Huonekohtainen ilmanvaihtolaite vai korvausilmaventtiili - ja milloin kumpikaan ei riitä
- Mikael Denut
- 4 päivää sitten
- 15 min käytetty lukemiseen
Seinään porataan reikä, reikään laitetaan laite, ja myyntiesite lupaa jopa 90 prosentin lämmöntalteenoton. Kanavia ei tarvita. Hinta on murto-osa putkitetun ilmanvaihtoremontin hinnasta.
Tämä on huonekohtainen ilmanvaihtolaite, jossa on lämmöntalteenotto, ja meiltä kysytään siitä nykyään useita kertoja kuukaudessa. Joku on nähnyt mainoksen, joku on saanut esitteen postiluukusta, jonkun kotiin on tultu tarjoamaan sellaista.
Laitteet ovat oikeaa tekniikkaa. Saksassa niitä myytiin vuonna 2021 noin 240 000 kappaletta, kun keskitettyjä ilmanvaihtokoneita meni kaupaksi 51 000. Ne eivät ole huijausta eivätkä hömppää.
Ne eivät vain ole sitä, mitä moni kuvittelee ostavansa.
Kävin tätä artikkelia varten läpi valmistajien tuoteselosteet, riippumattomat mittaustutkimukset Saksasta, Luxemburgista, Tanskasta ja Virosta, Suomen määräykset sekä suomalaisten jälleenmyyjien hinnat. Kirjoitin laskelman auki niin, että voit tarkistaa sen itse. Lopputulos ei ole "älä osta" eikä "osta". Kannattaako laite vai ei, riippuu ennen kaikkea kahdesta asiasta: siitä, miten talosi lämmitetään, ja siitä, mitä ilmanvaihdossa on oikeasti vialla.
Jos luet tämän loppuun, tiedät, minkä kysymyksen sinun kannattaa esittää itsellesi ennen kuin puhut kenenkään myyjän kanssa.
1. Mitä laite oikeasti on
Huonekohtaisia lämmöntalteenottolaitteita on kahdenlaisia, ja ne käyttäytyvät eri tavoin. Tämä ero kannattaa ymmärtää, koska se selittää melkein kaiken muun.
Varaava laite on se, jota useimmiten tarjotaan. Sen sisällä on keraaminen kenno. Ensin puhallin puhaltaa huoneilmaa ulos, ja kenno varaa lämmön itseensä samaan tapaan kuin varaava takka. Noin 70 sekunnin kuluttua puhallin kääntää suuntansa, ulkoilma virtaa saman kennon läpi sisään ja ottaa varatun lämmön mukaansa. Sitten sama alusta. Myyntiesitteissä ja teknisissä papereissa tästä laitetyypistä käytetään sanaa regeneratiivinen.
Koska laite puhaltaa puolet ajasta ulos ja puolet sisään, yksi laite ei riitä. Niitä asennetaan pareittain vastakkain käyviksi: kun toinen puhaltaa sisään, toinen puhaltaa ulos. Ilman paria huone on jatkuvasti joko yli- tai alipaineinen. Tämä on fysiikkaa, ei valmistajan oikku.
Jatkuvatoiminen laite on se toinen tyyppi. Siinä on yksi kotelo, kaksi puhallinta ja levylämmönsiirrin: ohut levypakka, jonka eri puolilla tuloilma ja poistoilma kulkevat yhtä aikaa ja eri suuntiin sekoittumatta toisiinsa. Suunta ei vaihdu missään vaiheessa. Se on käytännössä pieni keskitetty ilmanvaihtokone seinässä, ja lämmönsiirrin on samaa tekniikkaa kuin tavallisessa keskuskoneessa. Esitteissä tämä on rekuperatiivinen.
Jatkuvatoiminen laite on kalliimpi ja kuluttaa selvästi enemmän sähköä, mutta se pysyy tasapainossa paremmin. Palataan siihen luvussa 5, koska ero on Suomen talvessa merkittävä.
Yksi asia menee usein sekaisin: Mobair ei kuulu tähän ryhmään. Mobair on suomalainen tuloilmalaite, joka esilämmittää tuloilman ensisijaisesti kiertoilmalla ja tarvittaessa sähkövastuksella. Siinä ei ole lämmöntalteenottoa poistoilmasta. Jälleenmyyjien tuotesivuilla se on usein samassa tuoteryhmässä näiden kanssa, ja sekaannus lähtee sieltä.
2. Mistä "jopa 90 prosentin" hyötysuhde tulee
Tämä on artikkelin tärkein kohta, ja se on helpompi kuin miltä näyttää. Lupaukset liikkuvat Suomen myyntisivuilla 85 ja 94 prosentin välillä, ja kaikissa luku syntyy samalla tavalla.
Otetaan yksi laite: Zehnderin ComfoSpot 50. Valitsin sen siksi, että kaikki tarvittavat luvut löytyvät valmistajan omasta tuoteselosteesta. Tähän ei tarvita yhtään laitteita arvostelevaa lähdettä.
Samasta laitteesta on olemassa viisi eri hyötysuhdelukua, ja kaikki viisi ovat valmistajan itsensä julkaisemia:
Missä luku esiintyy | Arvo | Millä ehdolla |
|---|---|---|
Markkinoinnissa | jopa 85 % | paras mahdollinen piste |
Valmistajan tuoteselosteessa | 85 % | ilmamäärällä 15 m³/h |
Samassa tuoteselosteessa | 76 % | ilmamäärällä 25 m³/h |
Samassa tuoteselosteessa | 69 % | ilmamäärällä 40 m³/h |
Samassa tuoteselosteessa | 62 % | ilmamäärällä 50 m³/h |
Saksan viranomaishyväksynnässä | 69 % | koko tehoalueelle 15-50 m³/h |
Passiivitalo-instituutin hyväksynnässä | 80 % | mutta vain alueelle 15-25 m³/h |
Kaikki nämä luvut ovat tosia. Mikään niistä ei ole vale. Ne vain koskevat eri asioita.
