikeaksi. Akustoinnilla estetään äänen heijastuminen.
Ilmanvaihtolaitoksessa melua tuotta
a yleensä eniten puhallin, mutta myös ilman virtaus kanavissa, säätölaitteissa sekä tulo- ja poistoilmaelimissä. Laitteiden mekaaninen värähtelykin aiheuttaa melua. Äänenvaimennuksessa äänienergia muutetaan lämpöenergiaksi absorbiomateriaalin kitkan avulla. IV-laitteiden meluntorjunnassa huomio tulee kiinnittää matalien taajuuksien vaimennukseen.
Jos epäilet ilmanvaihdon ongelmia ja välität terveellisestä sisäilmasta, ota yhteyttä ammattiaiseen tänään!
IVAeris Oy
010 206 3000
www.aeris.fi
info@aeris.fi