Ilmanvaihdon suunnittelu remonttikohteeseen – mitä tulee huomioida?
- Mikael Denut
- 29.4.2023
- 10 min käytetty lukemiseen
Päivitetty: 21.5.
Remonttikohteen ilmanvaihdon suunnittelu on aivan eri laji kuin uudisrakennuksen suunnittelu. Uudiskohteessa lähdetään puhtaalta pöydältä ja kone, kanavat sekä ilmamäärät voidaan mitoittaa vapaasti. Remontissa rakennus on jo olemassa: kanavat, hormit, koneet ja painesuhteet ovat paikallaan, eivätkä ne aina ole sellaisia kuin piirustukset väittävät.
Tämä opas on tarkoitettu asunnonomistajille, taloyhtiöiden hallituksille, isännöitsijöille, remonttia suunnitteleville rakennuttajille ja urakoitsijoille, jotka pohtivat kuinka paljon vanhasta järjestelmästä voi turvallisesti jäädä jäljelle. Käymme läpi mitä lähtötilanteesta on selvitettävä, milloin vanhat kanavat kelpaavat ja milloin kannattaa korjata, säätää, modernisoida tai suunnitella kokonaan uudelleen.
Uudiskohteen vastaava prosessi on kuvattu sisarartikkelissa ilmanvaihdon suunnittelu uudisrakennukseen. Tässä keskitymme nimenomaan olemassa olevaan rakennukseen ja sen reunaehtoihin.
Miksi remonttikohteen ilmanvaihto on vaativampi suunnitella
Uudisrakennuksessa suunnittelija valitsee reitit, konepaikan ja ilmamäärät vapaasti annettujen tavoitteiden pohjalta. Remonttikohteessa nämä on jo lyöty lukkoon: hormit kulkevat tietyissä paikoissa, kerroskorkeus rajaa kanavakokoja ja konehuone on siellä missä se on. Suunnittelu muuttuu sovittamiseksi, jossa tavoitellut ilmamäärät on saatava toteutumaan annetuissa puitteissa.
Toinen ero on tieto. Uudiskohteen lähtötiedot ovat tuoreita, mutta vanhassa rakennuksessa historia on osin tuntematon: aiempia korjauksia ei aina ole dokumentoitu, kanavia on saatettu tukkia ja venttiileitä siirtää. Siksi remontin suunnittelu nojaa aina paikan päällä tehtyyn todentamiseen, ei pelkkiin asiakirjoihin.
Kolmas ero on käyttö. Remontin aikana rakennusta usein asutaan tai sitä käytetään, mikä asettaa reunaehtoja pölynhallinnalle, melulle ja vaiheistukselle. Lähtökohdat tiivistettynä:
Rakenne on annettu: hormit, konepaikka, kerroskorkeudet ja kantavat rakenteet rajaavat ratkaisuja.
Historia on osin tuntematon: aiemmat muutokset, tukitut kanavat ja dokumentoimattomat korjaukset.
Haitta-aineet: ennen vuotta 1994 rakennetuissa kohteissa asbesti ja muut haitta-aineet on huomioitava.
Painesuhteet ovat jo olemassa, ja remontti voi muuttaa niitä rajusti.
Asukkaat ja käyttö jatkuvat usein työn aikana.
Lähtötilanteen kartoitus: mitä olemassa olevasta järjestelmästä on selvitettävä
Hyvä remonttisuunnitelma alkaa aina kartoituksesta, ei tuotevalinnasta. Ennen kuin yhtäkään kanavaa piirretään, on tiedettävä mikä järjestelmä kohteessa on (painovoimainen, koneellinen poisto vai tulo-poisto lämmöntalteenotolla), minkä ikäinen ja merkkinen kone on, miten sitä ohjataan ja missä kunnossa kanavisto on. Kevyin tapa aloittaa on lyhyt katselmus paikan päällä.