Syy on tämä: mitä enemmän ilmaa laite liikuttaa, sitä vähemmän aikaa ilmalle jää luovuttaa lämpöä kennoon ja ottaa sitä sieltä takaisin. Hyötysuhdetta ja ilmamäärää ei saa yhtä aikaa: toisen saa vain toisen kustannuksella. Kun mainos sanoo "jopa", se tarkoittaa laitteen pienintä tehoa.
Rehellisyyden nimissä pitää kertoa myös se, mikä puhuu laitteiden puolesta. Kun Luxemburgin yliopisto mittasi 60 hajautettua laitetta oikeissa asutuissa asunnoissa, keskimääräinen lämmöntalteenoton hyötysuhde oli 0,70. Laitteiden väliset erot olivat suuria: hajonta oli ± 0,17. Valmistajien nimellisarvot olivat 80-95 prosenttia. Ero on siis noin 10-25 prosenttiyksikköä. Se on merkittävä, mutta se ei ole romahdus.
Saman ryhmän aiemmassa kenttämittauksessa hajautetut laitteet pärjäsivät jopa paremmin kuin keskitetyt: hajautettujen lämpötilan muutosaste oli 76 ja 80 prosenttia laitetyypistä riippuen, keskitettyjen järjestelmien 59. Syyksi tutkijat esittivät sen, ettei hajautetussa ole kanavistoa, venttiilejä eikä säätöä, jonka voi tehdä väärin. Kerron tämän siksi, että se on totta, ja siksi ettei minun sanaani tarvitse uskoa yhtään sen enempää kuin myyjän.
Käytännön sääntö: vähennä mainoksen luvusta parikymmentä prosenttiyksikköä ja ole tyytyväinen, jos päädyt 60-70 prosenttiin.
3. Ilmamäärä on se luku, joka ratkaisee
Tämä on se kohta, jota mainoksissa ei näy, ja mielestäni koko asian tärkein tekninen havainto.
Otetaan tavallinen, Suomessa myynnissä oleva varaava laite ja sen oma tuoteseloste. Blauberg Vento Expert A50-1 liikuttaa ilmaa kahdessa eri tilassa:
vaihtotila, jossa lämmöntalteenottoa ei ole: 4, 8 tai 14 dm³/s
lämmöntalteenottotila: 2, 4 tai 7 dm³/s
Vertaa näitä Suomen mitoitusohjeeseen. FINVACin opas asuinrakennusten ilmanvaihdon mitoitukseen sanoo, että jokaiseen asuinhuoneeseen on tuotava ulkoilmaa vähintään 8 dm³/s, ja yli 11 neliön makuuhuoneeseen 12 dm³/s.
Toisin sanoen: yksi laite täydellä teholla lämmöntalteenottotilassa antaa 7 dm³/s, mikä on 88 prosenttia yhden ainoan asuinhuoneen vähimmäisvaatimuksesta. Yksi laite ei siis riitä yhteen makuuhuoneeseen.
Koko talon summa on eri asia, ja tässä on oltava rehellinen: kuusi laitetta täydellä teholla antaa 42 dm³/s, mikä on täsmälleen esimerkkitalomme suunniteltu ilmamäärä. Laitteilla siis pääsee talon kokonaislukemaan. Kaksi asiaa vain seuraa perässä. Täysi teho on se, jolla laite on äänekkäimmillään, ja yksittäinen huone jää silti alle oman vähimmäismääränsä, koska ilma jakautuu sinne minne laitteet on asennettu eikä sinne missä sitä tarvitaan.
Ilmamäärän saa nostettua tästäkin, mutta vain luopumalla lämmöntalteenotosta. Se on laitteen oma vaihtotila, ja siinä tilassa laite on kallis korvausilmaventtiili, jossa on puhallin.
Myyntisivuilla toistuva mitoitusohje kuuluu kokonaisuudessaan näin: "keskikokoiseen omakotitaloon asennetaan yleensä 3-4 laitetta ja kaksi poistopuhallinta". Poistopuhaltimet ovat olennainen osa lausetta, ja palaan niihin luvussa 8. Pelkillä 3-4 laitteella lämmöntalteenottotilassa päästään 21-28 kuutioon tunnissa eli noin puoleen tämän talon suunnitellusta ilmamäärästä. Se on enemmän kuin ei mitään, mutta se ei ole sama asia kuin mitoituksen mukainen ilmanvaihto.
Varaavia laitteita asennetaan aina parillinen määrä, koska ne toimivat pareittain. Se kannattaa pitää mielessä, kun vertaat tarjouksia: kolme laitetta ei ole mahdollinen luku.
Jos haluat tietää, mitkä ilmamäärät talossasi juuri nyt oikeasti liikkuvat, se selviää vain mittaamalla. Mittaus on eri asia kuin arvio.
