★ 54 five-star reviews
Ilmanvaihto Nurmijärvi
Suomen suurimman kunnan IV-asiantuntija
IVAeris palvelee nurmijärveläisiä kiinteistöjä ilmanvaihdon tarkastuksissa, huollossa, puhdistuksessa ja saneerauksessa. Nurmijärvi on yli 45 000 asukkaan kasvukunta ja asukasluvultaan Suomen suurin kunta. Kunnan yleisilme on pientalovaltainen: kolme neljäsosaa asukkaista asuu taajamissa, ja rakennuskantaa hallitsevat omakotitalot ja rivitalot neljässä erillisessä taajamassa. Nurmijärvi kuuluu STUKin radonriskialueisiin, ja kunnan rakennusjärjestys kytkee radonriskin suoraan ilmanvaihtotekniikan suunnitteluun.
Nurmijärven rakennuskanta ja ilmanvaihdon haasteet
Nurmijärvi kasvoi maatalouspitäjästä pääkaupunkiseudun kehyskunnaksi, ja neljän taajaman rakenne tekee ilmanvaihtokannasta monipuolisen.
Vanha maalaispitäjä (–1960-luku). Nurmijärvi mainittiin asiakirjoissa jo 1488, ja itsenäinen seurakunta perustettiin 1605. Kunnan alueelle syntyi 1500–1600-lukujen taitteessa kolme kartanoa – Numlahti, Kytäjä ja Raala – joiden ympärille kehittyi mylly-, saha- ja teollisuustoimintaa. Rajamäen hiivatehdas kasvoi 1800-luvun lopulla Suomen suurimmaksi viinapolttimoksi, ja apteekkari Albin Koponen perusti Nurmijärvelle Suomen ensimmäisen lääketehtaan vuonna 1899. Vielä 1960-luvun alussa asutus jakautui tasaisesti ympäri kuntaa. Vanhimmissa rakennuksissa – maatilojen päärakennuksissa, kirkonkylän puutaloissa ja Rajamäen teollisuusyhdyskunnan sekä kartanoiden ympäristön haja-asutusalueiden taloissa – ilmanvaihto on painovoimainen. Maaseutumaisella alueella haja-asutuksen pientalot voivat olla myös kaivovesikiinteistöjä, joissa ilmanvaihdon ja kosteushallinnan merkitys korostuu.
Kasvukauden rakennuskanta (1970–1980-luku). Nurmijärven väestönkasvu oli erityisen voimakasta 1970–1980-luvuilla, kun Klaukkala ja Kirkonkylä kasvoivat Helsingin seudun pendelöintikunnan osana. Vuonna 1970 Klaukkalassa asui 3 500 ja Rajamäellä 3 400 asukasta – nyt Klaukkalassa on jo yli 20 000. Tämän kasvuvaiheen pientalot ja rivitalot on tyypillisesti varustettu koneellisella poistoilmanvaihdolla, joka on radonpitoisuuden kannalta ongelmallisin järjestelmätyyppi. Kerrostaloja on Nurmijärvellä selvästi vähemmän kuin naapurikunnissa.
Modernin rakentamisen aalto (1990-luku–). Nurmijärven kunnan julkisissa rakennuksissa – kouluissa ja päiväkodeissa – koneellinen tulo- ja poistoilmanvaihto yleistyi 1990-luvun puolivälissä. Isosuon päiväkoti (1995), Riihipuiston päiväkoti (1997) ja Länsikaaren koulu (1999) edustavat tätä aikakautta, ja 1997 alkaen rakennetuissa kohteissa on tyypillisesti myös lämmöntalteenotto. Uudisrakentamisessa tulo-poisto + LTO on ollut käytännössä standardi 2000-luvun alusta.
Tyypilliset ilmanvaihto-ongelmat Nurmijärvellä
Nurmijärven kunnan sisäilmatutkimuksista ja kohderaporteista piirtyy selkeä ongelmaprofiili, joka kertoo koko pientalovaltaisen kunnan tilanteesta.
Tunkkaisuus ja hapettomuuden kokemus. Useissa Nurmijärven kunnan kohteissa sisäilma koetaan "hapettomaksi ja tunkkaiseksi". Maaniitun päiväkodissa (2001) on raportoitu tunkkaisuuden lisäksi liian korkeita lämpötiloja, vedon tunnetta, kylmiä lattioita ja ajoittaista maakellarin hajua. Riihipuiston päiväkodissa kesäisin sisäilma koetaan kuumaksi ja lepohuoneissa tunkkaiseksi. Nämä oireet liittyvät tyypillisesti riittämättömiin ilmavirtoihin, epätasapainoisiin painesuhteisiin tai LTO-kennon tukkeutumiseen.
