Koneellinen ilmanvaihto ja ikkunoiden huurtuminen - mistä se johtuu ja mitä asialle voi tehdä
- Mikael Denut
- 23 tuntia sitten
- 7 min käytetty lukemiseen
Koneellisen ilmanvaihdon pitäisi pitää sisäilma kuivana ja ikkunat kirkkaina. Silti ikkunat huurtuvat - usein juuri talvella, juuri silloin kun IV-koneen pitäisi tehdä eniten töitä. Tämä ei ole sattumaa, eikä se yleensä tarkoita että huurtuminen olisi tuomittu osa elämää. Se on oire, ja oireella on muutama hyvin tyypillinen syy.
Tässä artikkelissa käymme läpi miksi koneellinen ilmanvaihto ja ikkunoiden huurtuminen kulkevat usein käsi kädessä, mitkä ovat kolme yleisintä syytä ja missä järjestyksessä asia kannattaa selvittää. Lopussa on tarkistuslista jonka voit käydä läpi itse ennen kuin tilaat ammattilaisen.
Käytännön havainto Aeris-tiimiltä: Lähes joka toinen huurtumiskeissi, jossa olemme käyneet paikan päällä, on ratkennut yhdellä asialla - poistoilmasuodattimet IV-koneen sisällä olivat täysin tukossa, koneen teho oli romahtanut, eikä kostea ilma päässyt enää poistumaan asunnosta. Tunnistaminen kesti muutaman minuutin, korjaus kymmenen. Tämän vuoksi ensimmäinen kysymys jokaisessa huurtumiskäynnissä on nykyään: koska suodattimet on viimeksi vaihdettu?
Miksi koneellinen ilmanvaihto ja huurtuvat ikkunat liittyvät toisiinsa
Ikkunan sisäpinta huurtuu silloin kun lämmin kostea sisäilma kohtaa pinnan joka on viileämpi kuin ilman kastepiste. Kastepiste on lämpötila johon ilma voidaan jäähdyttää ennen kuin sen sisältämä kosteus alkaa tiivistyä vedeksi. Tyypillisessä kerrostaloasunnossa, +21 C lämpötilassa ja 50 % suhteellisessa kosteudessa, kastepiste on noin +10 C. Suomalaisen kerrostaloikkunan sisäpinnan lämpötila voi pakkasella laskea tämän alle, ja huurua syntyy.
Koneellisen ilmanvaihdon tehtävä on poistaa kosteus sisäilmasta sitä mukaa kun sitä syntyy: suihkusta, ruoanlaitosta, hengityksestä, kuivumistelineestä. Jos järjestelmä toimii suunnitellusti, RH-arvo pysyy noin 30-55 prosentissa, kastepiste laskee, eivätkä ikkunat huurru. Asumisterveysasetus 545/2015 ja Ympäristöministeriön asetus 1009/2017 kuvaavat samat tavoitearvot.
Käytännössä koneellinen ilmanvaihto voi kuitenkin epäonnistua tässä tehtävässä kolmella eri tavalla, ja jokainen niistä näkyy ensimmäisenä juuri ikkunoissa. Käymme ne läpi seuraavaksi, yleisyysjärjestyksessä.
Syy 1: Tuloilma ei tule sisään, vaikka poisto käy normaalisti
Tämä on selvästi yleisin syy ja koskee erityisesti koneellisen poistoilmanvaihdon kerrostaloja, joissa korvausilman pitäisi tulla seinässä tai ikkunan karmissa olevien tuloilmaventtiilien kautta. Kun nämä venttiilit ovat tukossa, kiinni tai jäätyneet, asuntoon syntyy liian voimakas alipaine. Suomalaisissa kerrostaloissa keskimääräinen alipaine ulkoilmaan on koneellisen poiston kohteissa noin -18 Pa, ja kolmasosa tutkituista asunnoista ylittää ohjearvon -20 Pa (Leivo et al. 2015, 152 asuntoa, 26 kerrostaloa).