4. Ääni on käytännön este
Stuttgartin ammattikorkeakoulu HFT mittasi laboratoriossa kymmenen nykyaikaista huonekohtaista laitetta. Äänitehotaso oli:
pienellä ilmamäärällä (11-17 m³/h): keskimäärin 26 dB(A)
sillä ilmamäärällä, jota oikeasti tarvitaan (40-55 m³/h): keskimäärin 47 dB(A)
Äänitehotaso kertoo, kuinka paljon ääntä laite tuottaa, ei sitä mitä huoneessa kuuluu, joten vertailukelpoinen luku pitää laskea erikseen. Standardoiduksi huoneen äänenpainetasoksi muutettuna sarjan keskiarvo oli yli 40 m³/h ilmamäärällä 43 dB(A). Sarjan hiljaisin laite jäi 37 desibeliin 55 m³/h ilmamäärällä. Luvut on laskettu saksalaisella menetelmällä eivätkä ne ole suoraan vertailukelpoisia Suomen lukujen kanssa, mutta suuruusluokka kertoo, mistä on kyse.
Suomessa raja-arvo on kirjattu kahteen paikkaan, ja kannattaa tietää kumpi koskee sinua. Ympäristöministeriön asetus rakennuksen ääniympäristöstä asettaa talotekniikan äänen ylärajaksi asuinhuoneessa 28 dB LAeq, ja jos ääni on asetuksen sanoin impulssimaista tai kapeakaistaista, eli naksahtelevaa tai yhdellä äänenkorkeudella vinkuvaa, raja on 25 dB. Se koskee uudisrakentamista ja luvanvaraista korjausta. Jälkiasennettu seinälaite osuu käytännössä toiseen säädökseen: asumisterveysasetus rajaa olemassa olevassa asunnossa teknisten laitteiden yöaikaisen enimmäistason 33 desibeliin (LAFmax) ja keskiäänitason 30 desibeliin.
Yhdistä tämä edellisen luvun ilmamääriin, niin kuvio on selvä: laite on hiljainen nimenomaan sillä teholla, jolla se ei tuo tarpeeksi ilmaa, ja tuo tarpeeksi ilmaa nimenomaan sillä teholla, jolla se on liian äänekäs makuuhuoneeseen.
Sama tutkimus mittasi myös toisen asian, jota harvoin ajatellaan. Seinään porattu reikä on reikä myös äänelle. Julkisivun ääneneristys laitteen kohdalla oli keskimäärin 38 desibeliä silloin, kun laitteen ilmareitti oli auki. Suljettuna arvo on parempi, mutta tutkijat toteavat sen käytännössä merkityksettömäksi, koska laitteen kuuluu käydä jatkuvasti. Vilkkaan kadun varrella tämä kannattaa tietää etukäteen.
Yksi asia on reilua sanoa suoraan: vahvin mittaussarja on vuodelta 2016. Vuoden 2026 mallien äänestä ei ole riippumatonta mittausta, ja erot laitteiden välillä ovat suuria. Kysy myyjältä desibeliluku sillä ilmamäärällä, jonka sinä tarvitset, äläkä tyydy laitteen pienimmän tehon lukuun.
5. Suomen talvi
Tässä keskieurooppalainen tekniikka kohtaa suomalaisen sään. Suomalaista tutkimusta tästä löytyi vähiten, ja huolestuttavimmat mittaustulokset tulivat naapurimaasta.
Tallinnan teknillinen yliopisto testasi näitä laitteita laboratoriossa oikeilla paine-eroilla. Tulokset:
Varaava, keraamikennoinen laite menetti lämmöntalteenoton käytännössä kokonaan, kun rakennuksen savupiippuvaikutus eli lämpimän ilman nousu synnytti paine-eron laitteen ulko- ja sisäpuolen välille.
Hyötysuhde pysyi yli 0,5 vain silloin, kun paine-ero oli alle 4 pascalia (mitattuna puolella puhallinteholla). Neljä pascalia on hyvin vähän. Sen tuottaa jo kohtalainen tuuli tai talvipakkasen savupiippuvaikutus kerrostalossa.
Kun ulkoilma oli -5 °C, tuloilma oli tasapainossa noin +7 astetta. Kun samaan huoneeseen tuotiin 20 pascalin alipaine, tuloilman lämpötila putosi puhallusjakson lopussa noin -2 asteeseen.
Jatkuvatoiminen laite kesti selvästi paremmin: sen hyötysuhde pysyi yli 0,5 vielä 25 pascalin alipaineessa.
Virolaisissa asunnoissa, joihin näitä laitteita oli asennettu, mitattiin keskimääräiseksi ilmanvaihtokertoimeksi 0,18 1/h, ja vain 6 prosenttia asunnoista ylsi sisäilmaluokkaan III. Viro tiukensi korjausavustusten ilmanvaihtovaatimuksia vuonna 2015, ja sen jälkeen huonekohtaiset laitteet ovat käytännössä olleet poissa valtion tukemista korjaushankkeista.
Valmistajien omat raja-arvot sanovat saman hillitymmin:
Blauberg ilmoittaa siirrettävän ilman alarajaksi -25 °C, Vents ja inVENTer -20 °C.
Mitsubishin jatkuvatoimisen Lossnay VL-100:n käyttöohje neuvoo pysäyttämään laitteen, jos ulkolämpötila laskee alle -10 °C ja huoneen suhteellinen kosteus on yli 40 prosenttia. Ohjeessa on taulukko, joka kiristyy kylmetessä: -25 °C vaatii sisällä 30 prosentin kosteuden ja 15 asteen huonelämpötilan.
Sama ohje kertoo, että alle noin -10 asteessa sisäpaneeliin voi tiivistyä vettä tai muodostua huurretta.