Paine-erot ja ilmavuodot. Nurmijärven tutkimuskäytännössä korostuvat pitkät paine-ero- ja olosuhdeseurannat – esimerkiksi Länsikaaren koulussa tehtiin kahden viikon jatkuva seuranta. Isosuon päiväkodissa ilmavuotoreittejä tutkittiin merkkiainekokeella, ja samassa yhteydessä tarkasteltiin ilmanvaihdon riittävyyttä CO₂-mittauksella. Tämä menetelmäyhdistelmä toistuu useissa kohteissa ja kertoo, että Nurmijärvellä painesuhteet ja ilmavuodot ovat tunnistettu ongelma.
Sisäilmaan liitettävä oireilu. Länsikaaren koulussa, Riihipuiston ja Maaniitun päiväkodeissa on raportoitu työntekijöiden sisäilmaan liitettävää oireilua. Nurmijärven malli noudattaa samaa logiikkaa kuin naapurikunnissa: ensin yksinkertaiset toimenpiteet (IV-nuohous ja säätö), ja jos oireilu jatkuu, käynnistyy laajempi kuntotutkimus.
Radon Nurmijärvellä – ilmanvaihtotekniikan rooli radonhallinnassa
Nurmijärven rakennusjärjestys (voimassa 1.7.2013) kytkee radonriskin poikkeuksellisen selkeästi ilmanvaihtotekniikkaan: korkean radonpitoisuuden alueilla korostetaan sekä alapohjarakenteiden että ilmanvaihtolaitteiden suunnittelua ja toteutusta radonpitoisuuden alentamiseksi. Tämä on laajempi muotoilu kuin monessa naapurikunnassa, joissa radonvaatimus kohdistuu ensisijaisesti rakenteisiin.
STUKin kuntakohtaisessa pientaloradontilastossa Nurmijärvi on omana rivinään mittausmäärineen ja jakaumatietoineen. Kunta kuuluu alueisiin, joissa työpaikkojen radonmittaus on lakisääteisesti pakollista.
Käytännössä tämä tarkoittaa, että Nurmijärvellä IV-saneeraus ja radonhallinta kulkevat käsi kädessä: kun 1970–1980-lukujen pientalon koneellinen poisto luo alipaineen ilman riittävää korvausilmaa, radonpitoinen maaperän ilma imeytyy sisätiloihin. Saneeraus tulo-poistojärjestelmäksi – oikein säädettynä – on tehokkain yksittäinen toimenpide sekä sisäilman laadun että radonhallinnan parantamiseksi.
Ilmanvaihtopalvelumme Nurmijärvellä
Palvelumme vastaa Nurmijärven pientalovaltaisen kunnan tarpeisiin ja radonriskialueen vaatimuksiin.
Ilmanvaihdon tarkastus ja mittaus – Mittaamme ilmavirrat, painesuhteet ja korvausilmareitit. Nurmijärven radon-alueella paine-eromittaus sisältyy jokaiseen tarkastukseen. Tarvittaessa suositamme CO₂-seurantaa ilmanvaihdon riittävyyden arvioimiseksi. → Lue lisää ilmanvaihdon tarkastuksesta
IV-nuohous ja puhdistus – Nurmijärven kunnan kohteissa toistuvasti käytetty "nuohous + säätö" -menetelmä on myös omakotitalojen ja rivitalojen perushuoltoa. Puhdistamme kanavistot ja palautamme ilmavirrat. → Lue lisää ilmanvaihdon puhdistuksesta
Ilmanvaihdon huolto – Koneellisen poiston huollossa tarkistamme huippuimurin, poistoventtiilit ja korvausilmareitit. Tulo-poistojärjestelmissä huollamme LTO-kennot, suodattimet ja sulkupellit. → Lue lisää ilmanvaihdon huollosta
Ilmanvaihdon asennus ja saneeraus – Nurmijärven rakennusjärjestys kytkee radonriskin IV-tekniikkaan. Koneellisen poiston saneeraus tulo-poistojärjestelmäksi on tehokkain tapa hallita sekä sisäilman laatua että radonpitoisuutta pientalovaltaisessa kunnassa. → Lue lisää ilmanvaihdon asennuksesta
IV-kuntotutkimus ja dokumentointi – Kun nuohous ja säätö eivät ratkaise sisäilmaongelmaa, suoritamme IV-kuntotutkimuksen: kanaviston kunnon arviointi, ilmamäärien mittaus, paine-eroseuranta ja dokumentointi. → Lue lisää ilmanvaihdon neuvonnasta
Nurmijärven IV-huollon käytännöt – nuohous, säätö ja kuntotutkimus
Nurmijärven kunnan kohderaporteista nousee selkeä huoltoketju, joka kuvaa myös asuinkiinteistöjen tyypillistä tarvetta:
IV-nuohous ja säätö ovat ensisijainen toimenpide. Riihipuiston päiväkodissa nuohous ja säätö tehtiin 2017, Maaniitun päiväkodissa 2023 – molemmat yhdessä tiivistyskorjausten kanssa. Tämä "nuohous + säätö + tiivistys" -paketti on Nurmijärvellä toistuva malli.
