Ilmanvaihtokoneen vaihto – milloin se kannattaa tehdä?
- Mikael Denut
- 25.4.2023
- 11 min käytetty lukemiseen
Päivitetty: 18.5.
Vanha ilmanvaihtokone ei ole automaattisesti huono
Ilmanvaihtokoneen vaihto on yksi suurimmista yksittäisistä päätöksistä, joita asunnonomistaja tai taloyhtiön hallitus voi ilmanvaihdon osalta tehdä. Päätös on kallis, hidas ja peruuttamaton. Silti se tehdään liian usein pelkän iän tai myyntipuheen perusteella, vaikka todellinen ongelma olisi muualla.
Tämä artikkeli ottaa toisenlaisen kannan kuin moni laitevalmistajan markkinointiteksti: vanha ilmanvaihtokone ei ole automaattisesti huono. Iso osa 1990-2000-luvun koneista on rakenteeltaan yksinkertainen valutankkimainen kotelo, jossa on puhallin, lämmönsiirrin, suodattimet ja muutama säätökomponentti. Tällainen kone on usein mekaanisesti kestävämpi, helpommin korjattava ja vähemmän herkkä kuin moni 2020-luvun anturi- ja elektroniikkapainotteinen laite.
Tarkoituksemme ei ole romantisoida vanhoja koneita. On tilanteita, joissa vaihto on oikea ja taloudellisesti perusteltu ratkaisu. Mutta päätös pitäisi tehdä diagnoosin perusteella, ei oletuksen "vanha = huono" perusteella. Käymme läpi mitä ilmanvaihtojärjestelmissä tyypillisesti vikaantuu, milloin korjaus tai säätö riittää, mitä uudet koneet aidosti tarjoavat ja milloin koneen vaihto on oikeasti perusteltu.
Mikä ilmanvaihtojärjestelmässä yleensä oikeasti vikaantuu
Kun asiakas soittaa ilmanvaihto-ongelmasta, kysymys on harvoin "kone on rikki". Kentällä toistuvat samat juurisyyt vuodesta toiseen, ja niistä vain murto-osa on itse koneessa. Suomalaiset kuntotutkimukset ja kenttämittaukset (mm. Lerssi 2018, Kauppinen 2022) tukevat samaa havaintoa: järjestelmän muut osat vikaantuvat tai kuluvat huomattavasti useammin kuin laitekotelo.
Tyypilliset todelliset ongelmat ovat:
Tukkeutunut tai kokonaan unohtunut suodatin, joka kaksinkertaistaa painehäviön ja vähentää ilmavirran murto-osaan suunnitellusta.
Kausihuoltamaton LTO-kenno, jossa pölykerros tai jäätyminen romahduttaa lämmöntalteenoton hyötysuhteen.
Säätämätön kanavisto: ilmamäärät eivät vastaa suunnittelua, osa huoneista saa liikaa ja osa liian vähän, äänet kasvavat ja energiaa kuluu turhaan.
Vuotava kanavisto, jossa 20-40 % puhalletusta ilmasta hukkuu välitilaan, hormeihin tai ulos ennen kuin se ehtii oleskelutilaan.
Väärä paine-ero rakennuksessa: liian voimakas alipaine vetää epäpuhtauksia rakenteista sisätilaan, liian voimakas ylipaine taas painaa kosteaa sisäilmaa rakenteisiin ja aiheuttaa kosteusvaurion.
Likainen tai säätämätön huippuimuri, jonka kiilahihna luistaa tai jonka pyörimisnopeus on aikojen saatossa pudonnut.
Sopimaton tai virheellinen ohjaus: kone käy jatkuvasti minimillä koska kellokytkin tai automaatio on väärin asetettu.
Alimitoitettu järjestelmä suhteessa kasvaneeseen käyttötarpeeseen (laajennus, uudet huoneet, enemmän asukkaita).
Yhteistä näille on, että ne kaikki näyttävät asukkaalle "ilmanvaihto ei toimi" -ongelmalta vaikka itse kone olisi mekaanisesti täysin kunnossa. Uuden koneen ostaminen tällaisessa tilanteessa siirtää ongelman uuteen laitteeseen, ei poista sitä.