Passiivitalo-instituutti testaa jäätymissuojauksen vain -15 asteeseen asti ja sanoo suoraan, ettei kylmän tai arktisen ilmaston jäätymissuojausta varmenneta hyväksyntää myönnettäessä lainkaan.
Suomalaisilla jälleenmyyjäsivuilla alinta sallittua ulkolämpötilaa ei useinkaan mainita ollenkaan. Esimerkiksi Cooltron Reco 60 SYNC WIFI:n suomalaiselta tuotesivulta sitä ei löytynyt 23.8.2026.
Vielä yksi asia, jossa on kaksi puolta. Keraaminen kenno palauttaa lämmön mukana myös kosteutta. Kuivassa makuuhuoneessa talvella se on etu. Kylpyhuoneessa tai keittiössä se on ongelma, ja Tanskan teknillinen yliopisto päätyi juuri siihen: pyörivällä kennolla toimiva varaava huonelaite palautti liikaa kosteutta märkätiloista ja sopi vain kuiviin huoneisiin.
6. Mitä laite maksaa Suomessa juuri nyt
Kaikki alla olevat hinnat on tarkistettu suomalaisten jälleenmyyjien sivuilta 23.8.2026, ja ne sisältävät arvonlisäveron. Kaksi myyjää ei kertonut lainkaan, sisältyykö arvonlisävero hintaan, joten niiden osalta luku kannattaa varmistaa ennen ostoa. Hinnat elävät, ja moni näistä on tarjoushinta: listahinta on usein lähes kaksinkertainen.
Huonekohtaiset laitteet, halvimmasta ylöspäin: Cooltron Reco 46 noin 235 euroa, Cooltron Reco 60 EVO2 noin 300 euroa, Mitsubishi Lossnay VL-50S2-E noin 420 euroa, Vents TwinFresh Comfo noin 600 euroa, Blauberg Vento Expert A50-1 W V.3 noin 680-700 euroa. Näitä myyvät Suomessa muun muassa Taloon, Biottori, Ilmanvaihtoliike, Sisäilmaverkkokauppa ja Innoair. Puuilosta ja Motonetista niitä ei saa.
Kaksi asiaa hinnoista. Saatavuus on ohutta: 23.8.2026 osa tarkistetuista malleista oli loppuunmyyty, ja saman laitteen hinta vaihteli myyjien välillä lähes viidenneksen, joten kilpailuta. Ja tarkista aina, että laitteessa oikeasti on lämmöntalteenotto: samoilla sivuilla myydään ulkonäöltään samanlaisia seinäpuhaltimia, joissa sitä ei ole, ja mallimerkinnät eroavat toisistaan vain kirjaimen verran.
Tavallinen korvausilmaventtiili, jossa ei ole puhallinta, maksaa vertailukohtana 32-70 euroa. Airsec 100 noin 32 euroa, Vilpe Wive 100 noin 39 euroa, Fresh F80 noin 43 euroa, FläktGroup KIV 100 noin 66 euroa.
Ja sitten se kuluerä, joka jää mainoksista pois.
Reikä maksaa suunnilleen saman kuin laite. Timanttiporaus betoniseinään maksaa suomalaisen LVI-liikkeen hinnaston mukaan alkaen 299 euroa reiältä, ja jos seinä on yli 30 senttiä paksu, lisää 3 euroa jokaiselta ylimenevältä senttimetriltä. Laitteet vaativat läpiviennin, joka on Cooltron Reco 46:lla 120 milliä, mutta Blauberg Vento Expertillä 250 milliä.
Lasketaan tämä auki. Kuusi Cooltron Reco 60 EVO2 -laitetta:
laitteet 6 × 299 € = 1 794 €
porattavat reiät 6 × 299 € = 1 794 €
yhteensä ennen sähkötöitä ja asennusta noin 3 600 €
Porauksen hinnasta ei kerrottu, sisältyykö arvonlisävero. Jos ei sisälly, reikä maksaa noin 375 euroa ja kuuden laitteen yhteissumma nousee noin 4 000 euroon.
Samaan aikaan keskitetty Vallox 096 MV R -kone maksaa Taloonilla tällä hetkellä 2 269 euroa. Pelkkä laite, ilman kanavistoa. Eli laitteiden ja reikien hinta ylittää keskuskoneen hinnan jo ennen kuin kumpaakaan ratkaisua on asennettu. Hajautetun ratkaisun säästö ei tule laitteista. Se tulee siitä, ettei kanavistoa rakenneta.
Sähkö. Jokainen laite tarvitsee 230 voltin syötön. Kulutus itsessään on pieni: tuoteselosteiden mukaan 39-62 kilowattituntia vuodessa laitetta kohti, eli noin 7-11 euroa. Sähkönkulutus ei ole peruste näitä laitteita vastaan, ja jos joku väittää muuta, hän on väärässä. EU:n energiamerkinnässä huonelaite yltää samaan tai hieman parempaan luokkaan kuin keskuskone.
Asennus on eri asia. Kiinteä 230 voltin syöttö on sähköturvallisuuslain mukaan sähköalan ammattilaisen työtä. Maallikko saa asentaa pistotulppia ja jatkojohtoja, ei kiinteitä asennuksia. Jos huoneessa on valmis pistorasia ja laite toimitetaan pistotulpallisena, asentajaa ei tarvita. Jos ei ole, sähkömiehen tuntiveloitus on Suomessa luokkaa 40-82 euroa tunnilta.
