Sisäilmamittaus: mittauslaite postissa vai ammattilainen paikan päällä?
- Mikael Denut
- 2.3.
- 7 min käytetty lukemiseen
Päivitetty: 2.3.
Sisäilmamittaus on yksi yleisimmistä tavoista selvittää, toimiiko kodin ilmanvaihto niin kuin pitäisi. Markkinoilla on nykyään kahdenlaisia palveluita: edullisia postipakettimittauksia, joissa saat sensorin kotiin ja asennat sen itse, sekä ammattilaisen suorittamia mittauksia, joissa asiantuntija tulee paikan päälle, asentaa laitteet, tulkitsee tulokset ja kirjoittaa raportin.
Molemmat mittaavat samoja suureita. Mutta tuottavatko ne saman lopputuloksen? Tässä artikkelissa käymme läpi, mitä ammattimainen sisäilmamittaus oikeasti sisältää, miksi sensorin sijainnilla on väliä ja miksi pelkkä data ilman kontekstia on usein hyödytöntä.
Mitä sisäilmamittauksessa mitataan?
Sisäilmamittauksessa mitataan tyypillisesti kuusi keskeistä suuretta:
Radon – hajuton ja näkymätön radioaktiivinen kaasu, joka nousee maaperästä. Suomessa yksi merkittävimmistä sisäilman riskitekijöistä. STUK:n toimenpideraja on 200 Bq/m³.
Hiilidioksidi (CO₂) – kertoo ilmanvaihdon riittävyydestä. Ulkoilmassa CO₂-pitoisuus on noin 420 ppm. Jos sisäilmassa mitataan toistuvasti yli 1 000 ppm, ilmanvaihto ei ole riittävä.
Haihtuvat orgaaniset yhdisteet (VOC) – laaja ryhmä kemikaaleja, jotka voivat olla peräisin rakennusmateriaaleista, huonekaluista, siivouskemikaaleista tai asukastoiminnoista. Korkeat VOC-arvot voivat kertoa materiaalipäästöistä tai riittämättömästä ilmanvaihdosta.
Kosteus (suhteellinen kosteus, RH %) – liian korkea sisäilman kosteus kuormittaa rakenteita ja luo otolliset olosuhteet mikrobikasvustolle. Liian matala kosteus puolestaan kuivattaa limakalvoja ja aiheuttaa ärsytysoireita.
Lämpötila – vaikuttaa suoraan asumismukavuuteen ja energiankulutukseen. Lämpötilapoikkeamat voivat kertoa myös eristepuutteista tai ilmanvaihdon epätasapainosta.
Pienhiukkaset (PM1 ja PM2.5) – sisäilmaan päätyy pienhiukkasia esimerkiksi ruoanlaitosta, takan käytöstä ja ulkoilmasta. Pienhiukkasten mittaus paljastaa, riittääkö liesituulettimen teho ja onko ilmanvaihdon suodatus kunnossa.
Nämä suureet ovat samat riippumatta siitä, käytätkö edullista postipakettisensoria vai ammattimittausta. Ero on siinä, miten data kerätään, mihin sensori sijoitetaan ja miten tulokset tulkitaan.
Miksi sensorin sijoituspaikalla on merkitystä?
Tämä on kokonaisuuden kriittisin kohta, ja se jää usein huomiotta.
Mittauslaite mittaa ilmaa siinä kohdassa, missä se on. Ei enempää, ei vähempää. Jos sensorin sijoitus on väärä, tulokset eivät kerro totuutta tilan todellisesta sisäilman laadusta – ne kertovat vain, mitä sensorin välittömässä läheisyydessä tapahtuu.
Käytännön esimerkkejä:
CO₂-mittaus. Sensori sängyn vieressä yöpöydällä antaa korkeampia lukemia kuin sensori huoneen toisella puolella, koska nukkuva ihminen hengittää CO₂:ta suoraan sensorin läheisyyteen. Ammattilainen tietää, mille korkeudelle ja mille etäisyydelle sensori asetetaan, jotta tulos kuvaa koko huoneen ilmanvaihtoa eikä yksittäistä hengitysvyöhykettä.