Alipaine vetää korvausilman sinne mistä se pääsee: ikkunan ja karmin saumoista, sähkörasioiden ympäriltä, alapohjan vuotokohdista. Tämä vuotoilma on kylmää, ja se huuhtelee ikkunan pintaa juuri siinä kohdassa missä lasi on muutenkin kylmin. Tulos: paikallinen huurtuminen reunoilla ja nurkissa, vaikka huoneilma muuten tuntuisi normaalilta.
Yleisimmät tekniset juurisyyt, järjestyksessä siten miten ne kentällä todennäköisimmin osuvat kohdalle:
Suodattimet tukossa. Tämä on selvästi yleisin yksittäinen juurisyy. Likainen suodatin nostaa painehäviötä, vähentää tehoa ja pakottaa koneen vetämään enemmän vuotoilmaa rakenteista tai laskemaan tehoaan. Erityisesti poistoilmasuodattimen tukos estää kostean sisäilman poistumisen, ja huurtuminen alkaa muutamassa päivässä. Lisätietoa suodatinvaihdosta artikkelissa Ilmanvaihdon suodatinvaihto.
Tuloilmaventtiilit kiinni tai kalvossa pölyä. Asukas on saattanut sulkea ne vedon takia, tai puhdistus on jäänyt tekemättä vuosiksi.
Säätö pielessä. Asukas tai aiempi huoltomies on käännellyt venttiilejä, ja koko asunnon ilmamäärät ovat menneet sekaisin. Yksittäisen venttiilin "luvaton ruuvaus" voi kaataa koko järjestelmän tasapainon - säätö tehdään aina ammattilaisen toimesta suhteellisella säätömenetelmällä.
Liesituuletinta käytetään väärin tai aina täysillä. Voimakas liesituuletin kerrostalossa imee korvausilmaa muiden asuntojen kautta ja vetää kosteutta naapurista omaan asuntoon.
Tästä syystä korvausilmaventtiilien lisääminen ja niiden kunnossapito on usein ensimmäinen halpa korjaustoimi koneellisen poiston kohteissa. Käsittelemme aihetta laajemmin artikkelissa Korvausilmaventtiili ikkunaan?.
Syy 2: Lämmöntalteenotto on jäätynyt tai sen hyötysuhde on romahtanut
Koneellisessa tulo-poistoilmanvaihdossa, jossa on lämmöntalteenotto (LTO), kuvio on hieman erilainen. Kone vetää itse tulo- ja poistoilmaa, ja LTO siirtää lämmön poistoilmasta tuloilmaan. Kun pakkanen kiristyy, levylämmönsiirrin alkaa jäätyä: poistoilman kosteus tiivistyy kennoon ja jäätyy kylmän ulkoilman puolelle. Kone alkaa sulattaa joko sähköisellä esilämmityksellä, ohittamalla LTO:n, tai laskemalla tulopuhaltimen kierroksia. Pyörivän kennon laitteissa jäätyminen on harvinaisempaa mutta tiivisteet ja laakerit voivat olla pielessä.
Lopputulos on sama: tuloilmavirta laskee tai loppuu kokonaan, mutta poistoilmavirta jatkaa lähes ennallaan. Asuntoon syntyy alipaine ja kosteus jää sisään koska sulatusjakson aikana raitis ulkoilma ei vaihdu. Ikkunat huurtuvat tunneiksi tai vuorokausiksi.
Yleisimmät syyt:
LTO-kenno on likainen. Pölyinen kenno jäätyy paljon herkemmin koska lämpö ei siirry tehokkaasti ja poistoilman kondenssivesi pysyy pidempään kennossa. Puhdas kenno selviää selvästi kovemmista pakkasista ilman sulatuskiertoja.
Suodattimet ovat ohittaneet vaihtovälinsä. Likainen poistosuodatin alentaa poistoilmavirtaa ja samalla LTO:n teho heikkenee. Vakavissa tapauksissa kone ei pysty pitämään tuloilmaa lämpimänä ja koko järjestelmä menee suojatoimintaan.