Milloin korjaus, moottorin vaihto tai säätö riittää
Kun edellisen luvun pullonkaulat käydään läpi diagnostisesti, valtaosa tapauksista ratkeaa ilman koneen vaihtoa. Tärkein viesti on, että useimmat vikaantuvat komponentit ovat vaihdettavissa. Erityisesti puhaltimen moottori on vanhoissa koneissa lähes aina erikseen vaihdettavissa, ja vaihto maksaa murto-osan uuden koneen hinnasta.
Tyypillisiä tilanteita joissa korjaus tai säätö riittää:
Puhallin ulvoo tai pyörii hitaasti: kiilahihnan, laakerien tai itse moottorin vaihto palauttaa täyden ilmavirran.
Huippuimuri pitää ääntä tai ilmavirta on heikentynyt: kiilahihnan säätö tai moottorin uusinta on usein riittävä toimenpide.
LTO-kenno on jäätynyt tai likainen: pesu ja jäätymissuojan asetuksen tarkistus palauttavat hyötysuhteen.
Ilmamäärät ovat liian pienet useammassa huoneessa samanaikaisesti: kysymys ei ole koneesta, vaan koko järjestelmän säädöstä ja kanaviston puhtaudesta.
Yksittäinen venttiili pitää ääntä tai vetää väärin: säätöasennon korjaus tai venttiilimallin vaihto riittää.
Peltimoottori ei sulje ulkoilmapeltiä: toimilaitteen vaihto palauttaa hallinnan, koneeseen ei tarvitse koskea.
Sisäilman laatu vaihtelee päivän mittaan: kysymys on usein ohjausautomaatiosta tai kellokytkimen asetuksesta, ei laitteistosta.
Vanhat moottorit ovat usein osoittautuneet poikkeuksellisen kestäviksi: kentällä näkee edelleen 1970-luvun puhallinmoottoreita käynnissä yli 50 vuoden jälkeen. Tämä ei tarkoita, että jokainen vanha moottori kannattaa pitää, mutta se kertoo, että vanha ei ole sama kuin huono. Uusien valmistajien moottoreille realistinen käyttöikäarvio on noin 8-10 vuotta, joten vaihto vanhasta uuteen ei välttämättä paranna pitkäaikaiskestävyyttä lainkaan.
Miksi ilmamäärät ja painesuhteet ratkaisevat enemmän kuin koneen ikä
Tämä on artikkelin tekninen ydin: koneen ikä ei ratkaise sitä, kuinka hyvin järjestelmä toimii. Ilmamäärien tasapaino, painesuhteet ja kanaviston kunto ratkaisevat. Asia on hyvin dokumentoitu: SFS-EN 12599 -käyttöönottostandardi, ympäristöministeriön asetus 1009/2017 ja Sisäilmastoluokitus 2018 (RT 07-11299) lähtevät kaikki siitä, että järjestelmän hyvyys mitataan toiminnasta, ei laitteen iästä.
Kun mittaamme uuden taloyhtiön ilmanvaihtoa, näemme usein että ilmamäärät poikkeavat suunnittelusta 20-40 %, vaikka kone olisi vasta-asennettu. Kun mittaamme vanhan, hyvin säädetyn koneen, näemme usein että ilmamäärät ovat ±10 % suunnittelusta ja painesuhteet ovat tavoitealueella 0 ... -10 Pa. Kone ei kerro tarinaa, vaan säätötyö kertoo.
Miksi näin? Koska järjestelmän pullonkaulat ovat usein kanavistossa ja sen säädössä, eivät koneessa:
Painehäviöt: likainen kanavisto, väärin valittu venttiilityyppi tai puuttuvat äänenvaimentimet kasvattavat painehäviötä niin paljon, että edes paras puhallin ei tuota suunniteltua ilmavirtaa.
Tiiveys: SFS-EN 12237 -tiiviysluokat (A, B, C, D, E) kertovat kuinka paljon kanavasta vuotaa puhallettaessa. Vuotava A-luokan kanavisto voi hukata 20-40 % ilmasta ennen kuin se ehtii käyttäjälle.