Radonmittaus. Radon on raskaampi kuin ilma ja kertyy lattian tasolle. Sensorin korkeusasemalla on suora vaikutus tulokseen. Lisäksi radonpitoisuus vaihtelee voimakkaasti sääolosuhteiden, tuulisuunnan ja rakennuksen painesuhteiden mukaan – ammattilainen tietää, miten nämä muuttujat huomioidaan tulkinnassa.
Kosteus. Jos sensori on pesuhuoneen lähellä tai keittiössä, kosteuspiikit ovat normaaleja ja niiden tulkitseminen ongelmaksi on virheellinen johtopäätös. Sensorin etäisyys kosteuslähteistä ratkaisee, mittaako laite rakenteellista kosteusongelmaa vai arjen normaalia kosteuskuormitusta.
Kun asiakas asentaa sensorin itse, hän tekee parhaan arvauksensa. Ammattilainen tekee tietoisen valinnan.
Yksi sensori, yksi huone – riittääkö se?
Ilma ei pysy yhdessä huoneessa. Ilmanvaihtojärjestelmä luo koko rakennuksen kattavan ilmavirran, jossa eri tilojen väliset painesuhteet, venttiilien asetukset ja kanaviston mitoitus vaikuttavat toisiinsa. Yhden huoneen mittaus kertoo yhden huoneen tilanteen – se ei kerro, miksi tilanne on sellainen kuin on.
Esimerkki: mittaat makuuhuoneen CO₂-pitoisuuden ja se on korkea. Miksi? Mahdollisia syitä on useita: makuuhuoneen tuloilmaventtiili on tukossa, ilmanvaihtokone on liian alhaisella teholla, korvausilmaventtiili puuttuu tai koko järjestelmän painesuhteet ovat vinossa. Pelkkä lukema ei kerro, mikä näistä on kyseessä. Ammattilainen osaa yhdistää mittaustuloksen järjestelmän kokonaiskuvaan. Lisätietoa ilmanvaihdon ilmavirtojen merkityksestä löydät virtauslaskuristamme.
Meidän sisäilmamittauksessamme mittaamme yhdessä tai kahdessa tilassa, mutta tiedämme mittausten aikana, millainen ilmanvaihtojärjestelmä kohteessa on, miten se on säädetty ja mitkä tekijät vaikuttavat juuri tämän tilan ilmanlaatuun.
Miksi pelkkä data ei riitä – päiväkirjan merkitys
Tässä on ehkä suurin ero ammattimaisen mittauksen ja postipakettisensorin välillä.
Kun katsot viikon mittausdataa, näet käyriä. CO₂ nousee illalla, laskee yöllä, nousee taas aamulla. Kosteus piikkaa tiettyinä aikoina. Mutta mitä nämä piikit tarkoittavat? Ilman kontekstitietoa et voi tietää.
Siksi me pyydämme asiakasta pitämään mittausjakson ajan päiväkirjaa. Siihen merkitään: milloin saunottiin, milloin laitettiin ruokaa, milloin tilassa oli vieraita, milloin ikkunat olivat auki, milloin ilmanvaihdon asetuksia muutettiin.
Tämä ei ole ylimääräinen lisäpalvelu – se on mittauksen luotettavuuden edellytys.
Konkreettinen esimerkki: CO₂-pitoisuus nousee makuuhuoneessa klo 22–06 yli 1 200 ppm:n. Tämä tarkoittaa, että ilmanvaihto ei ole riittävä – riippumatta siitä, nukkuuko huoneessa yksi vai kaksi ihmistä. Ilmanvaihtojärjestelmän pitää pystyä käsittelemään tilan normaali käyttökuorma. Jos ei pysty, ongelma voi olla riittämätön tuloilma, liian pieni ovirako (siirtoilmareitti) tai koko järjestelmän kapasiteetti. CO₂-mittaus paljastaa ongelman selkeästi.
