Mikä on ilmanvaihtojärjestelmän optimaalinen kapasiteetti?
- Mikael Denut
- 26.3.2023
- 8 min käytetty lukemiseen
Päivitetty: 18.5.
Optimaalinen kapasiteetti ei tarkoita suurinta mahdollista ilmamääräarvoa, vaan tasapainoa, jossa ilmaa on riittävästi käyttäjille, energiaa ei kulu turhaan ja järjestelmä joustaa, kun käyttö muuttuu. Tämä on mitoituspäätös, ei mielipide: kuormitus määrää tarpeen, normit kertovat alarajan ja kohteen rajat määrittävät käytännön ratkaisun.
Jos haluat ymmärtää, mistä eri teho-luvut (ilmavirta, SFP, LTO-hyötysuhde, Ecodesign) tarkalleen muodostuvat, lue ensin sisarartikkelimme Mikä on ilmanvaihtojärjestelmän teho? Tässä artikkelissa keskitymme siihen, miten ilmavirran oikea suuruusluokka valitaan eri tila- ja käyttötyypeille.
Mitä optimaalinen kapasiteetti tarkoittaa käytännössä
Optimaalinen kapasiteetti tarkoittaa, että viisi reunaehtoa täyttyvät yhtä aikaa:
Riittävyys: ilmavirta täyttää YM 1009/2017:n vähimmäisarvot ja vastaa todelliseen kuormitukseen myös huipputilanteessa.
Energiatehokkuus: järjestelmä ei pyöritä ilmaa yli tarpeen. Puhaltimen ominaissähkötehon (SFP) tavoitearvo uudisrakennukseen on alle 2,0 W/(l/s).
Melutaso: kanavanopeudet ja venttiilien painehäviöt pysyvät asunnoissa alle 28 dB(A):n nukkumahuoneissa ja alle 33 dB(A):n oleskelutiloissa.
Joustavuus: tarpeenmukainen säätö (DCV) ja kahden tehotason puhallin antavat varan henkilömäärän ja käytön muutoksille.
Käyttöikä: komponentit toimivat suunnitellulla työpisteellä, eivät jatkuvasti ääripäässä. Tämä pidentää suodattimien, puhaltimien ja LTO-kennon ikää.
Ali- tai ylimitoitus rikkoo aina vähintään yhden näistä viidestä reunaehdosta - usein useamman. Kapasiteetin valinta on aina kompromissi, ja juuri siksi se kuuluu suunnittelijan tehtäviin, ei nyrkkisäännön varaan.
Jos et tiedä, mistä omassa kohteessasi kannattaa lähteä liikkeelle, IV Katselmus antaa puolen tunnin asiantuntija-arvion ja konkreettisen suosituksen ennen kuin investoit suunnitteluun.
Ilmanvaihdon mitoitus eri tila- ja käyttötyypeille
Suomessa mitoitus nojaa kolmeen lähteeseen. YM 1009/2017 (ympäristöministeriön asetus uuden rakennuksen sisäilmastosta ja ilmanvaihdosta) asettaa vähimmäisarvot. Sisäilmastoluokitus 2018 (RT 07-11299) tarjoaa kolme tavoitetasoa S1-S3. FINVAC ry:n oppaat (Opas asuinrakennusten ilmanvaihdon mitoitukseen 2019 ja vastaava muiden rakennusten opas) antavat käytännön laskentakäytänteet. Toimisto-, koulu- ja terveydenhuoltokohteissa sovelletaan lisäksi EN 16798-1 -standardia.
Käytännön mitoitus etenee aina näiden lähteiden mukaisesti, mutta arvot on tunnettava ennen kuin niistä voi tinkiä tai joustaa. Alla on tiivis taulukko keskeisistä mitoitusarvoista tilatyypeittäin.
