★ 54 five-star reviews
Ilmanvaihto Espoo
Tarkastukset, huolto ja asennus
IVAeris on erikoistunut espoolaisten kiinteistöjen ilmanvaihtojärjestelmien tarkastukseen, huoltoon, puhdistukseen ja saneeraukseen. Palvelemme taloyhtiöitä, omakotitaloasujia ja toimitiloja koko Espoon alueella – Tapiolasta Leppävaaraan, Matinkylästä Pohjois-Espooseen. Espoossa asuu yli 320 000 asukasta ja kaupunki kasvaa vuosittain tuhansilla uusilla asukkailla. Rakennuskanta vaihtelee 1950-luvun puutarhakaupungista moderneihin metroasemien ympärille nouseviin asuinalueisiin, ja jokaisella aikakaudella on omat ilmanvaihdon haasteensa.
Espoon rakennuskanta ja ilmanvaihdon haasteet
Espoo kasvoi 1950-luvulla maaseutumaisesta pitäjästä nopeasti kaupunkimaiseksi, ja sen väkiluku on kymmenkertaistunut sotien jälkeen. Toisin kuin Helsinki, Espoo ei rakentunut yhtenäisen kantakaupungin ympärille vaan useiksi erillisiksi keskuksiksi, joista jokaisella on oma rakentamishistoriansa ja ilmanvaihdon profiilinsa.
Tapiola ja varhaiset asuinalueet (1950–1960-luku): Espoon kaupunkikehitys alkoi Tapiolan puutarhakaupungista, jonka Asuntosäätiö rakennutti vuodesta 1953 alkaen. Tapiolan kerros- ja rivitalot edustavat aikansa parasta suomalaista asuinrakentamista, mutta niiden ilmanvaihto on lähes poikkeuksetta painovoimainen. Seitsemän vuosikymmentä vanhoissa rakennuksissa hormit, venttiilit ja rakenteiden tiiveys ovat aivan eri tasolla kuin nykyvaatimukset edellyttävät. Tapiolan jälkeen 1960-luvun aluerakentamissopimukset synnyttivät Matinkylän, Olarin, Soukan ja Kivenlahden – Länsiväylän varteen nousseet betonielementtilähiöt, joissa tyypillinen järjestelmä on koneellinen poistoilmanvaihto huippuimurilla.
Leppävaara, Espoonlahti ja 1970–1990-lukujen kasvu: Leppävaaran alue kasvoi merkittävästi 1970–1990-luvuilla, samoin Espoonlahden suuralueen reunaosat. Näissä kohteissa koneellinen poistoilmanvaihto on yleisin ratkaisu. Espoon Asuntojen mukaan ensimmäiset huoneistokohtaisella koneellisella tulo- ja poistoilmanvaihdolla varustetut kohteet rakennettiin vuonna 1994 – merkittävästi myöhemmin kuin voisi olettaa.
Uudet alueet ja metroareena (2000-luku–): Länsimetron avaaminen toi mukanaan voimakkaan rakentamisaallon Matinkylään, Niittykumpuun, Tapiolaan ja Otaniemeen. Suurpelto on kokonaan 2000-luvulla rakennettu alue. Näissä kohteissa on nykyaikainen koneellinen tulo- ja poistoilmanvaihto lämmön talteenotolla, mutta järjestelmät vaativat ammattitaitoista huoltoa ja säännöllistä suodatinten vaihtoa.
Pientalovaltaisuus – Espoon erityispiirre: Helsinkiin verrattuna Espoossa on huomattavasti enemmän omakotitaloja ja rivitaloja, erityisesti Pohjois-Espoossa, Kauklahdessa ja vanhan Espoon alueella. Pientaloissa ilmanvaihtokoneen huolto on asukkaan omalla vastuulla, ja käytännössä moni omakotitalon ilmanvaihtokone on jäänyt vuosikausia ilman ammattimaista huoltoa.