Kartoituksessa kirjataan vähintään järjestelmätyyppi, koneen merkki, malli ja ikä, ohjaustapa, kanavamateriaali ja -koot, venttiilien tyypit sekä havaitut puutteet. Samalla tunnistetaan mahdolliset oireet, kuten veto, tunkkaisuus, huurtuvat ikkunat tai ääniongelmat, jotka kertovat järjestelmän todellisesta toiminnasta enemmän kuin mikään asiakirja.
Vanhoihin piirustuksiin ei voi luottaa ilman paikan päällä tehtyä todennusta
Vanhat IV-piirustukset ovat hyödyllinen lähtöpiste, mutta ne kuvaavat tilannetta sellaisena kuin se oli rakennusvaiheessa, eivät välttämättä tämän päivän todellisuutta. Kanavia on voitu katkaista remonttien yhteydessä, venttiileitä peittää ja koneita vaihtaa ilman päivitettyä dokumentaatiota. Jokainen suunnitteluun vaikuttava reitti, mitta ja liitos on siksi todennettava paikan päällä, tarvittaessa kanavakuvauksella ja avaamalla tarkastusluukkuja.
Käytännössä tämä tarkoittaa, että suunnittelija tai mittaaja kiertää kohteen, vertaa piirustuksia todellisuuteen ja merkitsee poikkeamat. Vasta todennettu lähtötieto kelpaa mitoituksen pohjaksi. Alla oleva tarkistuslista kokoaa remonttikohteen ilmanvaihdon suunnittelun keskeiset vaiheet.
Vaihe | Mitä todennetaan | Miksi se on tärkeää | Vastuutaho |
|---|---|---|---|
Esikartoitus | Järjestelmätyyppi, koneen merkki ja ikä, ohjaustapa | Määrittää mitä ylipäätään voidaan säilyttää | Tilaaja ja IV-asiantuntija |
Mittaus | Ilmamäärät ja paine-erot nykytilassa | Antaa todennetun lähtötason suunnittelulle | Pätevä IV-mittaaja |
Kanavakartoitus | Kanavareitit, materiaali, kunto ja puhtaus | Paljastaa uudelleenkäytön mahdollisuudet ja vuodot | IV-urakoitsija |
Rakenneselvitys | Hormit, kerroskorkeudet, palo-osastot, kantavat seinät | Rajaa reitit ja läpiviennit | Rakennesuunnittelija |
Haitta-ainekartoitus | Asbesti ja muut haitta-aineet (kohteet ennen v. 1994) | Lakisääteinen ennen purkua | Valtuutettu haitta-ainekartoittaja |
Käyttötarpeen määrittely | Tilamuutokset, käyttäjämäärät ja tehostustarpeet | Määrittää uuden mitoituksen | Tilaaja ja suunnittelija |
Ilmamäärien ja paine-erojen mittaus ennen remonttia
Mittaus on remonttisuunnittelun tärkein yksittäinen työvaihe, koska se muuttaa arvaukset todennetuiksi luvuiksi. Kun nykyiset ilmamäärät tunnetaan, nähdään kuinka kaukana ollaan tavoitteesta ja kuinka paljon järjestelmältä voidaan vielä odottaa. Ilman lähtötason mittausta suunnitelma perustuu oletuksiin, jotka paljastuvat vääriksi vasta työn jälkeen.
Paine-eron mittaus kertoo, onko rakennus halutusti lievästi alipaineinen. Suomalaisessa asuinrakennuksessa tavoitteena on hallittu, lievä alipaine, tyypillisesti noin 0 ... -10 Pa, jolloin kostea sisäilma ei työnny rakenteisiin eikä alipaine kasva haitallisen suureksi. Aiheesta lisää artikkelissa alipaine ja ylipaine ilmanvaihdossa.
Kanaviston, venttiilien, äänenvaimentimien, palopeltien ja koneen kunto
Lähtötilanteen kuntoarviossa käydään järjestelmä läpi komponentti komponentilta. Jokaisesta osasta ratkaistaan erikseen, voiko se jäädä, pitääkö se huoltaa vai onko se uusittava. Tärkeimmät kohteet ovat:
Kanavisto: materiaali, tiiviys, korroosio, puhtaus ja tarkastusluukkujen saatavuus.