Painetasapaino: liian voimakas alipaine vetää korvausilman vääriä reittejä pitkin: rakennusvaipan vuotokohdista, hormeista ja ovi-ikkunaraoista, jolloin suodatin ei tee mitään koska ilma ei kulje sen läpi.
Säätö: ilman suhteellista säätömenetelmää (referenssiventtiili, kierroksittain venttiililtä toiselle) ilmavirrat eivät jakaudu suunnittelun mukaisesti, vaikka puhallin tuottaisi oikean kokonaisilmavirran.
Käytännön esimerkki: rivitalon koneellinen poistoilmajärjestelmä, jossa on EC-moottoroitu huippuimuri ja puuttuvat korvausilmaventtiilit. Uuden huippuimurin asentaminen ei paranna sisäilmaa, koska ilma ei kuljekaan suodattimien kautta vaan rakenteiden vuotojen kautta. Vasta korvausilmaventtiilien lisääminen ja painesuhteiden tarkistus muuttaa tilanteen.
Mitä moderni ilmanvaihtokone tekee paremmin
Modernit ilmanvaihtokoneet tarjoavat aitoja parannuksia, joita ei kannata vähätellä. Ne eivät kuitenkaan korvaa diagnostiikkaa tai säätöä, vaan tuovat lisäarvoa silloin kun perustekijät ovat kunnossa. Tärkeimmät edistysaskeleet 2020-luvulla:
EC-moottorit (Electronic Commutation): portaaton kierrosnopeussäätö, 50-70 % vähemmän sähköä kuin vanha AC-moottori, pidempi laakerin käyttöikä, hiljaisempi käynti.
Korkea lämpötilasuhde: hyvät modernit LTO-kennot saavuttavat 80-90 % lämpötilasuhteen laboratorio-olosuhteissa, EN 308 -mittauksilla. Vuosihyötysuhde on käytännössä alempi mutta silti kilpailukykyinen.
CO2- ja kosteusohjaus: anturit tunnistavat tarpeen ja säätävät puhallinta reaaliajassa, jolloin kone käy minimillä silloin kun tilassa ei ole kuormaa. Tämä on kirjattu YM 1009/2017 -asetukseen tehostuksen +30 % ja pienennyksen -60 % vaatimuksina.
Sovellusohjaus ja etäseuranta: käyttäjä näkee mobiilisovelluksesta nykyisen ilmamäärän, suodattimen tilan ja hälytykset. Helpottaa kausihuollon ajoitusta.
Parempi äänitekniikka: uudet rungot vaimentavat moottoriääntä tehokkaammin, ja kanaviston äänenvaimentimet ovat aiempaa kompaktimpia.
Tarpeenmukainen ilmanvaihto (DCV, demand-controlled ventilation): erityisesti toimisto- ja koulukohteissa selvä energiansäästö, kun kone ei käy tyhjään tilaan täydellä teholla.
EU Ecodesign 1253/2014 ja 1254/2014 -energialuokitus: uudet koneet on testattu standardoidulla menetelmällä, joten ne ovat keskenään vertailukelpoisia.
Olennaista on, että nämä edut tulevat näkyviin vasta kun muu järjestelmä on kunnossa. Älykäs anturiohjaus tukkeutuneessa kanavistossa ohjaa silti väärin. CO2-mittari kalibroimattomana ja ilman painesuhteiden tarkistusta voi antaa harhaanjohtavia tietoja.
Mitä moderni ilmanvaihtokone voi tehdä huonommin
Tähän kohtaan ei moni laitevalmistaja halua viedä keskustelua, mutta asiakkaalle se on tärkeä. Modernit ilmanvaihtokoneet ovat ominaisuuksiltaan pidemmälle vietyjä, mutta ne ovat samalla herkempiä, monimutkaisempia ja vaativampia huoltaa. Kentällä tämä näkyy seuraavilla tavoilla:
Elektroniikkaviat: taajuusmuuntajan, ohjauspiirikortin tai anturin vika voi pysäyttää koko koneen. Vanhassa AC-koneessa rikkoutuu hihna ja se vaihdetaan. Uudessa koneessa rikkoutuu piirilevy ja se on tilattava valmistajalta, joskus monen viikon toimitusajalla.
