★ 54 five-star reviews
Ilmanvaihto Sipoo
Kasvavan kunnan IV-asiantuntija
IVAeris palvelee sipoolaisia kiinteistöjä ilmanvaihdon tarkastuksissa, huollossa, puhdistuksessa ja saneerauksessa. Sipoo on noin 23 000 asukkaan kaksikielinen kunta Itäisellä Uudellamaalla, osa Helsingin seutua. Kunta on ollut Suomen nopeimmin kasvavia viimeiset vuodet – asutus keskittyy kolmeen kasvukeskukseen (Nikkilä, Söderkulla ja Talma), joista jokaisen tavoitellaan kasvavan noin 10 000 asukkaan taajamaksi. Sipoo on kaksikielinen: 65 % puhuu suomea, 27 % ruotsia ja 8 % muita kieliä. Sipoonkorven kansallispuisto ja saaristo kehystävät kuntaa.
Sipoon rakennuskanta ja ilmanvaihdon haasteet
Sipoon rakennuskanta heijastaa kunnan kasvuhistoriaa: haja-asutusalueen pientaloista nopeaan kaupungistumiseen.
Perinteinen pientalokanta (–1970-luku). Sipoon kyläalueilla – Box, Martinkylä, Paippinen, Spjutsund ja saaristossa – on runsaasti vanhempaa pientalokantaa, jossa ilmanvaihto on painovoimainen tai varhainen koneellinen poisto. Näissä kohteissa korvausilmareitit, tiiveys ja radonhallinta ovat keskeisiä.
1980–1990-lukujen pientaloalueet. Nikkilän kartano I ja II -asuinalueet edustavat tätä kautta – pääosin 1980–1990-luvuilla rakennettuja pientaloja. Koneellinen poistoilmanvaihto tai varhainen tulo-poisto on tyypillisin, ja järjestelmät ovat nyt 30–45 vuoden ikäisiä.
2000-luvun kasvubuumi. Söderkullan Pähkinälehto ja Taasjärvi, Nikkilän uudet kerrostalot ja Majvikin alue edustavat modernia rakentamista: koneellinen tulo-poisto lämmöntalteenotolla on standardi. Sipoon uudiskohteissa tarpeenmukainen ilmanvaihto (DCV) on nouseva trendi.
Tyypilliset ilmanvaihto-ongelmat Sipoossa
Sipoon kunnan sisäilmasto-ohje listaa sisäilmaan liittyvät havainnot, joihin henkilöstön tulee reagoida – käytännössä signaalit, joista IV-vika, säätötarve tai rakenteiden epäpuhtauskulkeumat usein lähtevät liikkeelle:
Epämiellyttävä haju (pistävä tai maakellarimainen), tunkkainen ilma, veto tai liian alhainen lämpötila, liian korkea lämpötila, näkyvät vauriojäljet, riittämätön ilmanvaihto, oireilu joka helpottaa muualla ja usein toistuvat hengitystieinfektiot.
Erityisesti viimeisin – toistuvat hengitystieinfektiot – on Sipoon ohjeessa nimetty erikseen, mikä on poikkeuksellista kuntaohjeistuksissa. Se viittaa siihen, että pitkäaikaisten terveystilojen seuranta on osa Sipoon sisäilmaprosessia.
Teknisestä näkökulmasta Sipoon aineistosta nousevat samat perushaasteet kuin muualla: paine-erojen hallinta koneellisissa järjestelmissä (liian suuri ali-/ylipaine on riskitekijä epäpuhtauskulkeumille ja radonille), ilmamäärien mittaus ja tasapainotus sekä vanhojen järjestelmien saneeraustarve.