Tilatyyppi | Perustaso (käyttöaikana) | Tehostus | Lähde |
Asuinhuoneisto, koko huoneisto | Vähintään 18 l/s tai 0,5 1/h | Tehostus käytettävissä, ei kiinteää lukua | YM 1009/2017 |
Asuinhuoneen makuuhuone | 6 l/s per asukas | Sama, ei erillistä tehostustaa | FINVAC 2019 |
Asunnon kylpyhuone | 10 l/s poistoilmaa | 15 l/s suihkutuksen ajaksi | YM 1009/2017 |
Asunnon keittiö | 8 l/s poistoilmaa | 25-30 l/s liesikuvun ajaksi (osa liesituulettimen kautta) | YM 1009/2017 |
Toimisto, henkilökohtainen työpiste | S1: 9 l/s/hlö, S2: 6 l/s/hlö, S3: 4 l/s/hlö (perustaso 7-10 l/s/hlö) | DCV tilojen käytön mukaan | Sisäilmastoluokitus 2018, EN 16798-1 |
Koulu, opetustila | 6-8 l/s per oppilas + 0,5-1,0 l/s/m² | CO2-pohjainen DCV, tehostus tunnin alussa | FINVAC, Opetushallituksen ohje |
Päiväkoti, ryhmätila | 6-9 l/s per lapsi + 1,0 l/s/m² | DCV, päiväunialueella perustaso | FINVAC, AVI:n ohje |
Ravintolasali | 10-12 l/s per asiakas + erillinen rasvakanava keittiöön | Asiakaskuorman ja keittiön ruokavalmistustehon mukaan | FINVAC, RT 95-11149 |
Sauna ja pesutila | Sauna: kohdepoisto 10-15 l/s, lattiataso korvausilma | Lauteilta ei poistoa, kohteena tehoton venttiili tai matala kohdepoisto | RT 91-10468, SuLVI |
Kuivaushuone tai vaatehuolto | Vaihtuvuus 5-10 1/h kosteuden poistamiseksi | Kosteus- tai aikaohjaus DCV-periaatteella | FINVAC, RT 91-10428 |
Taulukko on tiivistelmä. Mitoituksessa tilakohtaiset arvot summautuvat järjestelmätasolla, ja tasapaino tulo- ja poistoilman välillä on oma vaiheensa: asuinhuoneistossa poistoilma määrää kokonaisilmavirran (märkätilat + keittiö), kun taas toimistossa tuloilma määrää sen (henkilökuorma).
Mitoitus ei ole yhden taulukon kysymys. Suunnittelu kulkee yllä kuvatun kuusivaiheisen prosessin läpi. Iteraatiota tapahtuu erityisesti vaiheiden 4 ja 6 välillä, kun laitevalinta vaikuttaa painehäviöihin ja painehäviöt valittavaan koneeseen. Tämä on osa palvelua, jota yksittäinen netistä ostettu IV-kone ei korvaa.
Käytännössä suunnittelu kannattaa tilata silloin, kun kohteessa on epätyypillinen pohjaratkaisu, taloyhtiön peruskorjaus, käyttötarkoituksen muutos tai kun haluat tarjouskelpoiset piirustukset urakoitsijaa varten.
Mitoituslaskenta käytännössä: kuormitusperusteinen ja CO2-perusteinen
Mitoituslaskenta perustuu kahteen rinnakkaiseen lähestymistapaan. Kuormitusperusteinen mitoitus määrittää ilmavirran sen mukaan, kuinka monta henkilöä, laitetta ja kosteuslähdettä tilassa on. CO2-perusteinen mitoitus puolestaan johdetaan halutusta sisäilman hiilidioksiditavoitteesta.
FINVACin asuinrakennusten mitoitusoppaassa 2019 esitetään peruskaava: yhden aikuisen kevyessä toiminnassa tuottama hiilidioksidi on noin 0,005 l/s (≈ 18 l/h). Kun ulkoilman CO2 on noin 430 ppm, sisäilman tasapainopitoisuus saadaan suoraan ilmavirrasta henkilöä kohti.
Käyrä kertoo suoraan, mille tasolle CO2 asettuu pysyvässä kuormituksessa. 9 l/s/hlö pitää sisäilman alle 1 000 ppm:n eli S1-tasolla, 6 l/s/hlö antaa S2:n (alle ~1 260 ppm) ja 4 l/s/hlö jää S3:een (~1 680 ppm). Alle 4 l/s/hlö ei ole tavoittelemisen arvoinen sisäilmastoluokka.
Asuinkohteessa CO2 ei yleensä ole määräävä, koska YM 1009/2017 vähimmäisarvo 18 l/s (tai 0,5 1/h) on suurempi kuin pelkkä CO2-laskelma vaatisi. Toimisto-, koulu- ja päiväkotikohteissa CO2 määrää lähes aina ilmavirran, koska henkilökuorma on tilavuuteen nähden suuri.