Sulatusvastus tai sulatuspelti on rikki. Kone yrittää sulattaa mutta epäonnistuu. Hälytysvalo voi olla päällä, mutta yhtä usein vika ei näy mitenkään ulospäin.
Asetukset on muutettu. Aiempi huoltaja on pudottanut tuloilman tavoitelämpötilaa energiansäästön nimissä. Liian kylmä tuloilma jäähdyttää huoneen, kosteus tiivistyy lähimpään kylmään pintaan eli ikkunaan.
Tämän syyn tunnistaa siitä että ongelma kärjistyy nimenomaan pakkasella, IV-koneesta kuuluu tavallista voimakkaampi ääni tai jaksottainen sulatusääni, ja tuloilmaventtiileistä tulee selvästi kylmempää ilmaa kuin yleensä.
Syy 3: Sisäilman kosteus on yksinkertaisesti liian korkea
Joskus IV-järjestelmä toimii moitteettomasti, mutta kosteuden kuormitus on niin suuri että edes hyvä ilmanvaihto ei pysy perässä. Tyypillisiä lähteitä:
Pyykkikuivuri olohuoneessa. Yksi täysi koneellinen pesu vapauttaa 2-4 litraa vettä huoneilmaan kun se kuivuu. Asunnon RH voi nousta yli 70 % moneksi tunniksi.
Pitkät kuumat suihkut ilman liesituulettimen tehostusta. Kylpyhuoneen poistoilmavirta on mitoitettu normaalikäyttöön, ei jatkuvalle saunalle.
Paljon asukkaita pienessä asunnossa. Yksi aikuinen tuottaa hengittäessään ja hikoillessaan noin 80-120 g vettä tunnissa. Neljän hengen perhe yhdessä huoneessa tuottaa helposti yli kilon vettä päivässä pelkän hengityksen kautta.
Paljon kasveja, akvaario tai laaja terraario. Yllättävän iso kosteuslähde.
Vanha lasitus tai kylmäsillat ikkunan ympärillä. Tällöin huurtuminen alkaa jo matalammilla kosteustasoilla. IV-järjestelmä ei voi paikata huonoa ikkunaa.
Jos sisäilman RH on jatkuvasti yli 60 % ja IV-järjestelmä on muuten kunnossa, kannattaa miettiä asukkaan toimintaa ennen kuin tilaa korjauksia. Pelkkä liesituulettimen ja kylpyhuoneen tehostuksen oikeaoppinen käyttö ratkaisee yllättävän monta tapausta.
Tarkistuslista ennen kuin tilaat ammattilaisen
Käy nämä läpi järjestyksessä. Listan kärjessä ovat ne kohdat, jotka kentällä kokemustemme mukaan ratkaisevat suurimman osan tapauksista.
Tarkista suodattimien ikä ja kunto. Tämä on ylivoimaisesti tärkein yksittäinen kohta. Avaa IV-koneen kansi ja katso suodattimet silmällä. Jos ne ovat selvästi tummuneet, kalvossa pölyä tai yli vuoden vanhat, vaihda ne ennen kuin tilaat mitään muuta. Lähes puolessa huurtumistapauksista tämä pelkästään riittää.
Tarkista että tuloilma- ja korvausilmaventtiilit ovat auki kaikissa huoneissa. Älä säädä niiden asentoa - vain kokeile käsillä että ilmavirta tuntuu.
Mittaa sisäilman kosteus halvalla RH-mittarilla useammasta huoneesta. Tavoite 30-55 %, hyväksyttävää 30-60 %. Yli 60 % kertoo että ongelma on todennäköisesti kosteuden määrässä, ei IV-järjestelmässä.
Käytä liesituuletinta aina ruoanlaitossa ja kylpyhuoneen tehostusta suihkun ajan ja tunnin sen jälkeen.
Älä kuivata pyykkiä asuintiloissa jos ikkunat huurtuvat. Kuivumisteline kylpyhuoneessa, ovi kiinni, poistoilma tehostuksella.
Kuuntele IV-konetta. Jos siitä kuuluu sykähtelevää sulatusääntä tai hälytysvalo palaa, kone yrittää viestiä jotain.