Suodattimet ovat varaavissa laitteissa halpoja: Blaubergin G3-pari maksaa noin 11 euroa. Mitsubishin Lossnayn suodattimet maksavat 45-80 euroa kappaleelta, halvimmillaan VL-50:n perussuodatin noin 45 euroa ja kalleimmillaan VL-100:n tehosuodatin noin 80 euroa. Kymmenessä vuodessa siitä tulee eroa. Vakiosuodatin on näissä laitteissa yleensä luokkaa G3 tai ISO Coarse 60 %. Sisäilmasto ja ilmanvaihto -opas suosittaa tuloilmalle kaupunkiympäristössä vähintään luokkaa F7. Ero kannattaa tietää.
7. Laskelma: 120 neliön talo, kolme vaihtoehtoa
Nyt lasketaan. Käytän kuvitteellista mutta tavanomaista suomalaista pientaloa, jotta voit vaihtaa luvut omiksesi. Kirjoitan myös jokaisen oletuksen näkyviin, jotta laskelman voi oikeasti tarkistaa eikä vain uskoa.
Lähtötiedot, jotka ovat varmoja:
Talo 120 m², neljä huonetta, keittiö, kylpyhuone ja sauna
Suunniteltu ulkoilman määrä FINVACin ohjeen mukaan 42 dm³/s
Lämmitystarveluku Vantaalla vertailukaudella 1991-2020 3 895 Kd/a (Ilmatieteen laitos)
Ostetun lämmitysenergian hinta erillisessä pientalossa (Tilastokeskus): sähkö 17,7 snt/kWh ja kevyt polttoöljy 18,0 snt/kWh maaliskuussa 2026, kaukolämpö 11,3 snt/kWh joulukuussa 2025, joka on tuorein saatavilla oleva luku
Lähtötiedot, jotka ovat oletuksia:
Lämmitysenergian hinta 15 snt/kWh perustapauksessa, valittu kauko- ja sähkölämmön väliin
Huonelaitteiden vuosihyötysuhde 60 % ja keskitetyn koneen 70 %
Laitteita kuusi. Varaavat laitteet toimivat pareittain, joten määrän on oltava parillinen, ja kuusi laitetta on pienin määrä, jolla tämän talon 42 dm³/s täyttyy lämmöntalteenottotilassa
Yhden huonelaitteen kokonaishinta asennettuna 948 euroa: laite 299, timanttiporattu läpivienti 299, sähköpiste 200, asennustyö 150
Keskitetty 13 700 euroa: kone 2 269, sähkötyöt 400, sekä kanavisto, päätelaitteet, asennus ja lopuksi mittaus ja säätö yhteensä 11 000
Laitesähkö 45 kWh vuodessa laitetta kohti ja suodattimet 22 euroa vuodessa laitetta kohti. Molemmat vähennetään säästöstä
Tarkastelujakso 20 vuotta
Ilmanvaihdon lämmitysenergian tarve ilman talteenottoa:
Laskukaava on ilman tilavuuslämpökapasiteetti kertaa ilmamäärä kertaa lämmitystarveluku, ja lopuksi kerroin 24, jolla astevuorokaudet muuttuvat astetunneiksi:
1 200 J/(m³·K) × 0,042 m³/s × 3 895 Kd × 24 = noin 4 700 000 wattituntia eli noin 4 700 kWh vuodessa
Hinnalla 15 snt/kWh se on noin 710 euroa vuodessa. Tämä on se summa, josta lämmöntalteenotto voi parhaimmillaan haukata osansa.
Kolme vaihtoehtoa, 20 vuoden tarkastelu:
Vaihtoehto | Hankintahinta | Käyttökulut vuodessa | 20 vuodessa yhteensä |
|---|---|---|---|
A. Painovoimainen + 5 tavallista venttiiliä | noin 1 000 € | noin 710 € | noin 15 200 € |
B. Painovoimainen + 6 huonelaitetta | noin 5 700 € | noin 460 € | noin 14 900 € |
C. Keskitetty tulo-poisto + LTO | noin 13 700 € | noin 420 € | noin 22 000 € |
Taulukko ei vertaa samanarvoisia asioita, ja se on tärkein syy olla lukematta siitä johtopäätöstä. Vain vaihtoehto C tuo suunnitellut ilmamäärät jokaiseen huoneeseen, suodattaa tuloilman, hoitaa märkätilojen poiston ja jättää jälkeensä mitatun tasapainon. A ja B eivät tee mitään näistä. Luvun 8 taulukko kertoo eron kokonaisuudessaan.
Pyöristin luvut karkeasti, koska lähtötiedot eivät kanna tarkempaa.
Ensivilkaisulla huonelaitteet voittavat. Se on rehellinen tulos, ja kerron sen mieluummin itse kuin jätän sinun löydettäväksesi muualta.
Oikea kysymys on kuitenkin toinen.
Milloin huonelaitteet maksavat itsensä takaisin verrattuna tavallisiin korvausilmaventtiileihin? Tämä on se vertailu, joka oikeasti on edessä, koska molemmat ratkaisevat saman asian eli korvausilman. Kuusi huonelaitetta maksaa noin 4 700 euroa enemmän kuin viisi tavallista venttiiliä.
Vuosisäästön saat näin: talteen otettu energia kertaa energian hinta, miinus laitesähkö ja suodattimet. Eli 2 827 kWh × hinta, miinus noin 180 euroa.