Käytännön suunnittelussa lasketaan ensin kuormitusperusteinen ilmavirta, sitten tarkistetaan CO2-tasapaino ja kosteuskuormituksen riittävyys, ja viimeiseksi katsotaan, että tilakohtaiset arvot summautuvat realistiseksi IV-koneen mitoitukseksi. Jos haluat ulkopuolisen asiantuntijan tarkistavan oman kohteesi laskelmat tai keskustella mitoitusvaihtoehdoista, Tekninen konsultointi IV-asioissa tarjoaa täsmäkonsultoinnin paikan päällä.
Ali- ja ylimitoituksen seuraukset
Ali- ja ylimitoitus eivät ole symmetrisiä virheitä. Alimitoitus iskee suoraan sisäilman laatuun ja terveyteen. Ylimitoitus näkyy energialaskussa, melussa ja investointihinnassa, mutta on usein helpompi paikata jälkikäteen säädöllä tai DCV:llä.
Vaikutus | Alimitoitettu järjestelmä | Ylimitoitettu järjestelmä |
Sisäilman laatu | CO2 nousee yli 1 200 ppm, kosteus jää sisään, hajut, päänsärky ja väsymys. | Sisäilma pysyy kuivana, mutta talvella voi kuivua liikaa (RH < 20 %). |
Energiankulutus | Lämmityskuorma kasvaa, kun korvausilma vuotaa rakenteista (kylmä, vetoinen). | Puhaltimet ja lämmöntalteenotto pyörittävät turhaa ilmaa - SFP heikkenee. |
Melutaso | Käyttäjä joutuu pakottamaan tehostuksen päälle, jolloin venttiilit ja kanavat soivat. | Vakiotasolla hiljainen, mutta huipputeholla turhan kova ilman selvää tarvetta. |
Käyttömukavuus | Vedontunne, kostean huoneen kuivuminen hidasta, ruoanlaiton hajut viipyvät. | Talvella kuiva ilma, sähköistyminen, limakalvojen ärtyminen. |
Investointihinta | Pieni IV-kone ja kapeat kanavat ovat halvempia ostohetkellä. | Suurempi kone, leveämmät kanavat, isompi LTO - 15-30 % korkeampi hankintahinta. |
Käyttöikä | Komponentit pyörivät jatkuvasti tehostuksella, suodattimet tukkeutuvat nopeasti. | Komponentit pyörivät kevyellä kuormalla, käyttöikä pitkä. |
Korjattavuus jälkikäteen | Vaatii usein kanavan ja koneen vaihdon - kallista ja työlästä. | Säätö ja DCV:n lisääminen riittää usein - edullinen korjaus. |
Kun valinta on epävarma, varovainen ylimitoitus puhaltimen ja kanavakokojen osalta on usein perusteltu, koska se säilyttää joustovaran ja antaa mahdollisuuden DCV-säätöön. Alimitoitusta ei voi piiloittaa säätämällä.
Tarpeenmukainen ilmanvaihto (DCV) ja huipputehon valinta
Tarpeenmukainen ilmanvaihto, DCV (Demand Controlled Ventilation), muuttaa kapasiteetin valinnan logiikkaa. Vakio-IV mitoitetaan huipputarpeeseen ja pyörii sillä koko ajan. DCV mitoitetaan myös huipputarpeeseen, mutta puhallin ja venttiilit säätyvät käytön mukaan. Vakiotasolla järjestelmä kuluttaa murto-osan suunnitteluarvosta, huipputilanteissa sama kapasiteetti on käytettävissä.
Kuvaaja näyttää tyypillisen asuinhuoneiston vuorokauden. Kun talo on tyhjä klo 8-16, DCV laskee ilmavirran vähimmäistasolle (noin 40 % mitoitusarvosta) ja säästää puhallinsähköä karkeasti 50-70 % vuositasolla. Huomaa, että puhaltimen sähkönkulutus skaalautuu ilmavirran kuutiona (puhaltimen affiniteettilait): puolittunut ilmavirta tarkoittaa kahdeksasosaa sähkönkulutuksesta.
DCV:n yhteydessä huipputehon valinta ei keskity siihen, mitä järjestelmä pyörittää tavallisena hetkenä, vaan siihen, mitä se ehtii tehdä kuormahuippuna. Tämän takia DCV-järjestelmissä ei kannata supistaa kanavakokoja, vaikka keskimääräinen ilmavirta jäisikin matalaksi - kapasiteetin varjopaineen pitää säilyä.