Tyypilliset ilmanvaihto-ongelmat Espoossa
Espoon ilmanvaihto-ongelmat heijastavat kaupungin monipuolista rakennuskantaa ja ympäristötekijöitä. Tässä yleisimmät haasteet, joita kohtaamme työssämme:
Radon – koko Espoo on radonaluetta. Uuden säteilylain mukaan koko Espoo kuuluu radonalueeseen. STUKin pientalojen mittaustilastoissa Espoon radonpitoisuuksien keskiarvo on 153 Bq/m³ ja mediaani 101 Bq/m³. Espoon kallioperässä esiintyy paikoin radioaktiivisten mineraalien pesäkemäisiä rikastumia, ja kallion rikkonaisuus lisää radonin kulkureittejä sisäilmaan. Viime vuosikymmeninä yleistyneet rakennustavat – maanvarainen laatta, kevytsoraharkot ja rinneratkaisut – lisäävät radonpitoisen ilman reittejä maasta asuntoon. Ilmanvaihdolla on ratkaiseva rooli radonin hallinnassa: oikea painesuhde estää maaperän radonpitoisen ilman kulkeutumisen sisätiloihin, ja riittävä ilmanvaihto laimentaa pitoisuuksia.
Huoneistokohtaisten IV-koneiden huollon laiminlyönti. Espoon uudemmissa kerrostaloissa ja pientaloissa on huoneistokohtainen koneellinen tulo- ja poistoilmanvaihto. Moni asukas ei tiedä, että kone vaatii säännöllisen suodattimien vaihdon, LTO-kennon puhdistuksen ja ilmavirtojen tarkistuksen. Likaiset poistoilmaventtiilit pienentävät jäteilmavirtaa ja voivat aiheuttaa ylipaineisuutta – merkkinä tästä on usein ikkunoiden välitilan huurtuminen ja ulkolasin sisäpinnan jäätyminen talvella. Pitkään jatkuessaan tilanne kasvattaa kosteusvaurioriskiä.
Liesikupu ja LTO-koneen yhdistelmä. Espoon rakennusvalvonta edellyttää erityistä selvitystä, jos liesikupu kytketään huoneistokohtaiseen LTO-koneeseen. Rasvan pääsy koneeseen on estettävä tai koneen soveltuvuus rasvaisen ilman poistoon on osoitettava. Tämä on toistuva suunnittelu- ja saneerauskohtien kompastuskohta – väärin toteutettu kytkentä likaannuttaa LTO-kennon nopeasti ja heikentää lämmön talteenottoa.
Tunkkaisuus ja epätasainen ilmanvaihto. Liian korkea tuloilman sisäänpuhalluslämpötila saa lämpimän ilman jäämään katon rajaan, eikä se sekoitu oleskeluvyöhykkeelle. Asukas kokee ilman "huonoksi tai tunkkaiseksi", vaikka ilmamäärä olisi sinänsä riittävä. Samalla lattianrajassa voi tuntua vetoa.
Katupöly ja työmaat. Espoon voimakas rakentaminen näkyy ilmanlaadussa. HSY:n mittauksissa esimerkiksi Niittykummussa on havaittu korkeita PM10-tuntipitoisuuksia ja "huono/erittäin huono" -ilmanlaatuindeksitunteja rakentamisjaksojen aikana. Tämä kuormittaa ilmanvaihtojärjestelmien suodattimia tavallista enemmän ja korostaa suodattimien vaihtovälin lyhentämistä erityisesti työmaiden lähellä.
Espoon rakennuskanta ja ilmanvaihdon haasteet
Espoo kasvoi 1950-luvulla maaseutumaisesta pitäjästä nopeasti kaupunkimaiseksi, ja sen väkiluku on kymmenkertaistunut sotien jälkeen. Toisin kuin Helsinki, Espoo ei rakentunut yhtenäisen kantakaupungin ympärille vaan useiksi erillisiksi keskuksiksi, joista jokaisella on oma rakentamishistoriansa ja ilmanvaihdon profiilinsa.
Tapiola ja varhaiset asuinalueet (1950–1960-luku): Espoon kaupunkikehitys alkoi Tapiolan puutarhakaupungista, jonka Asuntosäätiö rakennutti vuodesta 1953 alkaen. Tapiolan kerros- ja rivitalot edustavat aikansa parasta suomalaista asuinrakentamista, mutta niiden ilmanvaihto on lähes poikkeuksetta painovoimainen. Seitsemän vuosikymmentä vanhoissa rakennuksissa hormit, venttiilit ja rakenteiden tiiveys ovat aivan eri tasolla kuin nykyvaatimukset edellyttävät. Tapiolan jälkeen 1960-luvun aluerakentamissopimukset synnyttivät Matinkylän, Olarin, Soukan ja Kivenlahden – Länsiväylän varteen nousseet betonielementtilähiöt, joissa tyypillinen järjestelmä on koneellinen poistoilmanvaihto huippuimurilla.
