Kuvittele tämä: olet juuri päässyt kotiin pitkän päivän jälkeen ja istut alas nauttimaan hiljaisuudesta ja rauhasta. Mutta sitten se alkaa – jatkuva humina, joka tuntuu voimistuvan. Ilmanvaihtojärjestelmäsi kuulostaa siltä kuin se yrittäisi viestiä jotain. Se ei ole aivan moottoritie, mutta tarpeeksi kova, että se alkaa käydä hermoille. Mitä enemmän yrität sivuuttaa sen, sitä pahemmalta se tuntuu. Jos tämä kuulostaa tutulta, et ole yksin. Melu voi olla salakavala ongelma, joka vaikuttaa elämänlaatuun, ja jos et ole tietoinen siitä, mitä melunhallinta tarkoittaa, voit joutua elämään tämän ongelman kanssa turhaan.
Tässä artikkelissa sukellamme syvälle siihen, miksi ilmanvaihtojärjestelmät pitävät ääntä ja miten voimme hallita tätä melua tarkasti laskemalla ja suunnittelemalla ilmanvaihtoa oikein. Käymme läpi, mitä tarkoittaa ymmärtää äänitasojen matematiikkaa ja miten voit soveltaa sitä kotonasi ilmanvaihtojärjestelmän meluongelmien ratkaisemiseksi. Ennen kuin sukellamme syvemmälle ilmanvaihtojärjestelmien meluongelmien ratkaisemiseen, on tärkeää ymmärtää taustalla vaikuttavat äänitasomääräykset ja akustiset standardit, jotka määrittävät, millainen ääniympäristö on hyväksyttävä eri rakennuksissa. Suomessa nämä määräykset ja standardit ovat kehittyneet huomattavasti viime vuosikymmeninä vastaamaan parantuneita laatuvaatimuksia sekä asumis- että työympäristöissä. Kehityksen taustalla on ollut selkeä tarve varmistaa, että rakennuksissa on miellyttävä ääniympäristö, joka tukee hyvää elämänlaatua ja vähentää terveyteen liittyviä riskejä, joita liiallinen melu voi aiheuttaa.
Äänitasomääräysten ja akustisten standardien kehitys Suomessa
Alkuperäiset määräykset keskittyivät pääasiassa ääneneristykseen ja melun hallintaan rakennusten välillä, mutta vuosien mittaan ne ovat tarkentuneet ja laajentuneet kattamaan myös ilmanvaihdon ja muiden LVI-järjestelmien (lämmitys, vesi, ilmanvaihto, sähkö) aiheuttaman melun hallinnan. Tällä matkalla on tapahtunut monia päivityksiä, jotka ovat tuoneet mukanaan entistä tarkempia ohjeita ja raja-arvoja, jotka ohjaavat suunnittelua ja rakentamista tänä päivänä.
Katsotaanpa, miten nämä määräykset ja standardit ovat kehittyneet ja miten ne vaikuttavat siihen, miten ilmanvaihtojärjestelmät suunnitellaan ja toteutetaan tänä päivänä.
Ääniympäristön määräysten varhaiset vaiheet: ensimmäinen askel
Ääniympäristöön liittyvien määräysten laadinta aloitettiin Suomessa jo vuonna 1948, mutta ensimmäiset viralliset askeleet otettiin vasta 1970-luvulla. Ennen vuotta 1976 kaikki oli pitkälti villiä länttä. Vaikka oli olemassa alustavia ehdotuksia, jotka pohjustivat tulevaa, ne eivät vielä johtaneet konkreettisiin muutoksiin. Tämä kaikki muuttui, kun vuonna 1976 annettiin ensimmäiset viralliset ääneneristysmääräykset, jotka tulivat osaksi rakentamismääräyskokoelman C-osaa. Tämä oli merkittävä askel eteenpäin. Määräyksissä keskityttiin ensisijaisesti estämään ei-toivotun äänen kulkeutuminen eri tiloista toisiin. Tämä oli ääneneristyksen alkuperäinen tehtävä, ja se loikin pohjan tuleville päivityksille ja tarkennuksille.