Venttiilit: tyyppi, säädettävyys, kunto ja sijainti suhteessa uusiin tiloihin.
Äänenvaimentimet: kunto ja mahdollinen mineraalivillan kuituuntuminen, joka voi liata sisäilmaa.
Palopellit: toiminta, sijainti palo-osastojen rajoilla ja huollettavuus.
Huippuimuri ja puhallin: ikä, kiilahihna tai EC-moottori, äänitaso ja teho.
Ilmanvaihtokone ja LTO: hyötysuhde, suodatinluokat, ohjaus ja varaosien saatavuus.
Suodattimet ja ohjaus: suodatinluokka (ISO 16890, ePM-merkintä) ja ohjauksen tarpeenmukaisuus.
Jos järjestelmän toiminta tai oireiden syy jää epäselväksi, kannattaa teettää perusteellisempi ongelmaselvitys ennen päätöksiä. Se yhdistää mittaukset, kuvaukset ja havainnot yhdeksi johtopäätökseksi siitä, mitä kannattaa tehdä.
Voiko vanhat ilmanvaihtokanavat käyttää uudelleen?
Kanavien uudelleenkäyttö on usein remontin suurin yksittäinen säästö, mutta vain jos kanavat ovat ehjät, oikean kokoiset ja saadaan tiiviiksi. Päätös tehdään aina kunnon ja tiiviyden perusteella, ei iän. Vaihtoehtoja on käytännössä neljä: säilytä sellaisenaan, puhdista, tiivistä tai uusi.
Tiiviys ratkaisee paljon. Vuotava kanavisto vie energiaa ja ohjaa ilmaa väärin, jolloin mitoitetut ilmamäärät eivät päädy oikeisiin tiloihin. Kanavien tiiviys voidaan todentaa painekokeella, ja tiiviysluokat määritellään standardeissa SFS-EN 12237 (pyöreät kanavat) ja SFS-EN 1507 (suorakaidekanavat). Vuotojen merkityksestä kerromme tarkemmin artikkelissa miksi ilmanvaihtojärjestelmän vuotoja tulee välttää.
Jos kanavat ovat muuten kunnossa mutta likaiset, järkevin ratkaisu on puhdistus, jolloin vältetään turha uusiminen. Tiiviystarkastuksesta ja sen taustasta kerromme lisää artikkelissa painekoe ja tiiviystarkastus. Alla oleva taulukko kokoaa tyypilliset tilanteet ja suositellut toimenpiteet.
Kunto tai tilanne | Suositeltu toimenpide | Riski jos sivuutetaan |
|---|---|---|
Kanavat ehjät ja tiiviit, vain likaiset | Säilytä ja puhdista | Pöly ja epäpuhtaudet kuormittavat sisäilmaa ja heikentävät ilmavirtoja |
Kanavat ehjät mutta vuotavat liitoksista | Tiivistä ja puhdista, todenna painekokeella | Vuotoilma vie energiaa eikä ilma päädy oikeisiin tiloihin |
Ilmamäärät väärin, kone ja kanavat kunnossa | Säädä (suhteellinen säätö) | Veto, melu, riittämätön ilmanvaihto ja turha energiankulutus |
Moottori tai puhallin elinkaaren lopussa, runko kunnossa | Päivitä moottori tai puhallin (EC) ja ohjaus | Yllättävä rikkoontuminen, huono hyötysuhde ja kohonnut sähkönkulutus |
Kone vanha, LTO heikko tai puuttuu | Modernisoi tai vaihda kone | Korkeat energiakulut, huono sisäilma ja varaosien loppuminen |
Kanavat ruosteessa, vääränkokoiset tai reitit eivät riitä | Uusi kanavat ja suunnittele reitit uudelleen | Mitoitus ei koskaan täyty, jatkuvat ongelmat ja toistuvat korjaukset |
Rakenteelliset reunaehdot: hormit, kerroskorkeudet, palo-osastot, märkätilat ja kantavat seinät
Vanhassa rakennuksessa kanavareitit ovat rajalliset, ja jokainen läpivienti ja madallus on suunniteltava etukäteen. Nousuhormeja on tietty määrä, osa niistä voi olla tukittu tai tuntematon, ja kerroskorkeus sekä alaslasketut katot sanelevat kuinka suuria kanavia mahtuu kulkemaan. Reittejä ei voi olettaa, vaan ne on todennettava.