Mutta entä VOC-piikit? Tässä päiväkirja tulee todella tarpeeseen. Jos VOC-pitoisuudet nousevat säännöllisin väliajoin, syitä voi olla useita: rakennusmateriaalien päästöt, huonekalut, siivousaineet tai ruoanlaitto. Päiväkirjan avulla nähdään, korreloivatko piikit asiakkaan toiminnan kanssa. Jos VOC nousee aina klo 17–18 ja päiväkirja kertoo, että silloin laitetaan ruokaa – kyseessä on normaali tilanne, jonka liesituuletin hoitaa. Jos taas VOC-piikit ilmestyvät ilman mitään asukastoimintaa, kyseessä voi olla materiaalipäästö tai rakenteellinen ongelma, joka vaatii tarkempaa selvitystä.
Ilman päiväkirjaa molemmat tilanteet näyttävät datassa identtisiltä. Tulkinta on täysin erilainen. Ja jos tulkinta on väärä, toimenpidesuosituskin on väärä.
Mittauspöytäkirja vai raportti – mitä saat käteen?
Ammattimaisesta sisäilmamittauksesta saat raportin, jossa on:
Mittaustulokset selkokielellä – ei pelkkiä käyriä, vaan selitys siitä, mitä luvut tarkoittavat juuri sinun kohteessasi. Jokaiselle mitattavalle suureelle (radon, CO₂, VOC, kosteus, lämpötila, pienhiukkaset) on oma analyysinsä.
Päiväkirjatapahtumat dataan yhdistettynä – asiakkaan raportoima toiminta (ruoanlaitto, saunominen, suihku, takan käyttö, poissaolot) merkitään suoraan mittausgrafiikoihin. Näin jokainen piikki saa selityksen: onko kyseessä normaali asukastoiminta vai todellinen poikkeama.
Sääolosuhteiden vertailu – ulkolämpötila, ilmanpaine, sademäärä ja tuuliolosuhteet koko mittausjakson ajalta, yhdistettynä sisäilmadataan. Esimerkiksi ilmanpaineen lasku voi näkyä radonpitoisuuden nousuna – tämä yhteys näkyy vain, kun säädata on mukana analyysissa.
Monihuonemittaus – mittaamme tyypillisesti kahdessa tilassa samanaikaisesti. Tämä paljastaa tilakohtaiset erot: esimerkiksi pienen työhuoneen CO₂-pitoisuus voi nousta merkittävästi korkeammaksi kuin olohuoneen, mikä kertoo tuloilmamäärän tai siirtoilmareitin riittämättömyydestä juuri kyseisessä tilassa.
Toimenpidesuositukset – konkreettiset askeleet, joilla tilannetta voidaan parantaa. Ei ympäripyöreitä neuvoja, vaan spesifisiä suosituksia: tarvitaanko ilmamäärien säätöä, liesituulettimen tehon tarkastusta, siirtoilmareittien parantamista vai jotain muuta.
Tämä eroaa merkittävästi automaattisesti generoidusta raportista, jossa verrataan lukemia taulukkoon ja tulostetaan vakioteksti.
Postipakettisensori vai oma mittari?
Olemme rehellisiä: postipakettisensoripalvelut, joissa maksat 150–200 € sensorin viikon lainasta ja automaattisesti generoidusta raportista, ovat mielestämme rahan haaskausta.
Miksi? Koska samalla rahalla kävelet Clas Ohlsoniin tai tilaat verkkokaupasta oman sisäilmasensorin, jonka omistat pysyvästi. Saat täsmälleen saman datan – CO₂, kosteus, lämpötila, VOC – mutta voit seurata sitä viikkojen, kuukausien ja vuosien ajan. Yksi viikon mittausjakso on otos. Oma sensori antaa jatkuvan seurannan.
