Ilmanvaihdon merkitys radonin torjunnassa
- Mikael Denut
- 7.4.2023
- 3 min käytetty lukemiseen
Päivitetty: 23.2.
Radon (Rn-222) on suomalaisille kotitalouksille merkittävä terveysriski, jota ei voi havaita aistein. Se on näkymätön, hajuton ja mauton jalokaasu, joka syntyy maaperän uraanin (U-238) ja radiumin (Ra-226) hajoamistuotteena. Suomi kuuluu maailman korkeimpien sisäilman radonpitoisuuksien maihin muun muassa graniittisen kallioperämme uraanipitoisuuden ja läpäisevien sora-alueiden, kuten harjujen, vuoksi. Maaperän radonpitoisuuteen voidaan kuitenkin vaikuttaa merkittävästi jo rakennusvaiheessa oikealla alapohjarakenteiden valinnalla.
Vaikka radon on peräisin maaperästä, sen kertyminen vaarallisiksi pitoisuuksiksi rakennuksen sisälle on usein suora seuraus rakenteellisista ominaisuuksista ja ilmanvaihdon toiminnasta.
Fysiikka radonin takana: Alipaine ja "hormi-ilmiö"
Suomessa radonin kulkeutumista rakennuksiin ohjaa fysiikan peruslaki: ilma virtaa korkeammasta paineesta matalampaan. Suomen ilmasto ja rakentamistapa luovat tähän prosessiin kaksi merkittävää tekijää:
Lämpötilaerot ja hormi-ilmiö: Talvella lämmin sisäilma nousee ylöspäin ja pyrkii ulos rakennuksen yläosista. Tämä luo rakennuksen alaosaan, erityisesti lattianrajaan, alipaineen.
Koneellinen ilmanvaihto: Suomalaisissa kodeissa suosittu koneellinen poistoilmanvaihto on suunniteltu pitämään rakennus lievästi alipaineisena, jotta kosteus ei tiivistyisi rakenteisiin. Jos ilmanvaihto on epätasapainossa, alipaine kasvaa liian suureksi. Vaikka aiemmin (RakMK D2) rakennukset suunniteltiin selkeästi alipaineisiksi kosteusvaurioiden välttämiseksi , nykyinen asetus (1009/2017) ja ohjeistus korostavat ilmanvaihdon tasapainoa. Tavoitteena on saavuttaa ulkovaipan yli vain hyvin vähäinen, noin 0...–10 Pa paine-ero. Hallittu paine-ero on välttämätön, jotta estetään maaperän epäpuhtauksien ja radonin siirtyminen sisäilmaan.
Tämä alipaine toimii kuin imuri, joka imee radonpitoista maaperän huokosilmaa alapohjan pienten rakojen, läpivientien ja betonin kutistumissaumojen kautta sisätiloihin. Maaperän huokosilmassa radonpitoisuudet voivat olla jopa 10 000 – 100 000 Bq/m³, joten pienikin vuoto voi nostaa sisäilman pitoisuudet huomattaviksi.
Ilmanvaihdon rooli: Uhka ja ratkaisu
Ilmanvaihto on radonin torjunnassa kaksiteräinen miekka. Väärin säädettynä se pahentaa ongelmaa, mutta oikein toteutettuna se on tehokas osa ratkaisua.
Alipaineen hallinta
Jos asunnon radonpitoisuus on korkea, ensimmäinen tarkistuskohde on usein ilmanvaihdon tasapaino. Liiallinen alipaine imee radonia maasta. Säädättämällä tulo- ja poistoilman oikeaan suhteeseen voidaan radonin sisäänvirtausta merkittävästi vähentää. On kuitenkin muistettava, että pelkkä ilmanvaihdon tehostaminen ei aina riitä, jos radonia vuotaa sisään suuria määriä; tällöin tarvitaan rakenteellisia toimia.
Laimennusvaikutus
Tehokas ja jatkuva ilmanvaihto laimentaa sisälle päässyttä radonkaasua. Vanhoissa rakennuksissa, joissa on painovoimainen ilmanvaihto, radonpitoisuudet nousevat usein huomattavasti talvikuukausina, kun tuuletus on vähäisempää ja hormi-ilmiö voimakkaimmillaan.
Tekniset torjuntamenetelmät
Suomessa uudisrakentamista ohjaa tiukka lainsäädäntö (Säteilylaki 859/2018). Uusien rakennusten suunnitteluarvo on 200 Bq/m³ ja olemassa olevien asuntojen viitearvo 300 Bq/m³. Sosiaali- ja terveysministeriön asetuksen (1044/2018) mukaan asuntojen ja muiden oleskelutilojen radonpitoisuuden viitearvo on 300 Bq/m³. Sisäilmastoluokituksen parhaissa luokissa (S1 ja S2) tavoitteena on jopa alle 100 Bq/m³ pitoisuus.