Palo-osastointi on remontin kriittisin turvallisuusasia. Kun kanava läpäisee palo-osastoivan rakenteen, läpivienti on tiivistettävä hyväksytysti ja osastoivaan kohtaan asennetaan tarvittaessa palopelti. Vanhojen palopeltien toiminta on tarkistettava, ja uudet läpiviennit on toteutettava paloturvallisuusvaatimusten mukaisesti. Tämä on alue, jossa oikaisut voivat olla hengenvaarallisia ja johtaa vastuuseen.
Märkätilat ja keittiöt tuovat omat reunaehtonsa, koska niiden poistoilmantarve ja kosteuskuorma ovat suuria. Kantavia seiniä ja rakenteita ei saa heikentää läpivienneillä ilman rakennesuunnittelijan hyväksyntää. Käytännössä IV-suunnittelu, rakennesuunnittelu ja palotekninen suunnittelu kulkevat remontissa käsi kädessä.
Asbesti ja haitta-aineet vanhoissa rakennuksissa
Ennen vuotta 1994 rakennetuissa kohteissa asbesti ja muut haitta-aineet on aina otettava huomioon ennen purkua tai kanavatöitä. Asbestia käytettiin muun muassa putki- ja kanavaeristeissä, palomassoissa, tasoitteissa ja vinyylilaatoissa, ja sen pölyäminen purkutyössä on vakava terveysriski. Asbestin käyttö rakennusmateriaaleissa kiellettiin Suomessa vuonna 1994.
Vuoden 2016 alusta asbesti- ja haitta-ainekartoitus on ollut lakisääteinen ennen vuotta 1994 rakennettujen kohteiden purku- ja korjaustöitä. Asbestipurku on luvanvaraista ja sitä säätelevät laki eräistä asbestipurkutyötä koskevista vaatimuksista (684/2015) sekä valtioneuvoston asetus asbestityön turvallisuudesta (798/2015). Purkutyö tehdään alipaineistetussa, osastoidussa tilassa ja onnistuminen todennetaan ilmamittauksin. Asbestin ja ilmanvaihdon yhteydestä kerromme laajemmin artikkelissa asbesti Suomessa.
Käytännön johtopäätös remontin kannalta: haitta-ainekartoitus teetetään ennen kuin yhtäkään vanhaa eristettä, kanavaa tai rakennetta avataan. Kartoituksen tulos vaikuttaa suoraan aikatauluun, kustannuksiin ja työtapoihin, joten se kannattaa tehdä mahdollisimman aikaisin.
Miten lisäeristys, ikkunaremontti ja vaipan tiiveys muuttavat ilmanvaihdon tarvetta
Energiaremontti muuttaa ilmanvaihdon toimintaedellytyksiä, vaikka itse ilmanvaihtoon ei koskettaisi. Kun ikkunat vaihdetaan ja vaippaa lisäeristetään, rakennus tiivistyy ja aiempi vuotoilman tuoma korvausilma katoaa. Painovoimaisessa tai pelkän koneellisen poiston järjestelmässä tämä voi johtaa liialliseen alipaineeseen, vetoon ja kosteusriskiin.