D2 määräykset (1978): tuloilman melu hallintaan
D2 (1978) -määräykset toivat mukaan uuden ulottuvuuden keskittymällä rakennusten tuloilman aiheuttamaan meluun. Miksi? Koska ilmanvaihto voi helposti pilata hyvänkin äänisuunnittelun, jos sen tuottama melu ei ole hallinnassa. Näissä määräyksissä alettiin ensimmäistä kertaa antaa ohjeita siitä, miten ilmanvaihtojärjestelmät tulisi suunnitella ja asentaa, jotta ne eivät tuottaisi liiallista melua. Melun hallinta tuli osaksi suunnitteluprosessia, ja tästä tuli yksi ilmanvaihtojärjestelmien suunnittelun ja käytön kulmakivistä.
C6 (1984) ja C1 (1985) -määräykset: syvemmälle akustiikkaan
Vuonna 1984 julkaistiin C6 asuinrakennusten LVI-laitteiden äänitekniikka -määräykset ja heti perään 1985 julkaistiin C1 (1985) -määräykset, jotka olivat merkittävä päivitys. Nyt mentiin syvemmälle. Määräyksissä esitettiin ensimmäiset selkeät ohjearvot eri tilojen, kuten asuinhuoneiden, potilashuoneiden ja toimistojen äänitasoille. Tämä oli ensimmäinen kerta, kun Suomessa annettiin A-taajuuspainotettuja keskiäänitasoja (LA,eq,T) ja enimmäisäänitasoja (LA,max) erityisesti LVIS-laitteiden aiheuttamille äänille. Tavoite oli varmistaa, että kaikki, myös teknisten järjestelmien äänet, pysyvät sallituissa rajoissa.
D2 (1987): sisäilmasto ja ilmanvaihto parannuksena
Vuoden 1987 D2 (1987) -määräykset toivat tarkennuksia sisäilmastoon ja ilmanvaihtoon liittyvissä asioissa. Aikaisemmat ilmanvaihtoa koskevat määräykset päivitettiin, ja huomio kiinnitettiin entistä tarkemmin siihen, miten ilmanvaihtojärjestelmien äänenhallinta vaikuttaa rakennusten sisäilman laatuun ja asumismukavuuteen. Nämä määräykset olivat voimassa vuoteen 2003 asti ja loivat pohjaa tulevalle kehitykselle.
C1 (1998) -päivitys: meluntorjunta mukaan kuvioon
Vuonna 1998 julkaistut C1 (1998) -määräykset laajensivat aiempia määräyksiä koskemaan myös meluntorjuntaa rakennuksissa. Tämä oli merkittävä kehitysaskel, koska se otti huomioon myös ulkoiset melulähteet, kuten liikenne ja muut ympäristön äänilähteet, sekä niiden vaikutukset rakennusten sisäympäristöön.
SFS 5907 (2004) -standardi: luokittelun voima
Vuonna 2004 julkaistu SFS 5907 -standardi toi mukanaan akustisen luokittelun käsitteen. Se jakoi rakennukset neljään eri akustiseen luokkaan, mikä mahdollisti tarkemman ääniympäristön hallinnan eri käyttötarkoituksiin tarkoitetuissa tiloissa. Kouluista ja sairaaloista aina toimistoihin ja teollisuustiloihin, standardi antoi selkeät ohjeet ja kriteerit ääniympäristön laadulle.
YMa 796/2017 ja päivitys 2019: ääniympäristö nykyajassa
Vuonna 2017 julkaistu Ympäristöministeriön asetus (YMa 796/2017) rakennusten ääniympäristöstä toi mukanaan nykyaikaiset vaatimukset rakennusten ääneneristykselle ja meluntorjunnalle. Tämä asetus on edelleen voimassa ja kattaa sekä uudisrakentamisen että korjausrakentamisen. Se asettaa selkeät vaatimukset LVIS-järjestelmien, kuten ilmanvaihdon, äänitasojen hallinnalle.
SFS 5907 (2022): päivitys ja tulevaisuuden suunta
Vuoden 2022 SFS 5907 -standardin toinen painos toi mukanaan merkittäviä muutoksia ja päivitettyjä ohjeita. Standardissa keskityttiin uusiin mittausmenetelmiin ja laajennettiin kattamaan myös uudenlaisia rakennustyyppejä ja käyttötarkoituksia. Tämä päivitetty standardi antaa selkeät ohjeet suunnittelijoille ja rakennuttajille siitä, miten varmistaa hyvät akustiset olosuhteet ja mukavuus kaikentyyppisissä rakennuksissa.