Postipakettisensorin automaattinen raportti ei tarjoa mitään, mitä et saa itse lukemalla sensorin arvoja ja vertaamalla niitä raja-arvoihin. Kukaan ei tulkitse tuloksia suhteessa järjestelmääsi. Kukaan ei tiedä, missä sensori oli. Kukaan ei kysy, mitä asunnossa tapahtui mittausjakson aikana.
Jos haluat vain tietää, onko CO₂ korkea tai kosteus matala, osta oma mittari. Se on parempi sijoitus.
Jos taas haluat tietää, miksi arvot ovat sellaisia kuin ovat, mitä ne tarkoittavat juuri sinun ilmanvaihtojärjestelmässäsi ja mitä asialle pitää tehdä – silloin tarvitset ammattilaisen. Silloin tarvitset palvelun, jossa ihminen tulee paikan päälle, sijoittaa sensorit oikein, kerää kontekstitiedot, analysoi datan sääolosuhteiden ja asukastoiminnan valossa ja kirjoittaa raportin, johon voi perustaa päätöksiä.
Välimuotoa ei ole. Osta oma sensori tai tilaa ammattimainen mittaus. Kaikki siltä väliltä on rahaa, josta et saa vastinetta.
Mitä ammattimainen sisäilmamittaus maksaa?
Ammattimaisesti suoritetun sisäilmamittauksen hinta vaihtelee merkittävästi laajuuden ja menetelmien mukaan.
Meidän palvelumme hinta on 602 € (sis. alv) ja se sisältää: asiantuntijan käynnin ja laitteiden asennuksen, viikon jatkuvan mittausjakson (radon, CO₂, VOC, kosteus, lämpötila, pienhiukkaset), laitteen noudon, datan analysoinnin päiväkirjatietojen ja sääolosuhteiden valossa, yksityiskohtaisen raportin toimenpidesuosituksineen sekä matkakulut pääkaupunkiseudulla. Palvelemme Helsingissä, Espoossa ja Vantaalla. Kaikkien palveluidemme hinnat löydät hinnastostamme.
Markkinoilla on edullisempia vaihtoehtoja, joissa mittauslaite lähetetään postissa asiakkaalle asennettavaksi itse. Näissä palveluissa asiakas vastaa laitteen sijoittamisesta, eikä palveluun yleensä sisälly päiväkirjapohjaista kontekstianalyysia tai ilmanvaihtojärjestelmän arviointia.
Hintaero johtuu siitä, että ammattimaisessa mittauksessa ihminen tulee paikalle – kahdesti.
Se maksaa enemmän, mutta tuottaa tuloksen, johon voi luottaa.
Entä jos ongelma on ilmanvaihdossa eikä sisäilmassa?
Tärkeä huomio: sisäilmamittaus mittaa oireita, ei syitä. Se kertoo, että CO₂ on korkea tai kosteus liian suuri – mutta se ei kerro, miksi.
Usein mittaustulokset viittaavat suoraan ilmanvaihdon ongelmiin. Tällöin seuraava askel ei ole uusi mittaus, vaan ilmanvaihdon tutkiminen: toimiiko kone oikein, ovatko ilmavirrat tasapainossa, ovatko suodattimet ja kanavisto kunnossa.
Tämä on se kohta, jossa sisäilmamittauksen suorittajan osaamisella on ratkaiseva merkitys. Jos mittauksen tekijä ymmärtää ilmanvaihtojärjestelmää, hän osaa mittaustulosten perusteella arvioida, mikä todennäköisesti aiheuttaa ongelman. Jos mittauksen tekijä myy vain mittauspalvelua eikä tunne ilmanvaihtotekniikkaa, raportin ainoa suositus on "ota yhteyttä asiantuntijaan" – eli olet takaisin lähtöruudussa.