Ratkaisu on varmistaa korvausilman saanti ja tasapainottaa poisto uudelleen. Käytännössä lisätään korvausilmaventtiileitä, mitoitetaan poisto vaipan tiiveyteen sopivaksi ja säädetään järjestelmä. Tiiviissä kohteessa lämmöntalteenotolla varustettu tulo-poistojärjestelmä on usein paras ratkaisu, koska se tuo hallitun korvausilman ja ottaa lämmön talteen.
Samalla kannattaa päivittää suodatus nykytasolle. Suodatinluokat määritellään standardin ISO 16890 mukaan (ePM1, ePM2.5, ePM10), ja kaupunkikohteessa hyvä tuloilmansuodatin parantaa sisäilmaa selvästi. Tiiveyden ja ilmanvaihdon yhteensovittamisesta on hyötyä myös energiataloudelle.
Tilamuutokset: lisähuoneet, etätyöpisteet, kylpyhuoneet ja saunat
Kun tilojen käyttö muuttuu, myös ilmanvaihdon tarve muuttuu. Lisähuone, etätyöpiste, uusi kylpyhuone tai sauna kasvattaa joko tulo- tai poistoilmantarvetta, eikä vanha mitoitus useinkaan riitä. Yleisin virhe on lisätä tiloja koskematta ilmanvaihtoon, jolloin seurauksena on tunkkaisuutta, kohonnut hiilidioksidipitoisuus ja kosteusongelmia.
Märkätilat ja keittiö ovat poistoilman tiloja, ja niiden lisääminen kasvattaa kokonaispoistoa. Makuuhuoneet, olohuone ja etätyöpiste ovat tuloilman tiloja, joissa hiilidioksidi nousee herkimmin. Oikean kokonaiskapasiteetin määrittämisestä kerromme artikkelissa ilmanvaihtojärjestelmän optimaalinen kapasiteetti. Seuraava taulukko havainnollistaa, miten yleisimmät remonttityypit vaikuttavat ilmanvaihtoon.
Remonttityyppi | Vaikutus ilmanvaihtoon | Tyypillinen toimenpide |
|---|---|---|
Kylpyhuoneremontti | Poistoilmantarve ja kosteuskuorma kasvavat | Poistoventtiili ja tehostus, kanavan kunnon tarkistus |
Keittiöremontti | Liesituulettimen tai -kuvun ja rasvapoiston tarve muuttuu | Erillispoisto tai huippuimurin tarkistus, palopellit |
Ullakon muutos asuintilaksi | Uusi tila ilman valmiita kanavia | Uudet tulo- ja poistoreitit, mitoitus ja LTO |
Kellarin muutos käyttötilaksi | Kosteus- ja radonriski, heikko ilmanvaihto | Koneellinen poisto tai tulo-poisto, radon huomioon |
Ikkunoiden vaihto | Vuotoilma vähenee, alipaine kasvaa | Korvausilmaventtiilit ja poiston tasapainotus |
Lisähuoneet | Ilmamäärätarve kasvaa | Mitoituksen päivitys ja kanavien lisäys |
Lämpöpumpun (PILP tai ILP) asennus | Painesuhteet ja ilmankierto muuttuvat | Ilmanvaihdon yhteensovitus ja säätö |
Julkisivu- ja lisäeristysremontti | Vaippa tiivistyy, alipaine voimistuu | Korvausilman varmistus ja tasapainotus |
Korjaus, säätö, koneen vaihto vai uusi suunnitelma? Oikean toimenpiteen valinta
Kun lähtötilanne on todennettu, valitaan oikea toimenpiteen taso. Periaate on yksinkertainen: tehdään pienin toimenpide, joka saavuttaa tavoitteen. Toimenpiteet muodostavat portaikon kevyimmästä raskaimpaan, ja oikea taso löytyy mittaustulosten ja käyttötarpeen perusteella.
Korjaus, puhdistus ja säätö: kun kone ja kanavat ovat kunnossa mutta ilmamäärät pielessä, riittää usein suhteellinen säätö. Lue lisää: miten ilmamäärien mittaus ja säätö suoritetaan.