Lämmitystapa | Energian hinta | Säästö vuodessa | Takaisinmaksu |
|---|---|---|---|
Lämpöpumppu (lämpökerroin 3) | noin 6,0 snt/kWh | noin -10 € | ei koskaan |
Kaukolämpö | 11,3 snt/kWh | noin 140 € | 33 vuotta |
Suora sähkölämmitys | 17,7 snt/kWh | noin 320 € | 15 vuotta |
Kevyt polttoöljy | 18,0 snt/kWh | noin 330 € | 14 vuotta |
Tässä on artikkelin käyttökelpoisin yksittäinen johtopäätös:
Jos talosi lämpiää suoralla sähköllä tai öljyllä, huonekohtaiset laitteet maksavat itsensä takaisin noin 14-15 vuodessa. Laitteiden tekninen käyttöikä on Rakennustiedon kortin mukaan 20-25 vuotta, joten hankinta ehtii juuri ja juuri maksaa itsensä takaisin. Se on järkevä, muttei loistava kauppa.
Kaukolämpötalossa takaisinmaksu on noin 33 vuotta eli pidempi kuin laitteiden käyttöikä. Energialla laitteita ei siis kannata perustella lainkaan. Jos ne hankitaan, ne hankitaan jostain muusta syystä: siksi että korvausilmaa ei muuten saa, tai siksi että yksi huone on jatkuvasti tunkkainen.
Jos talossasi on lämpöpumppu, laitteet eivät maksa itseään takaisin koskaan. Lämpöpumppu tuottaa lämmön noin kolmasosalla sähkön hinnasta, joten talteen otettu kilowattitunti on arvoltaan vain kolmasosa siitä, mitä se olisi sähkölämmitteisessä talossa. Tällä hinnalla puhaltimien sähkö ja suodattimet syövät säästön kokonaan: kuusi laitetta maksaa noin kymmenen euroa vuodessa enemmän kuin ne tuovat takaisin.
Tämä on se kysymys, joka sinun kannattaa esittää itsellesi ennen kuin puhut kenenkään kanssa: miten tämä talo lämpiää?
Yksi asia pitää vielä oikaista, koska olen itsekin uskonut siihen aiemmin. Laitteiden käyttöikä ei ole peruste näitä vastaan. Rakennustiedon käyttöikäkortti antaa sekä puhaltimille että lämmöntalteenottolaitteille 20-25 vuotta riippumatta siitä, onko kyseessä huonelaite vai keskuskone.
8. Mitä kukin ratkaisu oikeasti hoitaa
Tähän koko asia tiivistyy.
Huonekohtainen laite asennetaan samaan kohtaan ulkoseinää kuin tavallinen korvausilmaventtiili, mutta selvästi suurempaan läpivientiin. Se ratkaisee saman ongelman kuin venttiili eli puuttuvan korvausilman, ja tekee sen paremmin: se tuo ilmaa koneellisesti eikä sään ehdoilla, ja se ottaa osan lämmöstä talteen. Se on aito parannus venttiiliin nähden.
Se ei kuitenkaan ratkaise mitään näistä:
Märkätilojen poisto. Kylpyhuoneesta, wc:stä ja keittiöstä pitää saada ilma ulos. FINVACin ohjearvot ovat kylpyhuoneelle 10, erilliselle wc:lle 7 ja keittiölle 8 dm³/s tehostettuna 25:een. Olohuoneeseen asennettu laite ei tee tälle mitään. Myyjän mitoituksessa märkätilat hoidetaan erillisillä poistopuhaltimilla, ja se on oikea ratkaisu, mutta ne ovat eri hankinta kuin huonelaite. Varmista, sisältyvätkö ne tarjoukseen ja mihin niiden poistoilma johdetaan.
Siirtoilma. Ilman pitää päästä asuinhuoneista märkätiloihin. Se vaatii siirtoilmareitit, ei vain tuloa.
Ilman virtaussuunta. Ympäristöministeriön asetus uuden rakennuksen ilmanvaihdosta vaatii, että ilma virtaa puhtaammista tiloista epäpuhtaampiin. Asetus koskee suoraan vain uudisrakentamista, mutta periaate on sama vanhassakin talossa: virtaussuunta on koko talon ominaisuus, ei yhden huoneen.
Hormit. Painovoimaisen talon hormit ovat usein tukossa, vetävät väärään suuntaan tai ne on osittain muurattu umpeen. Ne on korjattava joka tapauksessa. Ja jos harkitset poistoilman puhaltamista poistopuhaltimella vanhaan muurattuun hormiin: kirjoitettua kieltoa en löytänyt, mutta kosteus voi tiivistyä huokoiseen tiileen, ja asetuksen tiiviys- ja kosteusvaatimukset osoittavat samaan suuntaan. Tämä on insinööriarvio, ei säädös. Omat läpiviennit ovat turvallisempi ratkaisu.
Mitatut ilmamäärät. Ilman mittausta et tiedä, mitä sait.
Suodatus. Vakiosuodatin G3 ei ole sama kuin keskuskoneen F7. Osaan laitteista saa F7-tehosuodattimen noin 35 eurolla, joten tämän eron voi halutessaan kuroa umpeen. Kysy sitä erikseen.
Toisin sanoen: jos ilmanvaihdossa on muutakin vikaa kuin korvausilman puute, huonelaite ei korjaa sitä. Ne työt on tehtävä joka tapauksessa, ja ne kannattaa selvittää ennen laitteiden ostamista, ei jälkeenpäin.
Kirjoitin painovoimaisen järjestelmän kunnostamisesta erikseen artikkelissa Painovoimaisen ilmanvaihdon tehostaminen. Se kannattaa lukea ensin, jos talossasi on painovoimainen ilmanvaihto.
9. Milloin huonekohtainen ilmanvaihtolaite on oikea ratkaisu
Nyt se toinen puoli, ja tämä on tärkeä. Näillä laitteilla on paikkansa, ja se paikka on selvä.