Suodatinherkkyys: tiukempi suodatinluokka (ISO 16890 ePM1-suodattimet) tarkoittaa nopeammin kasvavaa painehäviötä ja tiheämpää vaihtoväliä. Jos suodatinta ei vaihdeta ajallaan, kone hälyttää tai säätää itsensä alas eikä asukas saa tarvitsemaansa ilmaa.
Antuririippuvuus: CO2-anturi, kosteusanturi ja paine-eroanturi ovat tarkkoja vain kalibroituina. Vuosien saatossa ne ajautuvat ja antavat virheellistä ohjausta, jolloin kone toimii väärin vaikka itse mekaniikka olisi kunnossa.
Ohjelmistopäivitykset ja yhteensopivuus: valmistajan pilvipalvelu voi muuttua, mobiilisovellus voi vanhentua, ja kymmenen vuoden päästä ei välttämättä ole enää tukea kyseiselle mallille.
Korjaus vaatii erityisosaamista: vanhan koneen pystyy korjaamaan moni LVI-asentaja, uutta konetta usein vain valmistajan koulutetut huoltajat tai valtuutetut kumppanit. Tämä rajaa kilpailua ja nostaa huoltohintoja.
Lyhyempi todellinen käyttöikä: 1970-luvun puhallinmoottoreita on käytössä edelleen, kun taas 2010-luvun moottoreita näkee vaihdettavan jo 8-10 vuoden jälkeen. Materiaalivalintoja on optimoitu tuotantokustannuksiin.
Suurempi häiriötilanteen vaikutus: kun moderni kone hälyttää ja pysähtyy, sisäilma huononee nopeammin kuin vanhassa "hellä koneella käyvässä" järjestelmässä. Hyvä asia on, että hälytys tulee. Huono asia on, että pysähtyminen tulee.
Tarkoitus ei ole vältellä modernia tekniikkaa. Tarkoitus on, että asiakas tietää mitä päätökseensä sisältyy. Hyvin huollettu, hyvin säädetty moderni kone on erinomainen. Huonosti huollettu moderni kone on vakavampi ongelma kuin huonosti huollettu vanha kone.
Milloin ilmanvaihtokoneen vaihto on oikeasti perusteltu
Tähän mennessä olemme tarkastelleet syitä, miksi koneen vaihtoa ei kannata tehdä automaattisesti. Tämä luku kääntää asetelman ympäri. On tilanteita, joissa vaihto on oikea ratkaisu, ja näissä tilanteissa vaihtoa ei kannata viivytellä. Aidot vaihtokriteerit ovat:
Alkuperäinen kone on alimitoitettu suhteessa nykyiseen tarpeeseen. Talo on laajennettu, käyttöaste on noussut, tai alkuperäinen mitoitus oli pieni jo asennettaessa. Pelkkä uusi kone vanhalla teholla ei auta, mitoitus on tarkistettava uudelleen FINVAC 2019 -ohjeen ja YM 1009/2017 -minimien mukaisesti.
Varaosia ei ole saatavilla. Joillekin 1980-90-luvun kotitalouskoneille (mm. tietyt Fläkt REXOVENT- ja varhaiset Vallox-mallit) ei enää toimiteta alkuperäissuodattimia, lämmönsiirrinkennoja tai erikoispuhaltimia. Tällöin koneen ylläpito ei ole järkevää, vaikka se vielä toimisi.
Vakava korroosio, runkovaurio tai kasaantuneet sähkövikahistoria. Kun toistuvat korjaukset alkavat lähestyä uuden koneen hintaa, vaihto on rationaalinen ratkaisu.
Kasettiselektion tai kotelon ilmavuoto. Vanhan koneen rungon tiivisteet voivat pettää niin, että ohivirtaus LTO:n ohi tekee lämmöntalteenotosta tehottoman. Tämä on tilanne jossa pesu ja kunnostus eivät enää auta.