Kohdennettu päivitys: vanhan AC-moottorin vaihto energiatehokkaaseen EC-moottoriin, taajuusmuuttaja ja tarpeenmukainen ohjaus (anturit) parantavat hyötysuhdetta ilman koko koneen uusimista.
Modernisointi tai koneen vaihto: kun kone on elinkaaren päässä tai LTO on heikko, järjestelmän modernisointi tai ilmanvaihtokoneen vaihto on järkevin ratkaisu.
Kokonaan uusi IV-suunnitelma: kun tilat tai käyttö muuttuvat olennaisesti tai kanavat eivät kelpaa, suunnitellaan reitit, mitoitus ja kone uudelleen.
Jos kone vaihdetaan tai uusitaan, uudet laitteet kuuluvat EU:n Ecodesign-asetusten (1253/2014 ja 1254/2014) piiriin, jotka asettavat vähimmäisvaatimukset hyötysuhteelle ja ominaissähkötehulle. Esimerkiksi kahdensuuntaisen asuntokohtaisen ilmanvaihtokoneen lämmöntalteenoton hyötysuhteen on oltava vähintään 73 prosenttia (vuoden 2018 taso), ja LTO:n suorituskyky määritetään standardin EN 308 mukaan. Kun toimenpide on raskaampi kuin pelkkä säätö, ammattimainen suunnittelu maksaa itsensä takaisin oikeana mitoituksena ja toimivana lopputuloksena.
Miten pidät rakennuksen käytettävänä remontin aikana
Useimmissa remonteissa rakennusta käytetään tai asutaan koko työn ajan, joten ilmanvaihtotyö on vaiheistettava niin, että tilat pysyvät turvallisina ja käyttökelpoisina. Tämä vaatii suunnittelua jo tarjousvaiheessa, ei vasta työmaalla.
Pölynhallinta ja osastointi: työalueet osastoidaan ja alipaineistetaan, jotta pöly ei leviä asuttuihin tiloihin.
Väliaikainen ilmanvaihto: varmistetaan riittävä ilmanvaihto myös niissä tiloissa, joissa järjestelmä on hetkellisesti pois käytöstä.
Vaiheistus: työ jaetaan osiin niin, että koko rakennus ei ole kerralla ilman ilmanvaihtoa.
Melu ja työajat: sovitaan meluisten työvaiheiden ajankohdat asukkaiden kanssa.
Viestintä: asukkaita ja käyttäjiä tiedotetaan aikataulusta, katkoksista ja turvajärjestelyistä etukäteen.
Käyttöönotto, tasapainotus ja dokumentointi remontin jälkeen
Remontti ei ole valmis, kun laitteet on asennettu, vaan kun lopputulos on mitattu ja todennettu. Käyttöönotossa järjestelmä säädetään suunniteltuihin ilmamääriin, painesuhteet tarkistetaan ja toiminta varmistetaan. Mitattu lähtötaso ja mitattu lopputulos tekevät remontista todennettavan.
Käyttöönotto ja ilmavirtojen todentaminen tehdään standardin SFS-EN 12599 mukaisesti. Hyväksyttävät poikkeamat ovat tyypillisesti järjestelmätasolla noin +-10 prosenttia ja venttiilikohtaisesti noin +-20 prosenttia (vähintään 1 dm3/s). Lopuksi laaditaan luovutusaineisto: mittauspöytäkirjat, säätöarvot, palopeltitodistukset, käyttö- ja huolto-ohjeet sekä päivitetyt piirustukset.
Yleisimmät remonttikohteen ilmanvaihdon virheet liittyvät juuri kartoituksen, korvausilman ja dokumentoinnin laiminlyöntiin. Seuraava taulukko kokoaa ne ja niiden ehkäisyn.