Mittaa tuloilman lämpötila kämmenellä venttiilistä. Jos se tuntuu selvästi kylmemmältä kuin huoneilma vaikka kone on päällä, tuloilma ei lämpene normaalisti ja syy löytyy LTO:sta tai suodattimista.
Jos olet käynyt listan läpi ja huurtuminen jatkuu, järjestelmässä on todennäköisesti tekninen vika tai säätö pielessä. Lisää aiheesta on artikkelissa Ilmanvaihtojärjestelmät: perusteellinen opas eri kategorioihin ja ratkaisuihin.
Milloin kannattaa tilata ammattilainen ja mitä
Järkevä järjestys on lähes aina seuraava. Aloita kevyimmästä, etene tarvittaessa raskaampaan.
1. IV-katselmus (30 min) on nopein tapa saada asiantuntija paikalle. Käymme silmäilemällä järjestelmän, IV-koneen, venttiilit, suodattimet ja paine-erotuntumaan, ja kerromme suoraan mikä on todennäköinen syy ja mitä se maksaa korjata. Tästä saa hyvin usein ratkaisun jo paikan päällä. Käytä alennuskoodia KATSELMUS-AERIS-19 varauksen yhteydessä.
2. Ilmanvaihdon ongelmaselvitys on syvällisempi käynti silloin kun katselmuksessa todetaan että vika ei näy päältä päin. Mittaamme paine-erot ulkovaipan yli, ilmavirrat venttiileittäin, ja tuloilman lämpötilan eri kuormitustilanteissa. Saat kirjallisen raportin syistä ja korjausvaihtoehdoista.
3. Ilmamäärien mittaus ja säätö tehdään silloin kun ongelma on tasapainossa: tuloilma ja poisto eivät vastaa toisiaan, tai yksittäisten huoneiden ilmavirrat ovat väärät. Säätö tehdään suhteellisella säätömenetelmällä ja koko järjestelmä käydään läpi.
4. Ilmanvaihtokoneen puhdistus ja huolto tulee kuvaan jos LTO-kenno, puhaltimet tai suodatinpesä ovat likaisia. Tämä yhdistettynä suodatinvaihtoon ratkaisee jäätymisongelmat useimmissa kohteissa.
Asuntokohtaisten töiden lisäksi koko taloyhtiön IV-järjestelmä voi olla kunnostuksen tarpeessa. Tällöin keskustelu kannattaa käydä isännöitsijän ja taloyhtiön hallituksen kanssa.
Usein kysytyt kysymykset
Miksi ikkunat huurtuvat vain talvella, vaikka koneellinen ilmanvaihto on käytössä?
Talvella ulkoikkunan sisäpinta on selvästi kylmempi kuin kesällä, jolloin ilman kastepiste ylitetään matalammillakin sisäilman kosteusarvoilla. Lisäksi suomalaiset asunnot ovat talvella alipaineisempia (savupiippuvaikutus voimistuu lämpötilaerojen kasvaessa) ja LTO-laitteet käyvät kuormittuneempina. Sama IV-järjestelmä, joka selviää kesästä moitteetta, voi epäonnistua tammikuussa.
Mikä on yleisin syy ikkunoiden huurtumiseen kentällä?
Kokemustemme mukaan lähes puolet tapauksista ratkeaa pelkällä suodattimien vaihdolla. Erityisesti poistoilmasuodattimen tukkeutuminen estää kostean sisäilman poistumisen, ja huurtuminen alkaa muutamassa päivässä. Tämän vuoksi suodattimien tarkistus on ensimmäinen toimenpide jokaisella käynnillämme - se on edullinen, nopea ja yllättävän usein riittävä.
Voinko itse säätää tuloilmaventtiilejä jos ne tuntuvat liian kylmiltä?
Lyhyesti: ei kannata. Yksittäisen venttiilin ruuvaaminen kaataa koko asunnon ilmamääräsäädön, jolloin lopputuloksena on yleensä isompi ongelma kuin se mitä yritettiin korjata. Venttiilin asento on osa kokonaisuutta jonka asentaja on säätänyt suhteellisella säätömenetelmällä. Jos tuntuu liian kylmältä, soita ammattilaiselle.