1. Radonputkisto ja -imuri: Vuodesta 2004 lähtien pientalojen perustuksiin on asennettu passiivinen radonputkisto. Se kerää radonkaasun rakennuksen alta ennen kuin se pääsee sisälle ja johtaa sen katolle. Jos pitoisuudet pysyvät silti korkeina, putkistoon kytketään radonimuri, joka tekee järjestelmästä aktiivisen ja luo maaperään vastapaineen rakennukseen nähden. Radonputkiston tehokkuus perustuu siihen, että se kerää kaasun ennen sen pääsyä rakenteiden läpi. Jos passiivinen järjestelmä ei riitä, imuri luo maaperään rakennusta alhaisemman paineen.
2. Tiivistäminen: Alapohjan liitosten ja läpivientien tiivistäminen elastisilla massoilla tai bitumikermillä on välttämätöntä. Ilman tiivistystä ilmanvaihtojärjestelmä imee radonia helpointa reittiä pitkin. Erityistä huomiota on kiinnitettävä alapohjan liitoksiin, betonin kutistumissaumoihin ja putkiläpivienteihin. Tiivistämisellä varmistetaan, ettei korvausilmaa imeydy hallitsemattomasti maaperän kautta, mikä on yleinen ongelma varsinkin voimakkaasti alipaineisissa kohteissa.
Terveysriskit ja mittaamisen tärkeys
Radon on tupakoinnin jälkeen suurin keuhkosyövän aiheuttaja Suomessa. Arviolta 300 suomalaista kuolee vuosittain radonin aiheuttamaan keuhkosyöpään. Riski on moninkertainen tupakoitsijoilla, mutta radon on myös johtava syy tupakoimattomien keuhkosyöpiin (noin 40 tapausta vuodessa). Radon on pienhiukkasten jälkeen toiseksi merkittävin sisäilman tautikuormaa lisäävä tekijä Suomessa. Altistuminen on täysin oireetonta, ja haitat ilmenevät vasta vuosien viiveellä. Luotettava pitoisuuden määritys vaatii vähintään 2 kuukauden mittauksen marraskuun alun ja huhtikuun lopun välisenä aikana. Tämä on välttämätöntä, koska radonpitoisuudet vaihtelevat voimakkaasti vuodenaikojen ja sääolosuhteiden mukaan.
Koska radonia ei voi haistaa tai nähdä, ainoa tapa varmistua oman kodin turvallisuudesta on mittaaminen. Säteilyturvakeskus (STUK) suosittelee mittausta tehtäväksi lämmityskaudella (1.9.–31.5.) vähintään kahden, mieluiten kolmen kuukauden ajan. Lyhyet "pikatestit" eivät anna luotettavaa kuvaa vuosikeskiarvosta, koska sääolosuhteet ja ilmanvaihdon käyttö vaihtelevat päivittäin.
Ilmanvaihdon merkitys radonin hallinnassa on keskeinen: se vaikuttaa sekä siihen, kuinka paljon radonia rakennukseen imeytyy, että siihen, kuinka tehokkaasti sisälle päässyt kaasu poistuu. Optimaalinen tilanne saavutetaan yhdistämällä rakenteellinen tiivistys, hallittu ilmanvaihdon painesuhde ja tarvittaessa kohdennettu radonin poisto suoraan maaperästä.
Muista: Vain mittaamalla tiedät. Jos pitoisuudet ylittävät viitearvot, korjaustoimet ovat yleensä suoraviivaisia ja niihin voi saada kotitalousvähennystä.
Kodin turvallisuus alkaa puhtaasta ja oikein säädetystä sisäilmasta. IVAeris Oy auttaa sinua varmistamaan, ettei radonpitoinen maaperäilma pääse kotiisi hallitsemattoman alipaineen vuoksi. Asiantuntijamme tasapainottavat ilmanvaihtojärjestelmäsi toimimaan tehokkaasti ja energiataloudellisesti, suojaten perhettäsi radonin terveysriskeiltä. Laadukas huolto ja oikeat säädöt ovat edullisin vakuutus terveellisen asumisen puolesta. Pyydä tarjous ilmanvaihdon tarkastuksesta jo tänään!
WE KNOW, WE CARE & WE GET IT DONE
IVAeris Oy
010 206 3000