Virhe | Seuraus | Miten ehkäistään | Milloin muuttuu kalliiksi |
|---|---|---|---|
Suunnitellaan mittaamatta lähtötilannetta | Mitoitus perustuu arvauksiin | Mittaa ilmamäärät ja paine-erot ennen suunnittelua | Kun koko järjestelmä joudutaan säätämään tai uusimaan jälkikäteen |
Luotetaan vanhoihin piirustuksiin | Reitit ja kanavat eivät vastaa todellisuutta | Todenna kaikki paikan päällä | Kun seinä on jo auki ja kanava puuttuu |
Ikkunat tiivistetään ilman korvausilmaa | Liiallinen alipaine, veto ja kosteusriski | Lisää korvausilmaventtiilit ja tasapainota | Kun rakenteisiin syntyy kosteusvaurioita |
Lisätään huoneita ilman ilmanvaihdon muutosta | Tunkkaisuus, kosteus ja CO2 nousevat | Päivitä mitoitus käytön mukaan | Kun terveyshaitta on jo syntynyt |
Haitta-ainekartoitus laiminlyödään | Asbestialtistus ja lainvastainen purku | Teetä kartoitus ennen purkua | Heti: työ keskeytyy ja seuraa sanktioita |
Käyttöönottomittaus ja dokumentit jätetään tekemättä | Lopputulosta ei voi todentaa | Tee mittaus, säätö ja luovutusaineisto | Reklamaatio- ja takuutilanteissa |
Keskeiset säädökset ja standardit remonttikohteessa
Remonttikohteen ilmanvaihto nojaa samoihin vaatimuksiin kuin uudisrakentaminen, mutta soveltaen olemassa olevaan rakennukseen. Keskeisimmät viitteet ovat:
YM 1009/2017 ja taustalla EN 16798 (EN 16798-1 sisäilmasto, EN 16798-3 muiden kuin asuinrakennusten ilmanvaihto): ilmanvaihdon suoritusvaatimukset ja suunnittelun viitekehys.
Sisäilmastoluokitus 2018 (S1, S2, S3): sisäilmaston tavoitetasot, joihin remontin lopputulosta verrataan.
Asumisterveysasetus 545/2015: terveysperusteiset olosuhteet, kuten lämpötila, kosteus ja epäpuhtaudet.
SFS-EN 12599: käyttöönotto ja ilmavirtojen todentaminen luovutuksessa.
ISO 16890: tuloilmansuodattimien valinta (ePM-luokat).
SFS-EN 12237 ja SFS-EN 1507: kanavien tiiviys- ja vuotoluokat painekokeessa.
Ecodesign 1253/2014 ja 1254/2014 sekä EN 308: uusien koneiden ja puhaltimien hyötysuhde- ja energiavaatimukset.
Asbestilainsäädäntö (684/2015, 798/2015) ja haitta-ainekartoitusvelvoite sekä paloturvallisuusvaatimukset läpivienneille ja palopelleille.
Yhteenveto: näin remonttikohteen ilmanvaihto suunnitellaan oikein
Onnistunut remonttikohteen ilmanvaihto perustuu todennettuun lähtötietoon, oikein valittuun toimenpiteeseen ja mitattuun lopputulokseen. Vanhasta järjestelmästä voi usein säilyttää paljon, kunhan kunto ja tiiviys on tarkistettu eikä päätöksiä tehdä iän tai vanhojen piirustusten perusteella.
Aloita kartoituksella ja mittaa ilmamäärät ja paine-erot ennen suunnittelua.
Älä luota vanhoihin piirustuksiin ilman paikan päällä tehtyä todennusta.
Ratkaise kanavien kohtalo kunnon ja tiiviyden, ei iän, perusteella.
Huomioi haitta-aineet, palo-osastointi ja rakenteelliset reunaehdot ajoissa.
Sovita ilmanvaihto vaipan tiiveyteen ja tilojen uuteen käyttöön.
Valitse pienin toimenpide, joka saavuttaa tavoitteen, ja todenna lopputulos mittaamalla.