Onko ikkunoiden huurtuminen vaarallista?
Lyhytaikainen, paikallinen huurtuminen on harmitonta. Pitkäaikainen ja toistuva huurtuminen on kuitenkin merkki siitä että sisäilman kosteus on liian korkea tai tuloilma ei vaihdu kunnolla. Pahimmillaan tilanne voi johtaa kosteusvaurioon ja homekasvuun ikkunan, karmin tai ulkoseinän rakenteissa. Asumisterveysasetus 545/2015 määrittää homekasvun edellytykseksi RH yli 85 % materiaalin pinnalla, lämpötilan yli +5 C ja noin kahden viikon altistuksen.
Pitääkö IV-kone laittaa pois päältä, jos ikkunat huurtuvat?
Päinvastoin. IV-koneen sammuttaminen lähes aina pahentaa tilannetta, koska kosteus kerääntyy huoneilmaan eikä pääse mihinkään. Yleinen myytti "kone vetää kosteutta sisään" pitää paikkansa vain jos jokin osa järjestelmästä on rikki, ja silloinkin oikea ratkaisu on korjata vika, ei sammuttaa konetta. Sammutettu IV-kone maksaa kosteusvaurioina monta kertaa enemmän kuin sähkölaskussa säästyy.
Kuinka usein suodattimet pitäisi vaihtaa?
Tyypillinen suositus on tuloilmasuodatin kerran vuodessa ja poistoilmasuodatin kerran kahdessa vuodessa. Sisäilmaongelmakohteissa ja siitepölykauden jälkeen vaihtoväli voi olla puolet lyhyempi. Jos suodatin on selvästi tummunut tai siinä on hometta, vaihto on ohitettu jo aikaa sitten.
Voiko liesituuletin korvata tehostusilmanvaihdon?
Modernit tulo-poistolaitteet ovat usein integroitu liesituulettimeen siten, että liesituuletin nostaa koko asunnon tehoa eikä toimi erillisenä imurina. Vanhemmissa järjestelmissä liesituuletin on oma laitteensa, jolloin siitä ei pidä tehdä jatkuvaa tehostusratkaisua: se voi vetää kosteutta naapurihuoneistoista omaan asuntoon. Käytä liesituuletinta ruoanlaitossa, mutta tehostuspainike on aina parempi pidempiaikaiseen kosteudenpoistoon.
Mikä on järkevin järjestys tilata ammattilainen?
Aloita IV-katselmuksesta. Se on edullinen, ja 30 minuutin paikan päällä tehty silmäily ratkaisee yllättävän monta tapausta tai antaa selkeän tiekartan jatkoselvityksiin. Vasta jos katselmuksessa todetaan että tarvitaan mittauksia, kannattaa siirtyä ongelmaselvitykseen tai ilmamäärien mittaukseen ja säätöön. Tällä järjestyksellä et maksa turhasta etkä jää myöskään ilman vastausta.
Yhteenveto
Koneellinen ilmanvaihto ja ikkunoiden huurtuminen ovat tyypillisesti yhteydessä toisiinsa kolmen mekanismin kautta: tuloilma ei vaihdu kunnolla, lämmöntalteenotto on jäätynyt tai romahtanut, tai sisäilman kosteus on yksinkertaisesti suurempi kuin järjestelmän kapasiteetti. Useimmat tapaukset selviävät yksinkertaisilla toimilla - suodatinvaihto on ylivoimaisesti yleisin ratkaisu, ja sen jälkeen tulevat venttiilien avaaminen ja kosteuden lähteen tunnistaminen. Loput vaativat lyhyen katselmuksen paikan päällä.
Älä jätä toistuvaa huurtumista omilleen. Se on edullinen oire ratkaista nyt ja kallis korjata kosteusvauriona myöhemmin.
WE KNOW, WE CARE & WE GET IT DONE
IVAeris Oy
010 206 3000