Saneerauksessa DCV maksaa tyypillisesti 600-1 500 € lisähintaa per asunto verrattuna vakio-IV-järjestelmään (CO2- ja kosteusantureilla, automatiikalla, säätöpelleillä). Sähkönsäästö maksaa investoinnin takaisin tyypillisesti 6-12 vuodessa. Uudisrakennuksessa DCV on usein kustannusneutraali vaihtoehto, koska kanavakokoja voidaan optimoida tarpeen mukaan.
Olemassa olevassa järjestelmässä DCV:n lisäys edellyttää, että nykyinen kapasiteetti riittää huipputilanteeseen. Tämän todennat luotettavasti vain mittaamalla. Ilmamäärien mittaus ja säätö tuottaa virallisen mittauspöytäkirjan, jossa kaikki venttiilit on tasapainotettu suhteellisella menetelmällä - tämä on lähtötieto sekä DCV-suunnittelulle että kapasiteetin riittävyyden arvioinnille.
Tulevaisuuden joustavuus: etätyö, tiivistäminen, käytön muutokset
Kapasiteetti, joka on optimaalinen nyt, ei välttämättä ole sitä viiden vuoden päästä. Kolme suomalaista kehitystrendiä muuttavat IV:n vaatimuksia:
Etätyö: kotitoimisto kasvattaa asunnon päiväkuormaa ja CO2-tuottoa. Aiemmin tyhjä asunto saattaa nyt olla 8 tuntia päivässä yhden henkilön työpisteenä. DCV joustaa tähän, vakio-IV ei.
Talon tiivistäminen: ulkovaipan parantaminen (ikkunoiden vaihto, lisäeristys, höyrynsulun korjaus) vähentää vuotoilmaa. Jos painovoimainen tai puutteellinen koneellinen poisto on tukenut korvausilmaa rakenteiden kautta, tiivistäminen muuttaa järjestelmän tasapainon - usein dramaattisesti.
Käyttötarkoituksen muutos: liikehuoneisto muuttuu kahvilaksi, omakotitalon yksi huone muutetaan saunaksi tai vuokrahuoneeksi. Pohjaratkaisun muutos vaatii lähes aina mitoitustarkistuksen.
Joustavuutta lisätään kolmella tavalla. Ensinnäkin kanavakoot mitoitetaan hieman yli laskennallisen tarpeen, jotta tuleva tehostus mahtuu kanaviin ilman uusintatöitä. Toiseksi IV-koneeseen valitaan EC-puhallin, joka tukee kahta tai useampaa nopeustasoa. Kolmanneksi suunnitellaan DCV-yhteensopiva automaatio - vaikka antureita ei heti asennettaisi.
Käytännön esimerkki: 1990-luvun omakotitalossa, joka tiivistetään ja jonka asukasmäärä kasvaa, alkuperäinen 60 l/s tuloilmamitoitus voi vaatia päivityksen 90-110 l/s tasolle. Jos kanavat ja kone on ostettu juuri sen kokoluokan minimitasolla, tehostus ei mahdu.
Milloin nykyinen kapasiteetti on liian pieni, ja miten todennat sen
Käyttäjäkokemus antaa ensimmäiset signaalit. Konkreettiset alimitoitusta indikoivat merkit:
Tunkkainen ilma aamulla makuuhuoneessa, johtuen yön aikana kertyneestä CO2:sta ja kosteudesta.
Kylpyhuoneen peili ja seinät pysyvät kosteina yli 30 min suihkun jälkeen.
Keittiön ruoanlaitto-hajut viipyvät tunteja ja leviävät muihin huoneisiin.
Ikkunoiden sisäpintaan tiivistyy kosteutta kylminä päivinä.
Tehostuksen päälle laittaminen ei tunnu vaikuttavan - venttiilit eivät pidä ilmaa.
Päänsärkyä, väsymystä tai keskittymisvaikeuksia ilman muuta selitystä.
Liesikuvun käytöllä on havaittavissa selkeää alipainevuotoa muista venttiileistä.
Käyttökokemus antaa hyvän epäilyn, mutta diagnoosi vaatii mittaamisen. Käytännön todennuspolku:
1. CO2-loggaus 7 vuorokauden ajan: yhden anturin tallennus makuuhuoneeseen. Jos arvo nousee säännöllisesti yli 1 200 ppm, ilmavirta on liian pieni.