Äänitasomääräysten ja akustisten standardien kehitys Suomessa on ollut pitkä ja vaiherikas prosessi, joka on jatkuvasti vastannut uusiin haasteisiin ja tarpeisiin. LVIS-järjestelmien, kuten ilmanvaihdon, äänitasojen hallinta on keskeinen osa tätä kehitystä, ja se on saanut erityistä huomiota sekä ympäristöministeriön asetuksissa että SFS-standardeissa. Näiden määräysten ja standardien avulla pyritään varmistamaan, että rakennukset eivät vain näytä hyviltä ja toimi tehokkaasti, vaan myös tuntuvat ja kuulostavat mukavilta paikoilta asua ja työskennellä. Näillä ohjeilla ja määräyksillä on varmistettu, että Suomi pysyy johtavana maana akustisessa suunnittelussa ja rakentamisessa.
Miksi ilmanvaihto pitää ääntä? Ymmärrä perusasiat
Ensimmäinen askel meluongelmien hallinnassa kun ilmanvaihto pitää ääntä on ymmärtää, mistä nämä äänet tulevat. Usein melu johtuu useista syistä: suunnittelu- ja asennusvirheistä, väärin mitoitetuista laitteista tai huollon puutteista. Käydään läpi yleisimmät syyt, miksi ilmanvaihtojärjestelmäsi saattaa pitää melua.
Virtausääni kanavistossa: Ilmavirran suunnan tai nopeuden muutokset synnyttävät virtausääniä kanavissa. Yleisimpiä paikkoja tälle ovat mutkat, kanaviston haarautumat, ilmavuodot sekä kanaviston muodon ja koon muutokset. Kuvittele ajavasi autolla tasaista tietä pitkin – melu pysyy maltillisena. Mutta jos alat kiihdyttää, jarruttaa ja kääntyillä jatkuvasti, melu lisääntyy. Sama pätee ilmavirtaan: mitä enemmän ilma “kääntyy” ja “pyörteilee”, sitä enemmän ääntä syntyy.
Puhaltimien ja muiden mekaanisten osien melu: Ilmanvaihtokoneen puhaltimet voivat synnyttää tärinää ja runkoääntä, joka siirtyy kanavistojen kautta huoneeseen. Jos puhallin ei ole tasapainossa tai laite on vanha ja kulunut, ääni voimistuu. Tämä on melua, joka tulee laitteista itsestään, ja se täytyy ottaa huomioon, kun suunnitellaan tehokasta melunvaimennusta.
Kapeakaistainen melu: Tämä on melua, joka esiintyy tietyllä taajuudella ja voi olla erittäin häiritsevää, koska se voi kuulostaa enemmän “soivalta” tai resonanssilta kuin tasaiselta huminalta. Tämäntyyppinen melu on erityisen yleistä saunoissa tai pesuhuoneissa, joissa mitattu melu voi korostua tietyllä taajuudella, kuten 100 Hz. Tämä tekee melusta subjektiivisesti häiritsevämpää.
Ymmärrä äänen mittaaminen: Ääniteho ja äänenpaine
Jos haluat hallita ilmanvaihtojärjestelmäsi melua, sinun on ymmärrettävä äänen mittaamisen peruskäsitteet. Tässä tulevat kuvaan äänitehotaso (LW) ja äänenpainetaso (Lp). Molemmat ovat tärkeitä, mutta niitä käytetään eri tavoin.
Äänitehotaso (LW) kuvaa äänilähteen ympäristöönsä säteilemää tehoa, ja se on äänilähteen fysikaalinen ominaisuus. Se määritellään yhtälöllä:
missä:
W on äänilähteen ääniteho [W]
W0 on vertailuääniteho (10^{-12} W)
Tämä kaava antaa meille tavan mitata ja verrata erilaisten äänilähteiden tehoja. Äänitehot mitataan usein akustiikan mittauslaboratorioissa, koska ne antavat tarkimman kuvan siitä, kuinka paljon ääntä jokin laite todella tuottaa.
Äänenpainetaso (Lp) puolestaan mittaa sitä, kuinka kova ääni on tietyssä paikassa, ja se riippuu sekä äänilähteen tehosta että ympäristöolosuhteista (esim. etäisyys äänilähteestä, huoneen akustiikka). Se määritellään kaavalla:
missä:
p on äänenpaine [Pa]
p0 on vertailuäänenpaine (2 × 10^{-5} Pa)
Äänenpainetaso on äänen voimakkuus, jonka me ihmiset aistimme. Se vaihtelee riippuen siitä, kuinka kaukana olemme äänilähteestä ja kuinka paljon ääni heijastuu ympäristössä.