Me IVAeris Oy:ssä olemme ilmanvaihdon asiantuntijoita. Kun mittaustulokset viittaavat ilmanvaihdon ongelmaan, voimme suositella konkreettisia jatkotoimia ja toteuttaa ne itse: ilmamäärien mittauksen ja säädön, ilmanvaihtokoneen huollon, kanaviston puhdistuksen tai tarvittaessa laajemman ongelmaselvityksen. Mittaus ei jää irralliseksi datapisteeksi – se on ensimmäinen askel ketjussa, joka johtaa ratkaisuun.
Radon – erityistapaus, joka vaatii erityishuomiota
Radon ansaitsee erillisen maininnan, koska se on terveysriski, johon Suomessa on selkeät viranomaisrajat.
STUK suosittelee radonmittausta erityisesti alueilla, joissa maaperän radonpitoisuus on korkea – ja pääkaupunkiseutu kuuluu näihin alueisiin. Virallinen toimenpideraja asunnoissa on 200 Bq/m³ ja uudisrakennuksissa 200 Bq/m³.
Radonin mittaaminen on teknisesti yksinkertaista, mutta tulosten tulkinta vaatii ymmärrystä rakennuksen painesuhteista. Alipaineisuus vetää radonia maaperästä sisätiloihin. Jos ilmanvaihtojärjestelmä luo rakennukseen ylimääräistä alipainetta – esimerkiksi puutteellisen korvausilman vuoksi – radonpitoisuus nousee.
Toisin sanoen: radonongelman ratkaisu on usein ilmanvaihdon tasapainottaminen, ei pelkästään radonimurin asentaminen. Tämän yhteyden ymmärtäminen vaatii ilmanvaihtotekniikan osaamista.
Mitä ammattimainen sisäilmamittaus tarkoittaa käytännössä
Ammattimaisen mittauksen ja postipakettisensorin ero kiteytyy kolmeen asiaan:
1. Asiantuntija sijoittaa sensorin oikein. Sijoituspaikka vaikuttaa suoraan tulosten luotettavuuteen. Väärään paikkaan asetettu sensori tuottaa dataa, joka ei kerro totuutta.
2. Kontekstitiedot muuttavat datan tiedoksi. Päiväkirja, järjestelmätiedot ja ammattilaisen paikan päällä tekemät havainnot erottavat normaalin käytön aiheuttamat vaihtelut todellisista ongelmista.
3. Mittaus johtaa toimenpiteisiin, ei pelkkiin lukemiin. Kun mittauksen tekee taho, joka ymmärtää ilmanvaihtojärjestelmää, tuloksista seuraa konkreettisia suosituksia – ja tarvittaessa niiden toteuttaminen.
Oma sensori tuottaa dataa – ja se on hyvä työkalu jatkuvaan seurantaan. Postipakettisensori tuottaa saman datan viikoksi, kalliimmalla, ilman tulkintaa. Ammattimainen mittaus tuottaa vastauksia.
Jos haluat ymmärtää ilmanvaihtosi energiankulutusta, kokeile laskuriamme saadaksesi suuntaa-antavan arvion.
Etkö ole varma, mitä tarvitset?
Jos et tiedä, tarvitsetko sisäilmamittauksen, ilmanvaihdon huollon vai jotain muuta, aloita IV-katselmuksesta. Se on 30 minuutin käynti, jossa arvioimme tilanteesi paikan päällä ja kerromme, mikä on järkevin seuraava askel. Katselmuksen hinta (155 €) hyvitetään, jos tilaat jatkopalvelun.
Lisää vastauksia yleisimpiin ilmanvaihtoon liittyviin kysymyksiin löydät UKK-sivultamme. Jos tiedät jo tarvitsevasi asennuspalvelua, voit tutustua valikoimaamme suoraan.
WE KNOW, WE CARE & WE GET IT DONE
IVAeris Oy
010 206 3000