2. Ilmamäärien mittaus: kaikkien venttiilien tulo- ja poistoilmavirran mittaus huppumittarilla ja paine-eromittarilla. Vertaa lukuja YM 1009/2017:ään ja IV-suunnitelman arvoihin.
3. Vaipan ylimittaus: rakennuksen ulkovaipan paine-eron tarkistus pakottamalla tuloilma maksimiin. Asuntojen vaipan tulisi olla 0 to -10 Pa.
4. LTO-vuosihyötysuhteen tarkistus: jos LTO ei toimi, tuloilman lämmityskuorma kasvaa ja saattaa rajoittaa puhaltimen kykyä pyörittää suurempaa ilmavirtaa.
5. IV-koneen tehoreservin arviointi: jos puhallin pyörii jo lähellä 100 %, kapasiteetti on lopussa.
Mittaus on pieni investointi suunnittelupäätökseen verrattuna. Ilmamäärien mittaus kertoo nykytilan ilman muutoksia, ja sen pohjalta voidaan päättää, riittääkö säätö vai tarvitaanko kapasiteetin kasvatusta.
Taloyhtiöt, julkiset kohteet ja kiinteistöjen omistajat hyötyvät kerran kuudessa vuodessa tehtävästä Ilmanvaihdon katsastuksesta, joka kattaa asiakirjat, koneet, kanavat, palopellit, lämmöntalteenoton ja automaation - ja antaa kirjallisen toimenpide-ehdotuksen kapasiteetin riittävyydestä koko järjestelmän osalta.
Kysyttyä ilmanvaihdon mitoituksesta
Onko 18 l/s riittävä omakotitalolle?
YM 1009/2017 asettaa 18 l/s tai 0,5 1/h vähimmäisarvon koko huoneistolle. Pienessä omakotitalossa (alle 90 m²) tämä riittää 1-3 hengelle. Yli 100 m²:n talossa tai 4+ hengen perheessä mitoituksen ohjaa todennäköisemmin 0,5 1/h kerroin tai märkätilojen + keittiön summa, joka ylittää 18 l/s. Käytännössä modernin omakotitalon mitoitusarvo on usein 50-90 l/s tuloilmaa.
Miten tiedän, että nykyinen ilmanvaihtoni on alimitoitettu?
Selkein merkki on jatkuva korkea CO2 (yli 1 200 ppm) makuuhuoneessa nukkumisaikaan, kosteus ei poistu kylpyhuoneesta ja ikkunoihin tiivistyy kosteutta talvella. Luotettava todennus tehdään CO2-loggauksella ja ilmamäärien mittauksella. Vertaa mittaustuloksia YM 1009/2017:n arvoihin ja IV-suunnitelman lukuihin, jos sellainen on saatavilla.
Pitääkö uudessa talossa olla suurempi kapasiteetti kuin 80-luvun talossa?
Yleensä kyllä, kahdesta syystä. Ensiksi modernit YM-säännöt vaativat enemmän kuin 1980-luvun määräykset (silloin 0,3 1/h riitti, nyt 0,5 1/h). Toiseksi nykyrakennusten tiiviys on huomattavasti parempi: 1980-luvun talo hengitti rakenteiden kautta noin 0,2-0,4 1/h, mikä auttoi peittämään puutteellisen koneellisen ilmanvaihdon. Moderni vuoden 2020 talo on käytännössä ilmatiivis (n50 < 1 1/h), jolloin koko ilmanvaihto tapahtuu järjestelmän kautta - mikä vaatii suuremman ja paremmin säädetyn koneen.
Mitä DCV (tarpeenmukainen ilmanvaihto) maksaa ja kannattaako se?
Asuinrakennuksessa DCV:n lisäys vakio-IV-järjestelmään maksaa tyypillisesti 600-1 500 € per asunto (CO2- ja kosteusanturit, säätöpellit, automaatiopäivitys). Sähkönsäästö maksaa investoinnin takaisin 6-12 vuodessa, koska puhaltimen energiankulutus skaalautuu ilmavirran kuutiona. DCV on aina järkevä, kun rakennus on tyhjillään pitkiä jaksoja (loma-asunnot, kakkoskodit, työpäivien ajan tyhjät asunnot) tai kun käyttö vaihtelee voimakkaasti (toimisto, koulu, ravintola, päiväkoti). Kustannus-hyötysuhde on yleensä paras, jos järjestelmä jo on tulo-poisto LTO-koneella.