Leppävaara, Espoonlahti ja 1970–1990-lukujen kasvu: Leppävaaran alue kasvoi merkittävästi 1970–1990-luvuilla, samoin Espoonlahden suuralueen reunaosat. Näissä kohteissa koneellinen poistoilmanvaihto on yleisin ratkaisu. Espoon Asuntojen mukaan ensimmäiset huoneistokohtaisella koneellisella tulo- ja poistoilmanvaihdolla varustetut kohteet rakennettiin vuonna 1994 – merkittävästi myöhemmin kuin voisi olettaa.
Uudet alueet ja metroareena (2000-luku–): Länsimetron avaaminen toi mukanaan voimakkaan rakentamisaallon Matinkylään, Niittykumpuun, Tapiolaan ja Otaniemeen. Suurpelto on kokonaan 2000-luvulla rakennettu alue. Näissä kohteissa on nykyaikainen koneellinen tulo- ja poistoilmanvaihto lämmön talteenotolla, mutta järjestelmät vaativat ammattitaitoista huoltoa ja säännöllistä suodatinten vaihtoa.
Pientalovaltaisuus – Espoon erityispiirre: Helsinkiin verrattuna Espoossa on huomattavasti enemmän omakotitaloja ja rivitaloja, erityisesti Pohjois-Espoossa, Kauklahdessa ja vanhan Espoon alueella. Pientaloissa ilmanvaihtokoneen huolto on asukkaan omalla vastuulla, ja käytännössä moni omakotitalon ilmanvaihtokone on jäänyt vuosikausia ilman ammattimaista huoltoa.
Espoon rakennuskanta ja ilmanvaihdon haasteet
Espoo kasvoi 1950-luvulla maaseutumaisesta pitäjästä nopeasti kaupunkimaiseksi, ja sen väkiluku on kymmenkertaistunut sotien jälkeen. Toisin kuin Helsinki, Espoo ei rakentunut yhtenäisen kantakaupungin ympärille vaan useiksi erillisiksi keskuksiksi, joista jokaisella on oma rakentamishistoriansa ja ilmanvaihdon profiilinsa.
Tapiola ja varhaiset asuinalueet (1950–1960-luku): Espoon kaupunkikehitys alkoi Tapiolan puutarhakaupungista, jonka Asuntosäätiö rakennutti vuodesta 1953 alkaen. Tapiolan kerros- ja rivitalot edustavat aikansa parasta suomalaista asuinrakentamista, mutta niiden ilmanvaihto on lähes poikkeuksetta painovoimainen. Seitsemän vuosikymmentä vanhoissa rakennuksissa hormit, venttiilit ja rakenteiden tiiveys ovat aivan eri tasolla kuin nykyvaatimukset edellyttävät. Tapiolan jälkeen 1960-luvun aluerakentamissopimukset synnyttivät Matinkylän, Olarin, Soukan ja Kivenlahden – Länsiväylän varteen nousseet betonielementtilähiöt, joissa tyypillinen järjestelmä on koneellinen poistoilmanvaihto huippuimurilla.
Leppävaara, Espoonlahti ja 1970–1990-lukujen kasvu: Leppävaaran alue kasvoi merkittävästi 1970–1990-luvuilla, samoin Espoonlahden suuralueen reunaosat. Näissä kohteissa koneellinen poistoilmanvaihto on yleisin ratkaisu. Espoon Asuntojen mukaan ensimmäiset huoneistokohtaisella koneellisella tulo- ja poistoilmanvaihdolla varustetut kohteet rakennettiin vuonna 1994 – merkittävästi myöhemmin kuin voisi olettaa.
Uudet alueet ja metroareena (2000-luku–): Länsimetron avaaminen toi mukanaan voimakkaan rakentamisaallon Matinkylään, Niittykumpuun, Tapiolaan ja Otaniemeen. Suurpelto on kokonaan 2000-luvulla rakennettu alue. Näissä kohteissa on nykyaikainen koneellinen tulo- ja poistoilmanvaihto lämmön talteenotolla, mutta järjestelmät vaativat ammattitaitoista huoltoa ja säännöllistä suodatinten vaihtoa.