LTO puuttuu kokonaan ja energiansäästöpotentiaali on suuri. Jos asunnossa on koneellinen tulo-poistojärjestelmä ilman LTO:ta, uuden LTO-koneen lämmönsiirto maksaa itsensä takaisin Suomen ilmastossa nopeasti. Pohjoisemmaksi mennessä takaisinmaksuaika lyhenee.
AC-moottorin vaihto EC-tekniikkaan kun olemassa oleva järjestelmä on muuten kunnossa. Jos asunnossa on vanha AC-moottoroitu huippuimuri ja kausihuolto on tehty, EC-vaihto on yksi kustannustehokkaimmista yksittäisistä päivityksistä. Tämä on kuitenkin huippuimurin vaihto, ei välttämättä koko koneen vaihto.
Tarve CO2-ohjatulle tai tarpeenmukaiselle ilmanvaihdolle. Toimisto- tai päiväkotikohteissa, joissa käyttöaste vaihtelee voimakkaasti, moderni DCV-ohjaus tuottaa selvää säästöä. Jos olemassa oleva järjestelmä ei tue tällaista ohjausta lainkaan, koneen vaihto voi olla perusteltu osana isompaa modernisointia.
Suuri remontti, jossa kanavisto, säätö ja ohjaus uusitaan samalla. Tämä on aito tilanne, jossa kannattaa tarkastella koko järjestelmää kerralla. Pelkän koneen vaihto kanaviston, venttiilien ja ohjauksen jäädessä ennalleen on harvoin paras vaihtoehto, mutta osana isoa kokonaisuutta se on perusteltu.
Vertailun vuoksi: pelkkä koneen vaihto ilman säätöä, mittausta tai kanaviston tarkistusta tuottaa tyypillisesti vain 30-50 % siitä parannuksesta, jonka asiakas olisi voinut saada samalla rahalla mitatun ja säädetyn kokonaisuuden kautta.
Päätöspolku: tarkista nämä ennen kuin ostat uuden koneen
Ennen kuin tilaat uuden ilmanvaihtokoneen, käy läpi tämä yksinkertainen päätöspolku. Sama logiikka koskee yksityisasuntoa, rivitaloa, kerrostaloa ja toimitilaa. Jos jokin näistä kysymyksistä jää epäselväksi, ota yhteyttä ennen ostopäätöstä, ei sen jälkeen.
Onko ilmamäärät mitattu suunnittelun mukaisesti? Jos vastaus on "ei", tee mittaus ensin. Sama kone voi tuottaa kahta eri lopputulosta riippuen säädöistä.
Onko painesuhteet rakennuksessa tarkistettu vaipan ylimittauksella? Jos asunnossa on voimakas alipaine (-20 Pa tai enemmän) tai ylipaine (+5 Pa tai enemmän), uusi kone ei korjaa tilannetta automaattisesti.
Onko suodattimet vaihdettu viimeisten 12 kuukauden aikana? Tukkeutunut suodatin näyttää koneongelmalta, vaikka ratkaisu on 20 euron suodatin.
Onko LTO-kenno puhdistettu ja jäätymissuoja tarkistettu? Likainen tai jäätyvä LTO romahduttaa hyötysuhteen, ei kone.
Onko kanaviston puhtaus ja tiiviys tarkistettu? Vuotava tai likainen kanavisto syö ilmamäärää enemmän kuin moni laitteen tehoero.
Onko puhaltimen moottori vielä vaihdettavissa? Jos kone on muuten kunnossa ja vain moottori on rikki, vaihtoa kannattaa harkita ennen koko koneen vaihtoa.
Onko nykyinen järjestelmä alimitoitettu tämän hetken tarpeisiin? Tämä on yksi aidoista vaihtoperusteista, mutta se selviää ainoastaan mitoituslaskennalla, ei silmämäärin.
Onko remontti, jossa kanavisto ja säätö joka tapauksessa uusitaan? Jos kyllä, koneen vaihto kannattaa ajoittaa samaan.