Kuka tekee mitoituslaskelman ja paljonko se maksaa?
Mitoitus kuuluu IV-suunnittelijalle, jolla on pätevyys mitoitusta ja piirustuksia varten. Omakotitalon perusmitoitus piirustuksineen maksaa tyypillisesti 1 500-2 500 €, taloyhtiön peruskorjauksen mitoitus suunnitelmineen 6 000-25 000 € riippuen kohteen koosta ja tarkkuusvaatimuksista. Mitoituksen voi tilata IV-järjestelmien suunnittelu -palveluna, joka sisältää konsultointitapaamisen, lähtötietoanalyysin, ilmamäärälaskelmat, laitesuositukset ja iteratiivisen suunnitteluprosessin.
Voiko ilmanvaihtoa olla liikaa, vaikka se olisi DCV-säätyvä?
DCV poistaa suurimman osan ylimitoituksen energiahaitoista, mutta ei kaikkia. Ylimitoitettu kanavisto kuluttaa enemmän tilaa, vaatii enemmän materiaalia ja eristystä, ja sen säätöalue voi olla niin laaja, että venttiilien K-arvot eivät pidä matalalla teholla (vuotoa minimivirtauksilla). Käytännössä järkevä mitoituksen 'reservi' DCV-järjestelmässä on 20-40 % huippukäytön yläpuolella, ei 100 %. Tämän takia DCV ei poista mitoituksen tarvetta - se vain tekee kapasiteetin valinnasta sietokykyisemmän kuormavaihtelulle.
Pitääkö painovoimainen ilmanvaihto mitoittaa myös?
Kyllä, vaikka kapasiteetin valinnan vaihtoehdot ovat rajatummat. Painovoimainen järjestelmä mitoitetaan kanavakoolla ja venttiilien sijoittelulla. Käytännössä painovoimainen ilmanvaihto tuottaa kovalla pakkasella 0,3-0,5 1/h, mutta lämpiminä päivinä ja tuulettomilla säillä jopa alle 0,1 1/h - eli huomattavasti alle YM 1009/2017:n vähimmäisarvon. Tämän takia painovoimainen ilmanvaihto ei sovellu uudisrakentamiseen, eikä se täytä tiukimpia S-luokituksia. Saneerauksessa painovoimainen järjestelmä voidaan tukea koneellisella poistolla (hybridijärjestelmä), jolloin mitoitus tehdään koneellisen osan ehdoilla.
Yhteenveto: mistä lähteä liikkeelle
Ilmanvaihdon mitoitus ei ole yhden luvun valinta vaan prosessi: kuormitus, tilakohtaiset arvot, järjestelmäkokonaisuus, laitevalinta, painehäviöt ja puhaltimen työpiste. Tunnetaan normit (YM 1009/2017, Sisäilmastoluokitus 2018, FINVAC-opas, EN 16798), kuunnellaan kohdetta ja katsotaan eteenpäin: missä käyttäjät ovat 5-10 vuoden päästä?
Käytännön etenemisjärjestys remontti- tai uudisrakennustilanteessa:
Jos kohde on jo olemassa: aloita IV Katselmuksella tai Ilmamäärien mittauksella, jotta tiedät nykytilan.
Jos kohteessa on suunnittelutarve: tilaa IV-järjestelmien suunnittelu pohjapiirustusten kanssa.
Jos epäröit, mihin investoida: varaa Tekninen konsultointi IV-asioissa - tunnin tapaaminen tuottaa konkreettisen toimintasuunnitelman ilman kalliita ylimääräisiä mittauksia.
Jos taloyhtiössä tai julkisessa kohteessa kapasiteetti on epäselvä koko järjestelmälle: Ilmanvaihdon katsastus antaa kattavan toimenpide-esityksen.
Oikein mitoitettu ilmanvaihto maksaa itsensä takaisin sisäilman laadussa, energiansäästössä ja järjestelmän käyttöiässä. Väärin mitoitettu järjestelmä maksaa joka kuukausi - ja paikkaaminen on lähes aina kalliimpaa kuin alkuvaiheen suunnittelu.
WE KNOW, WE CARE & WE GET IT DONE
IVAeris Oy
010 206 3000