Pientalovaltaisuus – Espoon erityispiirre: Helsinkiin verrattuna Espoossa on huomattavasti enemmän omakotitaloja ja rivitaloja, erityisesti Pohjois-Espoossa, Kauklahdessa ja vanhan Espoon alueella. Pientaloissa ilmanvaihtokoneen huolto on asukkaan omalla vastuulla, ja käytännössä moni omakotitalon ilmanvaihtokone on jäänyt vuosikausia ilman ammattimaista huoltoa.
Ilmanvaihtopalvelumme Espoossa
Tarjoamme espoolaisille kiinteistöille kattavan ilmanvaihtopalvelujen kokonaisuuden, joka on räätälöity Espoon rakennuskannan erityispiirteisiin.
Ilmanvaihdon tarkastus ja katsastus – Espoon taloyhtiöissä tarkastus on ensimmäinen askel saneerauksen suunnittelussa. Mittaamme ilmavirrat, painesuhteet ja arvioimme järjestelmän kunnon. Pientaloissa tarkastamme myös radontilanteen ilmanvaihdon näkökulmasta. → Lue lisää ilmanvaihdon tarkastuksesta
Ilmanvaihdon puhdistus – Espoon kaupunki puhdistuttaa omien kiinteistöjensä ilmanvaihdon viiden vuoden kierrolla. Suosittelemme vastaavaa sykliä myös taloyhtiöille ja pientaloille – erityisesti alueilla, joissa rakentaminen tai liikenne kuormittaa ilmanlaatua. → Lue lisää ilmanvaihdon puhdistuksesta
Ilmanvaihdon huolto – Espoon pientaloissa ja uudemmissa kerrostaloissa huoneistokohtaisen IV-koneen huolto on avainasemassa: suodattimet, LTO-kenno, puhaltimet ja ohjausjärjestelmä tarkistetaan ja huolletaan ammattitaidolla. Autamme myös liesikuvun ja LTO-koneen yhdistelmän oikean toiminnan varmistamisessa. → Lue lisää ilmanvaihdon huollosta
Ilmanvaihdon asennus ja saneeraus – Tapiolan ja Matinkylän 1950–1970-lukujen rakennuksissa saneeraustarve on suuri: painovoimaisesta tai pelkästä koneellisesta poistosta siirtyminen nykyaikaiseen tulo- ja poistoilmanvaihtoon parantaa sisäilmaa ja auttaa hallitsemaan radonpitoisuuksia. → Lue lisää ilmanvaihdon asennuksesta
Ilmanvaihdon suunnittelu ja neuvonta – Espoon rakennusvalvonnalla on omat kaupunkikohtaiset IV-tulkintansa, jotka edellyttävät mm. LTO-hyötysuhteen todentamista, IV-koneen valintaperusteiden dokumentointia ja ohjausmenetelmien esittämistä suunnitelmissa. Autamme navigoimaan nämä vaatimukset. → Lue lisää ilmanvaihdon neuvonnasta
Tyypilliset ilmanvaihto-ongelmat Espoossa
Espoon ilmanvaihto-ongelmat heijastavat kaupungin monipuolista rakennuskantaa ja ympäristötekijöitä. Tässä yleisimmät haasteet, joita kohtaamme työssämme:
Radon – koko Espoo on radonaluetta. Uuden säteilylain mukaan koko Espoo kuuluu radonalueeseen. STUKin pientalojen mittaustilastoissa Espoon radonpitoisuuksien keskiarvo on 153 Bq/m³ ja mediaani 101 Bq/m³. Espoon kallioperässä esiintyy paikoin radioaktiivisten mineraalien pesäkemäisiä rikastumia, ja kallion rikkonaisuus lisää radonin kulkureittejä sisäilmaan. Viime vuosikymmeninä yleistyneet rakennustavat – maanvarainen laatta, kevytsoraharkot ja rinneratkaisut – lisäävät radonpitoisen ilman reittejä maasta asuntoon. Ilmanvaihdolla on ratkaiseva rooli radonin hallinnassa: oikea painesuhde estää maaperän radonpitoisen ilman kulkeutumisen sisätiloihin, ja riittävä ilmanvaihto laimentaa pitoisuuksia.