Jos vastaus useimpiin kysymyksiin on "kyllä, on tarkistettu, ja ongelma on edelleen", silloin koneen vaihto on perusteltu. Jos vastaus on "ei tiedetä, ei ole mitattu", kannattaa diagnosoida ensin, vaihtaa vasta sen jälkeen.
Tarjoamme tämän diagnoosin kahdessa muodossa: nopeana IV-katselmuksena (155 EUR, 30 min, suosittelu jatkotoimista) tai laajempana ilmanvaihdon katsastuksena (1 260 EUR, koko järjestelmän tarkastus + raportti + toimenpidesuositukset).
Päätöstaulukot: korjaa, säädä vai vaihda?
Taulukko 1: Oire, syy ja ensisijainen toimenpide
Oire / havainto | Todennäköisin syy | Ensimmäinen tarkistus | Korjausvaihtoehto | Vaihto perusteltu vain jos |
|---|---|---|---|---|
Veto ja kylmyys yhdessä huoneessa | Säätämätön venttiili tai vuotava kanava | Mittaa ilmavirrat ja paine-erot | Venttiilin säätö, kanavan tiivistys | Mittaus paljastaa systeeminlaajuisen alimitoituksen |
Tunkkainen sisäilma jatkuvasti | Liian pieni kokonaisilmavirta tai likainen suodatin | Tarkista suodatin + ilmamäärät | Suodatinhuolto, ilmamäärien säätö | Mitoitus on alle YM 1009/2017 minimien |
Puhallin hurisee tai vinkuu | Laakerin tai kiilahihnan kuluminen | Kuuntele puhallinta + tarkista hihna | Hihnan vaihto tai moottorin uusinta | Koneen runko on muuten elinkaarensa päässä |
Liika kosteus, ikkunoiden huurtuminen | Heikko poisto märkätilasta tai alipaineongelma | Mittaa poistoilmavirta ja painesuhteet | Poiston säätö, korvausilman tarkistus | LTO-kenno ei toimi ja vaikuttaa koko tasapainoon |
Ilmanvaihto huomattavan kovaääninen | Säätämätön puhallin, kanavavirta liian suuri | Mittaa kanavanopeus ja äänitaso | Pyörimisnopeuden säätö, äänenvaimennin | Kone on alkuperäisesti väärän kokoinen tehtävään |
LTO ei tuota lämpöä talvella | Jäätyminen, likainen kenno tai bypass auki | Tarkista jäätymissuoja-asetus + kennon puhtaus | Pesu, jäätymissuojan kalibrointi | Kenno on tiivisteen pettämisen takia ohivuotanut |
Uusi kone, mutta ongelmat eivät hävinneet | Vaihdon yhteydessä ei tehty mittausta tai säätöä | EN 12599 -mittaus + suhteellinen säätö | Säätötyö + painesuhteiden tarkistus | Ei ole - kone on jo vaihdettu, korjaa säädöllä |
Taulukko 2: Vanha vs moderni ilmanvaihtokone
Ominaisuus | Vanha (1985-2005) | Moderni (2015-2025) |
|---|---|---|
Mekaaninen kestävyys | Erittäin kestävä, 30-50+ vuoden moottoreita yhä käytössä | Käyttöikä tyypillisesti 8-15 vuotta |
Korjattavuus | Moottori, hihna, laakerit vaihdettavissa erikseen | Usein integroitu, vaihto kokonaisuutena |
Sähkönkulutus puhaltimissa | AC-moottori, korkea kulutus, ON/OFF-tyyppinen | EC-moottori, 50-70 % vähemmän sähköä, portaaton säätö |
LTO-lämpötilasuhde (lab) | 55-75 % | 75-90 % |
LTO-vuosihyötysuhde (kentällä) | Riippuu kunnosta, tyypillisesti 40-60 % | Riippuu säädöistä ja jäätymissuojasta, 50-70 % |
Automaatio ja sensorit | Manuaalinen tai yksinkertainen kellokytkin | CO2, kosteus, paine-ero, mobiilisovellus |
Huoltoherkkyys | Sietää viivästyneitä huoltoja kohtuullisesti | Reagoi nopeasti huoltovelkaan, voi pysähtyä |
