Mihin ammattiylpeys on häviämässä?

Päivitetty: 18. elok. 2020

Koronaviruksen aikana iv-alalla on melkoinen kilpailu päällä ja hinnat putoavat kuin vaatteet rakastavaisten treffeillä. Tämä on huolestuttavaa, mutta ongelma ei alkanut vaan koronaviruksen vuoksi.

Olen jo pitkään miettinyt tavatessani asiakkaita mistä he saavat esittelemiään luulohintoja. Esimerkkinä tulee heti mieleen vuosittainen rasvakanavan puhdistus. Monet ravintoloitsijat ilmoittavat, että työ maksaa heille tavallisesti noin 200 euroa joko alvillesena tai pimeänä puhdistajan käteen. Minä en millään ymmärrä miten tälläiseen summaan päädytään.



Rasvakanavan puhdistuskeikassa asentaja lähtee kontorilta aamulla seitsemältä ja aloittaa työn puolen tunnin sisällä. Kanaviston harjauksessa menee vähintään pari tuntia. Jos kyseessä on suuri kanava ja asentaja joutuu käyttämään harjakonetta, työssä voi mennä paljon kauemminkin. Joissain paikoissa kanavan pinnassa on juoksevaa rasvaa tai melkein kymmenen sentin paksuinen rasvakertymä. Tälläiset työt kestävät parhalla työmiehelläkin päivän tai jopa enemmän eikä työstä useinkaan suoriudu yksin. Joka tapauksessa kanaviston puhdistusta seuraa venttiilien pesu sekä huippuimurin puhdistus. Näissä taas juoksevat työtunnit.


Puhdistustyön valmistuttua pitää vielä puhdistaa työkalut, pakata tavarat ja saapua takaisin kontorille.


Työmiehen saapuessa kontorille on siis jo iltapäivä eli työnantaja joutuu maksamaan koko päivän palkan työntekijälle. Omalle yritykselleni tämä tarkoittaa, että päivästä on laskutettava vähintään 447€ per työntekijä, jotta summa kattaa palkat ja peruskulut. Yritys ei ole vielä tehnyt voittoa tässä vaiheessa.


Eli kun joku tekee työn 200€:lla, miten työ saadaan tehtyä kunnolla? Joko työntekijä ei saa asianmukaista palkka tai työ on tehty hutiloimalla.