Radon Sipoossa – merkittävää alueellista vaihtelua
STUKin kuntatilaston mukaan Sipoon pientalojen radonkeskiarvo on 151 Bq/m³ ja mediaani 99 Bq/m³ (1 298 mittausta). 24 % mittauksista ylittää 200 Bq/m³:n viitearvon ja 11 % ylittää 300 Bq/m³. Sipoon sisäinen radonvaihtelu on merkittävää ja käytännön IV-työn kannalta olennaista:
Paippinen (04170): keskiarvo 266 Bq/m³, mediaani 188 Bq/m³ – 46 % ylittää 200 Bq/m³ ja 3 % ylittää 1 000 Bq/m³. Sipoon radonriskisin alue.
Talma (04240): keskiarvo 208 Bq/m³, mediaani 142 Bq/m³ – 33 % ylittää 200 Bq/m³. Kasvukeskuksena Talman radonprofiili on erityisen merkittävä, koska alueelle on tulossa uutta asutusta.
Sipoo keskusta (04130): keskiarvo 142 Bq/m³, mediaani 98 Bq/m³ – 23 % ylittää 200 Bq/m³. Matalampi mutta edelleen huomioitava.
Sipoon rakennusjärjestys (2020) edellyttää, että uusien ja peruskorjattavien asuin- ja työtilojen radonpitoisuus ei saa ylittää ohjearvoja ja radontorjunnan rakenteelliset ratkaisut esitetään rakennesuunnitelmissa.
Sipoon sisäilmasto-ohje – henkilöstölle suunnattu ilmanvaihto-opas
Sipoon kunta on laatinut henkilöstölleen sisäilmasto-ohjeen, joka on palvelualueemme ainoa suoraan työntekijöille suunnattu sisäilman ja ilmanvaihdon opas. Ohje kuvaa ilmanvaihdon perustyypit (painovoimainen, koneellinen poisto, koneellinen tulo-poisto) ja toteaa, että suurimmassa osassa kunnan rakennuksia on koneellinen tulo- ja poistoilmanvaihto.
Ohje sisältää konkreettisia käytännön linjauksia:
Jatkuva minimikäynti. Ilmanvaihdon tulee olla toiminnassa jatkuvasti vähintään minimiteholla – Sipoon kunnan rakennuksissa ilmanvaihtoa ei suljeta yö- eikä loma-aikoina. Tämä on linjassa Porvoon "Ilmanvaihto 24/7" -hankkeen kanssa, mutta Sipoo toteuttaa sen ohjeistusmuotoisena käytäntönä.
Painesuhteiden hallinta. Koneellisissa järjestelmissä ilmavirrat tasapainotetaan huolellisesti, jotta vaikutus sisä–ulko paine-eroon on mahdollisimman pieni – järjestelmä ei saa aiheuttaa liiallista ali- eikä ylipainetta. Sipoon muotoilu eroaa muiden kuntien tavoitearvoista (esim. Lohjan 2–5 Pa alipaine): Sipoossa pyritään minimoimaan paine-ero kokonaan.
Jäähdytys. Koneelliseen tulo-poistoon voidaan liittää jäähdytys (ilmastointi), mutta toistaiseksi jäähdytys on vain yksittäisissä kunnan rakennuksissa.
Ilmanvaihtopalvelumme Sipoossa
Palvelumme vastaa Sipoon monimuotoisen kunnan tarpeisiin – kasvukeskusten uudiskohteista kyläalueiden pientaloihin.