Jos olet epävarma siitä, kuinka paljon vanhasta järjestelmästä voi turvallisesti jäädä jäljelle, lähde liikkeelle kartoituksesta ja mittauksesta. Niiden pohjalta laadittu suunnitelma säästää rahaa ja takaa terveellisen sisäilman. Hyvä käytön ja huollon perusta jatkaa siitä, mihin remontti jää: ilmanvaihtojärjestelmän oikea käyttö ja huolto.
Voiko vanhat ilmanvaihtokanavat käyttää remontissa uudelleen?
Usein voi, jos kanavat ovat ehjät, oikean kokoiset ja saadaan tiiviiksi. Päätös tehdään kunnon ja tiiviyden, ei iän, perusteella. Likaiset mutta ehjät kanavat puhdistetaan, vuotavat tiivistetään ja todennetaan painekokeella, ja vasta huonokuntoiset tai vääränkokoiset uusitaan.
Pitääkö ilmanvaihto suunnitella uudelleen, jos ikkunat vaihdetaan?
Ikkunoiden vaihto tiivistää rakennusta ja vähentää vuotoilman tuomaa korvausilmaa, mikä voi kasvattaa alipainetta. Yleensä ei tarvita täysin uutta suunnitelmaa, mutta korvausilman saanti on varmistettava (korvausilmaventtiilit) ja poisto on tasapainotettava uudelleen. Tiiviissä kohteessa lämmöntalteenotolla varustettu tulo-poistojärjestelmä on usein paras ratkaisu.
Miksi ilmamäärät pitää mitata ennen remonttia?
Mittaus muuttaa arvaukset todennetuiksi luvuiksi. Se kertoo, kuinka kaukana ollaan tavoitteesta ja kuinka paljon järjestelmältä voidaan vielä odottaa. Ilman lähtötason mittausta suunnitelma perustuu oletuksiin, jotka paljastuvat vääriksi vasta työn jälkeen, jolloin korjaaminen on kallista.
Milloin vanha ilmanvaihtokone kannattaa säilyttää?
Kone kannattaa säilyttää, jos se on toimintakuntoinen, sen hyötysuhde ja lämmöntalteenotto ovat riittävät, varaosia on saatavilla ja ilmamäärät saadaan säädettyä tavoitteeseen. Jos kone on elinkaaren päässä, LTO on heikko tai varaosia ei saa, modernisointi tai koneen vaihto on järkevämpää.
Miten asbesti vaikuttaa ilmanvaihtoremonttiin?
Ennen vuotta 1994 rakennetuissa kohteissa on tehtävä asbesti- ja haitta-ainekartoitus ennen purkua tai kanavatöitä. Asbestia voi olla esimerkiksi kanavaeristeissä ja palomassoissa. Purku on luvanvaraista, se tehdään alipaineistetussa osastoidussa tilassa ja onnistuminen todennetaan mittauksin. Kartoitus vaikuttaa aikatauluun ja kustannuksiin, joten se kannattaa teettää ajoissa.
Mitä tapahtuu, jos lisähuone tehdään ilman ilmanvaihdon muutosta?
Vanha mitoitus ei enää riitä, kun tilavuus ja käyttäjämäärä kasvavat. Seurauksena on tunkkaisuutta, kohonnut hiilidioksidipitoisuus ja kosteusongelmia, etätyöpisteissä myös väsymystä ja keskittymisvaikeuksia. Ilmamäärät on päivitettävä käytön mukaan ja tarvittaessa lisättävä tulo- tai poistoreittejä.
Milloin remonttikohteessa tarvitaan uusi IV-suunnitelma?
Uutta suunnitelmaa tarvitaan, kun tilojen käyttö muuttuu olennaisesti, kun lisätään märkätiloja tai huoneita, kun kanavat eivät kelpaa tai reitit eivät riitä, tai kun siirrytään järjestelmätyypistä toiseen (esimerkiksi koneellisesta poistosta tulo-poistoon). Kevyemmissä tapauksissa riittää korjaus, säätö tai kohdennettu päivitys.
WE KNOW, WE CARE & WE GET IT DONE
IVAeris Oy
010 206 3000