A-taajuuspainotus: Mikä oikeasti häiritsee sinua?
Äänen aistiminen ei ole lineaarista, ja siksi tarvitsemme erityisiä suodattimia äänen mittaamiseen. A-taajuuspainotus (A-painotus) on suodatin, joka ottaa huomioon ihmisen korvan herkkyyden eri taajuuksille. Tämä on tärkeää, koska kaikki äänet eivät häiritse meitä yhtä paljon – matalat ja korkeat taajuudet koetaan eri tavoin.
A-painotettu äänitehotaso (LWA) mittaa äänen häiritsevyyttä ja käytetään laitteiden, kuten ilmanvaihtopäätelaitteiden, äänen arvioinnissa. Esimerkiksi eri taajuuksilla A-painotus on seuraava:
Taajuus (Hz) | 63 | 125 | 250 | 500 | 1000 | 2000 | 4000 | 8000 |
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
A-painotus (dB) | -26 | -16 | -9 | -3 | 0 | 1 | 1 | -1 |
Näiden tietojen avulla voimme tarkemmin arvioida, kuinka häiritsevää tietty melu on eri taajuuksilla ja suunnitella melunvaimennuksen juuri kyseiselle taajuudelle.
Äänitasojen yhteenlasku: Ymmärrä logaritminen matematiikka
Desibeliarvot ovat logaritmisia, joten niiden yhteenlasku ei ole suoraviivaista. Kun halutaan yhdistää useita äänilähteitä ja laskea niiden yhteenlaskettu vaikutus, käytetään logaritmista yhteenlaskukaavaa:
Tämä kaava mahdollistaa tarkemman laskelman eri äänilähteiden yhdistämisestä ja antaa realistisen arvion siitä, millainen melutaso huoneessa tai tilassa on.
Äänitekniikan syvemmät ymmärrykset: Oktaavikaistoittainen äänitehotaso
Jotta voimme todella ymmärtää, kuinka ääntä hallitaan, meidän täytyy tarkastella äänen käyttäytymistä eri taajuusalueilla. Oktaavikaistoittainen äänitehotaso (LWokt) on tärkeä käsite, kun puhutaan äänenhallinnasta tiloissa, joissa on useita äänilähteitä.
Oktaavikaistoittaiset äänitehotasot lasketaan yhtälöstä:
missä:
LpA10 on A-taajuuspainotettu äänenpainetaso tilassa, jonka absorptioala on 10 m²-sab
K on korjaustermi, joka on ilmoitettu jokaiselle taajuuskaistalle.
Tämä laskentamalli auttaa arvioimaan, miten eri taajuusalueiden äänet käyttäytyvät ja miten ne vaikuttavat kokonaismeluun. Erityisesti monimutkaisissa tiloissa, kuten toimistoissa, joissa on useita ilmanvaihtopäätelaitteita, tämä laskenta voi olla ratkaiseva oikean äänitasojen hallinnan kannalta.
Huoneiden välisen melun hallinta: Näin hallitset äänen kulkua huoneesta toiseen
Kun puhutaan siitä, miten melu kulkee huoneesta toiseen ilmanvaihtokanavien kautta, on tärkeää ymmärtää, että melun hallinta ei ole vain yhden temppunäytös. Moni ajattelee ensimmäisenä äänenvaimentimia, ja vaikka ne ovat usein loistava ratkaisu, ne eivät aina ole ainoa tai edes paras vaihtoehto. Vaihda vanhat äänenvaimentimet uusiin, jos sinulla on siihen mahdollisuus, erityisesti jos ne ovat täytetty kivivillalla tai lasivillalla, jotka ajan myötä voivat kuivua ja vapauttaa hiukkasia huoneilmaan. Nykyään uudet vaimentimet on tehty akustiikka-Dacronista, joka ei irrota kuituja ja on paljon terveellisempi vaihtoehto. Mutta älä usko, että tämä on ainoa asia, mitä voit tehdä.
Äänen hallinta huoneiden välillä vaatii hieman enemmän harkintaa. Tässä ovat olennaisimmat vaiheet, jotka sinun täytyy ottaa huomioon:
Valitse oikeanlainen päätelaite (venttiili): Kun ääni kulkee päätelaitteen läpi, se voi joko vahvistaa tai vähentää melua. Valitse siis sellainen päätelaite, joka on suunniteltu erityisesti vaimentamaan ääntä. Tämä pieni valinta voi tehdä suuren eron.