Varaosien saatavuus | Joillekin malleille loppumassa | Hyvä, mutta riippuvuus valmistajasta |
Ääni / runko | Suurempi, mutta tasainen hurina | Pienempi runko, hiljaisempi normaalikäytössä |
Hinta (kone + asennus) | Ei myydä uutena - korjattavissa | 3 500 - 12 000 EUR riippuen kohteesta |
Käyttäjäkokemus | Yksinkertainen, ennakoitava | Tarkempi ohjaus + informaatio, mutta enemmän opittavaa |
Taulukko 3: Aidot syyt vaihtaa koko ilmanvaihtokone
Tilanne | Miksi vaihto on tässä tilanteessa perusteltu | Onko muita vaihtoehtoja |
|---|---|---|
Alimitoitettu alkuperäiskone | Pelkkä huolto ei tuota tarvittavaa ilmamäärää, mitoitus ei kohtaa nykyistä käyttöä | Vain järjestelmän kapasiteetin lisäys, mikä käytännössä = uusi kone |
Talon laajennus tai käyttötarkoituksen muutos | Vanhan koneen kanavisto ja teho eivät riitä uusiin huoneisiin | Joskus huoneistokohtainen lisäkone, useimmiten koko järjestelmän uusinta |
Varaosia ei enää saatavilla | Kausihuoltoa ei voi tehdä luotettavasti, kone pysähtyy hetkellä millä hyvänsä | Kunnostus mahdollinen jos sovittavia yleisosia löytyy, mutta riskialtista |
Vakava korroosio tai runkovaurio | Kotelon ilmavuoto romahduttaa LTO:n hyötysuhteen, korjaus ei palauta tiiveyttä | Ei käytännössä - runko on koneen perustehtävä |
Toistuvat elektroniikka- tai moottorivikahäiriöt | Kustannukset lähestyvät uuden koneen hintaa, luotettavuus kärsii | Yksittäinen moottorin vaihto jos vain moottori on rikki |
LTO puuttuu kokonaan, energiansäästö suuri | Uusi LTO-kone maksaa itsensä takaisin Suomen ilmastossa | Erillinen LTO-osa joskus mahdollinen, mutta harvoin järkevä |
AC-moottori -> EC-tekniikka (huippuimuri) | Sähkönsäästö 60-65 %, takaisinmaksu nopea jos kone käy 24/7 | Tämä on huippuimurin vaihto, ei välttämättä koko koneen vaihto |
Tarve CO2-ohjaukseen / DCV | Vanha kone ei tue tarpeenmukaista ohjausta, säästöpotentiaali toimitiloissa suuri | Erillinen taajuusmuuntaja + anturit mahdollisia, mutta usein vaikeammat kuin uusi kone |
Suuri putkiremontti, jossa kanavisto + säätö uusitaan | Ajoitus on optimaalinen, työ tehdään kerralla, säätö ja mitoitus uudet | Pelkän koneen vaihto erikseen tuottaa harvoin saman kokonaislaadun |
Usein kysytyt kysymykset
Kannattaako vanha ilmanvaihtokone vaihtaa vain iän takia?
Ei automaattisesti. Vanha kone, joka on hyvin huollettu ja jonka mekaaniset osat ovat kunnossa, on usein toimivampi kuin huonosti säädetty uusi kone. Vaihto kannattaa tehdä mitattujen ongelmien perusteella, ei kalenterin perusteella. Jos kone toimii, ilmamäärät ovat suunnittelun mukaiset ja painesuhteet ovat tavoitealueella, vaihtoa ei tarvitse kiirehtiä.
Voiko ilmanvaihtokoneen moottorin vaihtaa?
Useimmiten kyllä. Erityisesti vanhemmissa koneissa puhaltimen moottori on suunniteltu vaihdettavaksi, ja vaihto maksaa tyypillisesti 368-1 500 euroa työn vaativuudesta riippuen. Tämä on murto-osa uuden koneen hinnasta. Modernit koneet ovat usein integroituja niin, että moottoria ei voi vaihtaa erikseen, mutta vanhojen koneiden tapauksessa moottorin vaihto on lähes aina järkevä ensimmäinen vaihtoehto.