IV-kuntotutkimus tulee kyseeseen, kun perushuolto ei ratkaise ongelmaa. Riihipuiston päiväkotiin on suunniteltu erillinen IV-kuntotutkimus keväälle 2025 – merkki siitä, että pelkkä nuohous ja säätö eivät aina riitä.
Ilmanpuhdistimet väliaikaisena ratkaisuna. Harjulan päiväkodin sisäilmatilanteen huononnuttua kunta asensi ilmanpuhdistimia ja aloitti sisäilmatutkimuksen. Tämä on tyypillinen Nurmijärven käytäntö: akuuttiin tilanteeseen reagoidaan ilmanpuhdistimilla, ja samalla selvitetään juurisyy.
Hinta-arvio ja varaus
Ilmanvaihtopalveluidemme hinnat ovat samat kaikissa toiminta-alueemme kunnissa. Nurmijärvellä yleisimmin tilatut palvelut:
-
Ilmanvaihdon tarkastus – alk. hintaan 155€
-
Kanaviston puhdistus – alk. hintaan 785€
-
Ilmanvaihtokoneen huolto – alk. hintaan 355€
Tarkemmat hinnat ja suora ajanvaraus: Katso kaikki palvelut ja hinnat →
Haluatko tarjouksen taloyhtiölle tai laajempaan kohteeseen? Ota yhteyttä →
Palvelualue Nurmijärvellä
Palvelemme koko Nurmijärven alueella – kaikissa neljässä taajamassa ja haja-asutusalueilla.
Klaukkala (~20 000 as.): Nurmijärven suurin taajama ja nopeimmin kasvava alue. Pientalovaltainen, mutta keskustassa myös kerrostaloja. Uudet alueet: Vanha-Klauka (~2 000 asukkaan asuinalue rakenteilla). Isosuon Natura-alue ja laaja pientaloverkosto.
Kirkonkylä (~8 000 as.): Hallinnollinen keskus, kunnan vanhin taajama. Kerroksellinen rakennuskanta 1700-luvun kirkosta 2000-luvun uudistuotantoon. Pientaloalueita ja pienimuotoista kerrostaloasumista.
Rajamäki (~7 000 as.): Kompakti pohjoinen taajama. Pientalovaltainen, uudet alueet Uudenniitty ja Kylänpää. Liikekeskus Lähde (2018). Hyvinkään suuntaan hyvät yhteydet.
Röykkä (~1 500 as.): Luoteinen pieni taajama, lähes yksinomaan pientaloasumista. Haja-asutusalueiden kiinteistöt usein kaivovesikiinteistöjä.
Haja-asutusalueet: Noin neljäsosa nurmijärveläisistä asuu taajamien ulkopuolella. Pientalojen ilmanvaihto on tyypillisesti joko painovoimainen tai koneellinen poisto – juuri se yhdistelmä, jossa radonriski on suurin.
Nurmijärvi rajaa Tuusulan ja Vantaan alueisiin – palvelemme koko Keski-Uuttamaata.
Helsinki | Espoo | Vantaa | Kauniainen | Kerava | Järvenpää | Tuusula | Nurmijärvi | Hyvinkää | Kirkkonummi | Vihti | Lohja | Porvoo | Sipoo | Mäntsälä