Saksan ympäristövirasto muotoilee asian hyvin omassa homeoppaassaan: huonekohtaiset laitteet sopivat erityisesti vanhan rakennuksen korjaukseen silloin, kun keskitettyä tulo-poistojärjestelmää ei rakenteellisesti juuri saa toteutettua tai sen saa toteutettua vain suurin kustannuksin. Sama opas nimeää toisen käyttökohteen: yksittäiset erityisen kuormitetut tai epäedullisesti sijaitsevat huoneet.
Käytännössä laite on hyvä valinta näissä:
Kerrostalohuoneisto, jossa kanavareittiä ei ole. Tämä on selkein tapaus. Jos huoneistoon ei saa kanavistoa ilman olohuoneen läpi kulkevia kotelointeja, huonelaite on aito vaihtoehto.
Yksittäinen ongelmahuone. Kellarihuone, ullakolle rakennettu makuuhuone, kylmä nurkkahuone, jossa kosteus tiivistyy. Yksi laite yhteen huoneeseen on halpa ja kohdennettu korjaus.
Rakennus, johon kanavistoa ei rakenteiden vuoksi voi vetää. Tämä pätee myös osaan suojelluista rakennuksista.
Vuokra-asunto tai kohde, jossa ilmanvaihto ei voi jäädä sen varaan, muistaako asukas tuulettaa. Laite käy itsekseen.
Talo, joka lämpiää suoralla sähköllä tai öljyllä ja jossa korvausilma on joka tapauksessa korjattava. Silloin laskelma luvusta 7 puhuu laitteiden puolesta.
Suomen suojelurakennuksista pitää kuitenkin sanoa yksi asia suoraan, koska kansainvälinen markkinointiaineisto väittää päinvastaista. Museoviraston korjauskortti pitää painovoimaista ilmanvaihtoa historiallisesti arvokkaan rakennuksen olennaisena säilytettävänä ominaisuutena, jota tulee huoltaa ja ylläpitää. Se ei ehdota huonekohtaisia lämmöntalteenottolaitteita missään kohdassa. Jos joku sanoo, että nämä laitteet ovat sitä, mitä museoviranomainen suosittelee, se ei pidä paikkaansa Suomessa. Suojellussa kohteessa asia selvitetään aina viranomaisen kanssa etukäteen, koska jokainen laite muuttaa julkisivua.
10. Jos sinulle tarjotaan tällaista kotikäynnillä
Osa näistä laitteista myydään Suomessa kotikäynneillä: sovitaan kartoituskäynti, laite katsotaan paikan päällä ja tarjous lasketaan siltä pohjalta. Tämä on täysin laillinen ja tavallinen myyntitapa, eikä siinä ole sinänsä mitään väärää.
Kotimyynnissä sinulla on kuitenkin lakisääteisiä oikeuksia, joita on hyvä tietää etukäteen. Alla olevat kohdat ovat Kilpailu- ja kuluttajaviraston ohjeista:
Sinulla on pääsääntöisesti 14 vuorokauden peruuttamisoikeus. Laissa on lueteltu poikkeukset, ja niistä tässä yhteydessä osuvin on kiireellinen korjaus- tai huoltotyö, jonka teettämistä olet itse nimenomaisesti pyytänyt. Jos myyjä tuli ovellesi kutsumatta, peruuttamisoikeus säilyy, vaikka työ olisi jo tehty.
Ilmanvaihtolaitteiden myyminen asennuksineen on tavaran kauppaa, ei palvelusopimusta. Sillä on väliä: tavarakaupassa 14 vuorokautta alkaa tavaran vastaanottamisesta, ei sopimuksen allekirjoittamisesta.
Markkinaoikeus on ottanut tähän kantaa. Se antoi 24.4.2026 ratkaisun (MAO:223/2026), joka koski ilmanvaihtolaitteita ja niiden asennusta kotimyynnissä myyvää yritystä. Oikeus kielsi sopimusehdon, jonka mukaan peruuttamisaika laskettaisiin sopimuksen allekirjoittamisesta. Kielto asetettiin 100 000 euron sakon uhalla. Ratkaisu ei ollut lainvoimainen, kun se annettiin, eikä julkista tietoa mahdollisesta valitusluvasta löytynyt tätä kirjoitettaessa. Ratkaisu koski eri yritystä kuin luvussa 3 siteerattu myyntisivu.
Sinulle on annettava sopimusvahvistus paperilla, tai muulla pysyvällä tavalla kuten sähköpostilla, jos olet siihen suostunut. Mukana on oltava valtioneuvoston asetuksen mukainen peruuttamislomake. Jos peruuttamisoikeuden ehdoista ei kerrota lainkaan, peruuttamisaika pitenee 12 kuukaudella normaalin 14 vuorokauden päättymisestä. Jos myyjä korjaa puutteen kesken tuon ajan, aikaa jää siitä hetkestä 14 vuorokautta.
Painostaminen sopimuksen tekemiseen on aina sopimatonta, ja väsymyksen, sairauden tai korkean iän hyväksikäyttö on erikseen kiellettyä. Kuluttaja-asiamiehen mukaan pelkkä suostuttelu ei vielä ole kiellettyä, mutta jos sanot selvästi ei etkä myyjä silti poistu, tai kotonasi viivytään tunteja niin että syntyy vaikutelma ettei myyjä lähde ennen allekirjoitusta, menettely on kielletyllä tavalla aggressiivista.