Onko uusi ilmanvaihtokone aina energiatehokkaampi?
Ei välttämättä. Modernin koneen LTO-hyötysuhde voi olla parempi laboratoriossa, mutta vuosihyötysuhde riippuu jäätymissuojasta, bypass-logiikasta, kanaviston tiiviydestä ja säädöstä. Kenttämittaukset osoittavat, että huonosti säädetty uusi kone voi kuluttaa enemmän kuin hyvin säädetty vanha. EC-moottorit kuluttavat tyypillisesti 50-70 % vähemmän sähköä kuin vanhat AC-moottorit, mikä on aito ja merkittävä etu, mutta se realisoituu vain jos järjestelmä kokonaisuutena on säädetty oikein.
Milloin EC-moottoriin siirtyminen kannattaa?
Selvimmin silloin, kun nykyinen järjestelmä on AC-moottoroitu huippuimuri tai puhallin, joka käy 24/7. Tällöin sähkönkulutus voi pudota 2 400 kWh/v tasolta 900 kWh/v tasolle, eli noin 300-400 euroa säästöä vuodessa nykyhinnoilla. EC-vaihdon kannattavuus paranee, jos olemassa oleva järjestelmä on muuten säädetty hyvin. Jos kanavisto on tukossa tai ilmamäärät ovat väärin, EC-säästö syntyy vain osittain.
Miksi uusi kone ei parantanut sisäilmaa?
Yleisin syy on, että vaihdon yhteydessä ei tehty mittauksia tai säätöä. Sama kone tuottaa erilaisen lopputuloksen riippuen siitä, miten ilmamäärät on jaettu, kuinka tiivis kanavisto on, mikä on rakennuksen painesuhde ja onko suodatuksen ohivirtaus poistettu. SFS-EN 12599 -käyttöönottostandardin mukainen mittaus ja säätö tuottavat usein suuremman parannuksen kuin itse laitevaihto.
Milloin vanha kone on oikeasti liian pieni?
Kun kohde on laajennettu, käyttäjämäärä on kasvanut, tai alkuperäinen mitoitus oli FINVAC 2019 -ohjeen tai YM 1009/2017 -minimien alapuolella. Tämä ei näy silmämäärin, vaan se selviää mitoituslaskennasta: tarkastetaan huoneiden ilmavirrat asukkaiden ja pinta-alan mukaan ja verrataan koneen tuottoon. Jos tarve on selvästi yli mitä kone pystyy, vaihto isompaan on perusteltu osana mitoitettua suunnitelmaa.
Kannattaako valita älykäs ilmanvaihtokone sovelluksella ja antureilla?
Riippuu kohteesta. Toimisto-, koulu- ja päiväkotikohteissa CO2-ohjaus ja tarpeenmukainen ilmanvaihto tuottavat selvää säästöä ja paremman sisäilman. Yksittäisessä asunnossa hyöty on pienempi, mutta sovellusohjaus voi helpottaa suodattimen vaihdon ajoitusta ja antaa hälytyksen vikatilanteessa. Tärkein huomio: älykäs ohjaus tuo arvoa vain kun perustekijät (ilmamäärät, painesuhteet, suodatus, LTO) ovat kunnossa. Anturit eivät korjaa säätämätöntä järjestelmää.
Päätös ilmanvaihtokoneen vaihdosta on liian iso tehtäväksi pelkän iän tai myyntipuheen perusteella. Diagnoosi maksaa murto-osan vaihdosta. Säädettyjen ilmamäärien, tarkistetun painesuhteen ja toimivien suodattimien yhdistelmä parantaa sisäilmaa usein enemmän kuin uusi laitekotelo. Kun vaihto on todella perusteltu, suunnitellaan se osana kokonaisuutta: mitoitus, kanavisto, säätö ja ohjaus huomioiden.
WE KNOW, WE CARE & WE GET IT DONE
IVAeris Oy
010 206 3000