Käytä äänenvaimentimia tehokkaasti: Äänenvaimentimet ovat edelleen yksi tehokkaimmista tavoista torjua melua. Jos sinulla on vanhoja vaimentimia, vaihda ne uusiin, paremmin ääntä vaimentaviin malleihin. Ja jos niitä ei ole ollenkaan, hanki niitä pikimmiten.
Valitse loppupään päätelaitteet: Äänenvaimennus ei pääty ensimmäiseen venttiiliin. Lopullinen päätelaite, eli se venttiili, joka on huoneessa, voi myös vaikuttaa melutasoon. Valitse sellainen päätelaite, joka on erityisesti suunniteltu äänen hallintaan.
Näiden lisäksi voit ottaa käyttöön niin sanotut säätövaimentimet, joita löytyy esimerkiksi Innon ja Jevenin valikoimista. Nämä kanavaan asennettavat vaahtomuovikappaleet voivat olla erittäin tehokkaita, mutta niiden kanssa on osattava pelata oikein: avaa venttiili tai hajotin niin suurelle aukolle kuin mahdollista ja anna säätövaimentimien tehdä suurin osa työstä. Pidä kuitenkin mielessä, että nämä vaahtomuovikappaleet keräävät ajan myötä likaa ja pölyä, joten ne on puhdistettava säännöllisesti. Ja kun tilaat kanaviston puhdistuksen, muistuta aina puhdistusfirmaa näistä laitteista, jotta ne eivät vahingossa poista niitä tai jätä niitä huolimattomasti takaisin paikoilleen.
Lopputulos? Äänitekninen hallinta ei ole vain yksi ratkaisu, vaan yhdistelmä erilaisia menetelmiä ja oikeita päätöksiä, jotka kaikki yhdessä varmistavat sen, että melu ei pääse viemään yöunia tai työrauhaa. Ja kun teet nämä asiat oikein, saat tilan, jossa vallitsee rauha – juuri niin kuin sen pitääkin olla.
Käytännön vinkit melunhallintaan iv-järjestelmissä
Nyt kun tiedämme, mistä melu tulee ja miten sitä mitataan, katsotaan käytännön ratkaisuja melun vähentämiseksi:
Äänenvaimentimien asentaminen ja päivittäminen: Äänenvaimentimet ovat yksi tehokkaimmista tavoista hallita ilmanvaihtojärjestelmän melua. Valitsemalla oikean äänenvaimentimen, joka on optimoitu tietylle taajuusalueelle, voit merkittävästi vähentää melua. Esimerkiksi, jos suurin ongelma on taajuusalueella 125 Hz, valitse vaimennin, joka on suunniteltu toimimaan tehokkaasti juuri tällä alueella. Huomioi myös, että äänenvaimentimet tulisi asentaa mahdollisimman lähelle melulähdettä (kuten puhaltimia) ja kriittisiin kohtiin kanavistossa, joissa ilmavirta muuttuu voimakkaasti.
Tärinänvaimennus: Tärinä on usein suurin yksittäinen syy ilmanvaihtojärjestelmän meluun. Tärinänvaimentimien käyttö puhaltimien ja moottorien kiinnityksessä estää tärinää siirtymästä kanavistoon ja sieltä huoneisiin. Käytä myös joustavia kanavarakenteita tai -yhteitä, jotka voivat vähentää tärinän vaikutusta entisestään.
Kanaviston uudelleensuunnittelu: Suunnittele kanavisto mahdollisimman suoraviivaiseksi ja vältä tarpeettomia mutkia ja kavennuksia. Jos kanavisto on täynnä mutkia, ilmavirta joutuu tekemään paljon ylimääräistä työtä, mikä lisää melua. Myös kanavien oikea mitoitus on tärkeää: liian pienet kanavat aiheuttavat korkeampia ilmannopeuksia, jotka lisäävät virtausääntä.
Huoneen akustinen vaimennus: Ääni ei ainoastaan kulje ilmanvaihtojärjestelmän kautta – se myös heijastuu huoneen pinnoista. Seinien ja kattojen absorptiomateriaalit voivat auttaa vähentämään äänen leviämistä huoneesta toiseen. Kun seinät ja katot on varustettu ääntä absorboivilla materiaaleilla, melutaso voi laskea merkittävästi.