Ja sitten se käytännön neuvo, jonka takia tämä luku on kirjoitettu. Pyydä paketti auki eriteltynä ja vertaa sitä itse laskemaasi summaan. Sinulla on nyt kaikki tarvittavat luvut:
montako laitetta, mikä malli, mikä hinta kappaleelta
montako reikää porataan ja mitä poraus maksaa
tehdäänkö sähkötyöt ja kuka ne tekee
mitä märkätilojen poistolle tehdään
mitä hormeille tehdään
mitataanko ilmamäärät lopuksi, ja saatko mittauspöytäkirjan
Jos laitteet maksavat kaupassa 300 euroa kappaleelta ja poraus 300 euroa reiältä, tiedät suunnilleen, mistä paketin hinta koostuu. Pyydä vertailun vuoksi tarjous myös paikalliselta ilmanvaihtoliikkeeltä samalle työlle. Vertailu on sinun etusi.
Muista lisäksi kotitalousvähennys: vuonna 2026 työn osuudesta saa vähentää 35 prosenttia, enintään 1 600 euroa henkilöltä vuodessa, omavastuu 150 euroa. Vähennys edellyttää, että työn osuus on eritelty laskussa. Pyydä erittely.
11. Tarkistuslista ennen kuin päätät
Käy nämä läpi järjestyksessä. Kysymykset 1 ja 2 ratkaisevat asian useimmiten yksin.
Miten talo lämpiää? Lämpöpumppu tarkoittaa, ettei lämmöntalteenotto maksa itseään takaisin lainkaan. Suora sähkö tai öljy tarkoittaa, että maksaa noin 14-15 vuodessa. Kaukolämmössä takaisinmaksu venyy noin 33 vuoteen eli laitteiden käyttöikää pidemmäksi: silloin päätös on tehtävä muilla perusteilla kuin energialla.
Onko vika pelkästään korvausilmassa? Jos hormit vetävät väärään suuntaan, kylpyhuoneesta ei mene ilmaa ulos tai ilmamääriä ei ole koskaan mitattu, huonelaite ei korjaa sitä. Selvitä ensin, mikä on vialla.
Voiko taloon rakentaa kanaviston? Jos voi ja aiot asua siinä pitkään, keskitetty tulo-poisto hoitaa yhdellä koneella kaiken sen, mihin viisi laitetta ei pysty.
Mihin huoneisiin laitteet tulisivat? Makuuhuoneessa kysy desibeliluku sillä ilmamäärällä, jonka tarvitset. Märkätilaan varaava laite ei kuulu.
Kuinka paksu ulkoseinä on ja mistä se on tehty? Läpivienti on 120-250 milliä, ja se maksaa. Kantavaan rakenteeseen ei porata.
Onko huoneissa pistorasia? Jos ei, mukaan tulee sähköasentaja.
Mitä laitteen tuoteseloste sanoo alimmasta sallitusta ulkolämpötilasta? Jos sivulla ei lue mitään, kysy kirjallisesti.
Kuka mittaa lopputuloksen? Ilman mittausta et tiedä, mitä ostit.
Jos vastaus kysymykseen 2 on epäselvä, se kannattaa selvittää ennen kuin ostat mitään. Ilmanvaihdon ongelmaselvityksessä käydään läpi hormit, ilmamäärät ja painesuhteet, ja sen jälkeen tiedetään, mitä talo oikeasti tarvitsee. Usein selvitys on halvempi kuin arvaus.
Lähteet
Tämän artikkelin luvut ovat valmistajien tuoteselosteista, riippumattomista tutkimuksista ja Suomen määräyksistä. Keskeisimmät:
Ympäristöministeriön asetus uuden rakennuksen sisäilmastosta ja ilmanvaihdosta 1009/2017
Ympäristöministeriön asetus rakennuksen ääniympäristöstä 796/2017
Sosiaali- ja terveysministeriön asetus 545/2015 (asumisterveysasetus)
FINVAC ry: Opas asuinrakennusten ilmanvaihdon mitoitukseen, 2019
Ilmatieteen laitos: lämmitystarveluvut, vertailukausi 1991-2020
Tilastokeskus: Ostetun lämmitysenergian hinta asumisessa, 2026
Mikola, Simson, Kurnitski (Tallinnan teknillinen yliopisto): The Impact of Air Pressure Conditions on the Performance of Single Room Ventilation Units in Multi-Story Buildings, Energies 12(13):2633, 2019
Merzkirch, Maas, Scholzen, Waldmann (Luxemburgin yliopisto): Field tests of centralized and decentralized ventilation units in residential buildings, Energy and Buildings 116, 2016
Schallleistungsmessung von dezentralen Lüftungsgeräten, HFT Stuttgart, DAGA 2016
EwWalt: Energetische Bewertung der dezentralen kontrollierten Wohnraumlüftung, BBSR, 2018
Smith, K.M.: Development and Operation of Decentralized Ventilation, Tanskan teknillinen yliopisto, 2015
Umweltbundesamt: Leitfaden zur Vorbeugung, Erfassung und Sanierung von Schimmelbefall in Gebäuden, 2024
Passivhaus Institut: Kriterien für zertifizierte Passivhauskomponenten, Lüftungsgeräte, 2025
Kilpailu- ja kuluttajavirasto: kotimyynnin linjaus ja ohjeistus korjaus- ja remonttialalle
Markkinaoikeus MAO:223/2026, 24.4.2026
Verohallinto: kotitalousvähennyksen määrä 2026
WE KNOW, WE CARE & WE GET IT DONE
IVAeris Oy
010 206 3000