Ilmanvaihdon tarkastus ja mittaus – Mittaamme ilmavirrat ja painesuhteet Sipoon kunnan linjauksen mukaisesti (tavoite: mahdollisimman pieni paine-ero). Radonriskialueilla (Paippinen, Talma) paine-eromittaus on erityisen tärkeä. → Lue lisää ilmanvaihdon tarkastuksesta
Ilmanvaihdon puhdistus – Kanavien nuohous, pääte-elimien puhdistus ja ilmamäärien tasapainotus. 1980–1990-lukujen pientaloissa kanaviston puhdistus on usein ensimmäinen askel sisäilman parantamisessa. → Lue lisää ilmanvaihdon puhdistuksesta
Ilmanvaihdon huolto – Suodatinvaihto, LTO-kennojen puhdistus ja käyntiaikojen tarkistus (24/7-minimikäynti). Sipoon uudiskohteissa DCV-järjestelmien anturihuolto.→ Lue lisää ilmanvaihdon huollosta
Ilmanvaihdon asennus ja saneeraus – Painovoimaisen tai koneellisen poiston saneeraus moderniin tulo-poistojärjestelmään. Sipoon rakennusjärjestys huomioi radonhallinnan myös peruskorjauksissa. → Lue lisää ilmanvaihdon asennuksesta
Ilmanvaihdon kuntotutkimus ja neuvonta – Kokonaisarvio, jossa selvitetään järjestelmätyyppi, painesuhteet, ilmavirrat ja radonvaikutukset. → Lue lisää ilmanvaihdon neuvonnasta
Tarpeenmukainen ilmanvaihto – Sipoon energiatehokkuusstrategia
Sipoon kunnan talousarviossa energiatehokkuustoimiksi mainitaan tarpeenmukainen ilmanvaihto (demand-controlled ventilation, DCV). Tämä tekniikka säätää ilmavirtoja automaattisesti todellisen käyttöasteen mukaan – esimerkiksi CO₂-, lämpötila- tai kosteusanturien perusteella – sen sijaan, että järjestelmä toimisi vakioteholla.
Sipoo on palvelualueemme ainoa kunta, joka nimeää tarpeenmukaisen ilmanvaihdon eksplisiittisesti osana energiatehokkuusstrategiaansa. Tämä kertoo kunnan IV-ajattelun suunnasta: uudiskohteissa ja peruskorjauksissa DCV on tulossa standardiksi.
Hinta-arvio ja varaus
Ilmanvaihtopalveluidemme hinnat ovat samat kaikissa toiminta-alueemme kaupungeissa. Sipoossa yleisimmin tilatut palvelut:
-
Ilmanvaihdon tarkastus – alk. hintaan 155€
-
Kanaviston puhdistus – alk. hintaan 785€
-
Ilmanvaihtokoneen huolto – alk. hintaan 355€
Tarkemmat hinnat ja suora ajanvaraus: Katso kaikki palvelut ja hinnat →
Haluatko tarjouksen taloyhtiölle tai laajempaan kohteeseen? Ota yhteyttä →
Palvelualue Sipoossa
Palvelemme koko Sipoon kunnan alueella – kasvukeskuksista saaristoon.
Nikkilä: Kunnan hallinnollinen keskus, 34 km Helsingin keskustasta. Uusia kerrostaloja ja perinteisiä pientaloalueita (Nikkilän kartano I ja II, 1980–1990-luku). Koneellinen tulo-poisto yleisin uusissa kohteissa.
Söderkulla: Kunnan eteläinen kasvukeskus. Pähkinälehdon ja Taasjärven uudet asuinalueet, modernia rakentamista. DCV-järjestelmät yleistyvät.
Talma: Pohjoinen kasvualue, tuleva juna-asema. Radonprofiililtaan Sipoon toiseksi korkein (208 Bq/m³ keskiarvo) – IV-suunnittelussa huomioitava erityisesti.
Paippinen: Sipoon radonriskisin alue (266 Bq/m³ keskiarvo, 46 % yli 200 Bq/m³). Pientalovaltainen, painovoimainen tai koneellinen poisto yleinen.
Saaristo ja kyläalueet: Box, Spjutsund, Kalkkiranta ja saariston kiinteistöt. Merenläheisyyden kosteushallinta ja painovoimaisen IV:n olosuhderiippuvuus korostuvat.
Helsinki | Espoo | Vantaa | Kauniainen | Kerava | Järvenpää | Tuusula | Nurmijärvi | Hyvinkää | Kirkkonummi | Vihti | Lohja | Porvoo | Sipoo | Mäntsälä