Ilmamäärien ja paine-erojen tarkistus ja säätö: Ilmanvaihtojärjestelmän melutasoihin vaikuttaa suuresti myös se, miten hyvin ilmavirrat on säädetty. Liian suuret ilmamäärät tai paine-erot voivat aiheuttaa tarpeetonta melua ja tärinää. On tärkeää varmistaa, että kaikki ilmanvaihtolaitteet ja venttiilit toimivat suunnitellusti ja että ilmamäärät on tasapainotettu.
Aktiivinen melunvaimennus (vastameluteknologia): Tämä menetelmä käyttää kohdennettua melunvaimennustekniikkaa, joka tuottaa vastakkaista ääntä alkuperäisen melun kumoamiseksi. Se on erityisen tehokas matalilla taajuuksilla, joilla perinteiset vaimentimet eivät ole yhtä tehokkaita.
Simulointiohjelmien käyttö: Käytä edistyneitä simulointiohjelmia, jotka ottavat huomioon akustiikan laskentamallit (kuten äänenpainetaso LpA ja äänitehotaso LWA). Näillä ohjelmilla voidaan simuloida ja optimoida ilmanvaihtojärjestelmän äänitasoja ennen varsinaista asentamista. Tällöin voidaan ennustaa tarkasti, millaisia äänenpainetasoja eri huoneissa voi esiintyä ja suunnitella järjestelmä jo etukäteen siten, että meluongelmat minimoidaan.
Lopullinen ajatus: Melun hallinta on sijoitus hyvään elämänlaatuun
Jos olet koskaan joutunut elämään jatkuvan melun kanssa, tiedät, kuinka nopeasti se voi kuluttaa sekä mielenterveyttä että fyysistä hyvinvointia. Melu vaikuttaa uneen, keskittymiskykyyn ja yleiseen mielialaan. Tämä on syy, miksi melunhallinta on niin tärkeää. Se ei ole vain tekninen kysymys – se on elämänlaadun parantamista.
Oikein suunniteltu ilmanvaihtojärjestelmä, jossa on huomioitu äänenvaimennus, tärinänhallinta ja akustiikka, tekee ihmeitä asuintilan tai työympäristön mukavuudelle. Kun tiedät, mitä työkaluja sinulla on käytettävissäsi – äänenvaimentimet, tärinänvaimentimet, simulointiohjelmat, ja oikeanlaiset materiaalit – sinulla on mahdollisuus luoda tila, jossa voit todella keskittyä ja nauttia elämästäsi ilman häiriötekijöitä.
Muista, että paras aika aloittaa melunhallinta oli eilen – toiseksi paras aika on tänään. Älä tyydy meluisaan kotiin tai toimistoon. Toimi nyt, käytä näitä tietoja ja tee tiloistasi paikkoja, joissa rauha ja hiljaisuus ovat enemmän sääntö kuin poikkeus.
Tämä artikkeli ei ainoastaan anna sinulle perustietoja ja laskelmia äänenhallinnasta, vaan se auttaa sinua ymmärtämään, miksi se on tärkeää ja miten se vaikuttaa jokapäiväiseen elämääsi. Käytä tätä tietoa ja ala toimia jo tänään. On aika tehdä kodistasi ja työympäristöstäsi niin hiljainen ja mukava kuin mahdollista.
Ota meihin yhteyttä tänään ja varmista, että ilmanvaihto on kunnossa ja mahdollisimman hiljainen. Me tiedämme, että meluongelmat voivat vaikuttaa suoraan elämänlaatuusi – ja me olemme täällä varmistamassa, että niin ei tapahdu. Kun muut hoitavat omat osuutensa, me keskitymme siihen, minkä tunnemme parhaiten – ilmanvaihtoon. Meidän intohimomme on tehdä kotisi ja työympäristösi hiljaisiksi ja mukaviksi paikoiksi, joissa voit keskittyä olennaiseen ja nauttia elämästäsi ilman häiriötekijöitä. Älä tyydy meluisaan ratkaisuun. Ota askel kohti rauhallisempaa tulevaisuutta ja anna meidän auttaa sinua saavuttamaan se. Yhdessä voimme luoda tilan, jossa jokainen hengenveto on raikas ja hiljainen.
WE KNOW, WE CARE & WE GET IT DONE
IVAeris Oy
010 206 3000