Huoneistokohtaisten IV-koneiden huollon laiminlyönti. Espoon uudemmissa kerrostaloissa ja pientaloissa on huoneistokohtainen koneellinen tulo- ja poistoilmanvaihto. Moni asukas ei tiedä, että kone vaatii säännöllisen suodattimien vaihdon, LTO-kennon puhdistuksen ja ilmavirtojen tarkistuksen. Likaiset poistoilmaventtiilit pienentävät jäteilmavirtaa ja voivat aiheuttaa ylipaineisuutta – merkkinä tästä on usein ikkunoiden välitilan huurtuminen ja ulkolasin sisäpinnan jäätyminen talvella. Pitkään jatkuessaan tilanne kasvattaa kosteusvaurioriskiä.
Liesikupu ja LTO-koneen yhdistelmä. Espoon rakennusvalvonta edellyttää erityistä selvitystä, jos liesikupu kytketään huoneistokohtaiseen LTO-koneeseen. Rasvan pääsy koneeseen on estettävä tai koneen soveltuvuus rasvaisen ilman poistoon on osoitettava. Tämä on toistuva suunnittelu- ja saneerauskohtien kompastuskohta – väärin toteutettu kytkentä likaannuttaa LTO-kennon nopeasti ja heikentää lämmön talteenottoa.
Tunkkaisuus ja epätasainen ilmanvaihto. Liian korkea tuloilman sisäänpuhalluslämpötila saa lämpimän ilman jäämään katon rajaan, eikä se sekoitu oleskeluvyöhykkeelle. Asukas kokee ilman "huonoksi tai tunkkaiseksi", vaikka ilmamäärä olisi sinänsä riittävä. Samalla lattianrajassa voi tuntua vetoa.
Katupöly ja työmaat. Espoon voimakas rakentaminen näkyy ilmanlaadussa. HSY:n mittauksissa esimerkiksi Niittykummussa on havaittu korkeita PM10-tuntipitoisuuksia ja "huono/erittäin huono" -ilmanlaatuindeksitunteja rakentamisjaksojen aikana. Tämä kuormittaa ilmanvaihtojärjestelmien suodattimia tavallista enemmän ja korostaa suodattimien vaihtovälin lyhentämistä erityisesti työmaiden lähellä.
Hinta-arvio ja varaus
Ilmanvaihtopalveluidemme hinnat ovat samat kaikissa toiminta-alueemme kaupungeissa. Espoossa yleisimmin tilatut palvelut:
-
Ilmanvaihdon tarkastus – alk. hintaan 155€
-
Kanaviston puhdistus – alk. hintaan 785€
-
Ilmanvaihtokoneen huolto – alk. hintaan 355€
Tarkemmat hinnat ja suora ajanvaraus: Katso kaikki palvelut ja hinnat →
Haluatko tarjouksen taloyhtiölle tai laajempaan kohteeseen? Ota yhteyttä →
Palvelualue Espoossa
Palvelemme koko Espoon alueella. Espoo jakautuu seitsemään suuralueeseen:
Suur-Leppävaara (80 110 as.): Leppävaara, Kilo, Karakallio, Laaksolahti, Viherlaakso, Lippajärvi, Sepänkylä, Lintuvaara
Suur-Espoonlahti (61 888 as.): Espoonlahti, Soukka, Kivenlahti, Nöykkiö, Kaitaa, Suvisaaristo, Saunalahti
Suur-Tapiola (56 670 as.): Tapiola, Otaniemi, Westend, Haukilahti, Mankkaa, Laajalahti, Niittykumpu
Suur-Matinkylä (48 759 as.): Matinkylä, Olari, Henttaa, Iivisniemi, Tiistilä, Suurpelto
Vanha-Espoo (42 799 as.): Espoon keskus, Tuomarila, Muurala, Bemböle, Gumböle, Karvasmäki, Träskända
Suur-Kauklahti (13 287 as.): Kauklahti, Kurttila, Vanttila, Espoon kartano
Pohjois-Espoo (11 865 as.): Kalajärvi, Bodom, Röylä, Nuuksio, Siikajärvi, Lakisto, Velskola
Asukasluvut: 31.12.2024
Helsinki | Espoo | Vantaa | Kauniainen | Kerava | Järvenpää | Tuusula | Nurmijärvi | Hyvinkää | Kirkkonummi | Vihti | Lohja | Porvoo | Sipoo | Mäntsälä
