Ilmanvaihdon merkitys sisäilman CO2-tason hallinnassa
- Mikael Denut
- 17.3.2023
- 9 min käytetty lukemiseen
Päivitetty: 18.5.
Sisäilman CO₂-taso on yksi parhaita yksittäisiä ilmanvaihdon riittävyyden mittareita. Se ei ole myrkky tavanomaisilla sisätasoilla, mutta sen pitoisuus kertoo, kuinka hyvin tilan ilma vaihtuu suhteessa siellä oleskelevien ihmisten määrään. Korkea CO₂ tarkoittaa lähes aina, että ilmanvaihto ei riitä, ja samalla huoneessa kertyy myös muita ihmisen tuottamia epäpuhtauksia, jotka tuntuvat tunkkaisuutena, väsymyksenä ja keskittymisen vaikeutena.
Tässä artikkelissa kerromme, mitä CO₂-taso oikeasti mittaa, mitkä raja-arvot Suomessa käytännössä ohjaavat toimintaa, miten asuintilan, koulun ja toimiston tasoja kannattaa tulkita, miten mittauksen tekee oikein ja miten CO₂-dataa käytetään ilmanvaihdon säätämiseen ja korjaamiseen.
Mitä sisäilman CO₂-taso kertoo ilmanvaihdosta
Hiilidioksidi on hajuton ja väritön kaasu, jota syntyy aineenvaihdunnassa kaikilla ihmisillä ja eläimillä. Ulkoilmassa CO₂-pitoisuus on Suomessa nykyisin noin 420-450 ppm (ppm = parts per million, miljoonasosaa). Sisätiloissa pitoisuus nousee aina ulkoilman tason yläpuolelle, kun huoneessa on ihmisiä ja ilmanvaihto on rajallinen.
Tärkeää on, mitä mittaus ei kerro. Sisäilman CO₂-pitoisuus tavanomaisilla huonetasoilla, eli alle 5 000 ppm, ei aiheuta suoria terveysvaikutuksia. Se ei myöskään mittaa hometta, VOC-yhdisteitä, hiukkasia, radonia eikä kosteutta. CO₂-anturi näyttää käytännössä vain yhden asian: kuinka suuri osa huoneilmasta on jo kertaalleen hengitetty läpi suhteessa tuotuun raittiiseen ulkoilmaan.
Juuri tämän takia CO₂ on hyvä ilmanvaihdon riittävyyden välillinen mittari. Kun pitoisuus pysyy matalana, ilmanvaihto on riittävä ihmiskuormaan nähden, ja samalla myös muut hengitysilmassa kertyvät epäpuhtaudet (uloshengitetyt VOC-yhdisteet, hajut, hiukkaset, mikrobit) pysyvät hallinnassa. Kun pitoisuus nousee, ihmisistä lähtöisin oleva kuorma kasaantuu huoneeseen, ja se aistitaan tunkkaisuutena ja väsymyksenä.
Miksi CO₂ nousee sisätiloissa
Sisätilan CO₂-tason määräävät yhdessä neljä tekijää: tilassa olevien ihmisten lukumäärä ja aktiivisuus, huoneen tilavuus, ulkoilmavirta sekä ulkoilman CO₂-pitoisuus. Aikuinen tuottaa levossa noin 18 dm³/h CO₂, kevyessä työssä 22-25 dm³/h ja raskaassa rasituksessa selvästi enemmän. Lapset ja nuoret tuottavat painoonsa suhteutettuna saman luokan, mutta kokonaismääränä vähemmän.
Pysyvyystilassa, eli kun ilmanvaihtovirta ja CO₂-tuotto ovat tasapainossa, huoneen CO₂-pitoisuus saavuttaa karkeasti tason, jossa C_sisä = C_ulko + N / Q, missä N on tilan CO₂-tuotto ja Q ulkoilmavirta. Sääntö on yksinkertainen: jos kaksinkertaistat ulkoilmavirran, CO₂-lisä puolittuu. Jos kaksinkertaistat henkilömäärän, CO₂-lisä kaksinkertaistuu.
Lyhytaikaiset piikit ovat aivan eri asia kuin pitkän ajan tasapaino. Kun huoneeseen tulee yhtäkkiä ihmisiä, CO₂ nousee minuuteissa, koska tuotto on hetkellisesti suurempi kuin ilmanvaihto ehtii poistaa. Tämä on normaalia. Ongelma syntyy, kun huoneessa istutaan tuntikausia ja pitoisuus jää korkealle tasolle ilman, että ilmanvaihto kuroo sitä alas.
Hyvä, kohonnut ja huono CO₂-taso käytännössä
Suomessa on käytössä useita rinnakkaisia raja-arvoja, ja niiden ero on syytä ymmärtää: ne on annettu eri tarkoituksiin ja osa ulkoilman pitoisuuden yli, osa absoluuttisina ppm-arvoina. Ulkoilman taustataso (nykyisin ~420-450 ppm) lisää siis vielä tähän päälle.
YM asetus 1009/2017 (uudet rakennukset, vuodesta 2018): hetkellinen CO₂ käyttöaikana enintään 800 ppm ulkoilman pitoisuuden yli (vastaa noin 6 dm³/s ulkoilmaa henkilöä kohden).
Sisäilmastoluokitus 2018 -tavoitearvot ulkoilman yli: S1 (paras) < 350 ppm, S2 (hyvä, vakiotaso uudisrakentamisessa) < 550 ppm, S3 (vähimmäistaso) < 800 ppm.
Asumisterveysasetus 545/2015 toimenpideraja asunnoille: CO₂ 1 150 ppm ulkoilman pitoisuuden yli (vastaa noin 4 dm³/s/hlö). Toimenpiderajan ylittyminen ei tarkoita, että CO₂ itse aiheuttaisi haittaa, vaan että ilmanvaihto on tutkittava.
EN 16798-1 (eurooppalainen sisäilmastoluokitus, vastaa karkeasti suomalaista luokitusta): kategoria I = +550 ppm, II = +800 ppm, III = +1 350 ppm, IV = > +1 350 ppm ulkoilman yli.
Käytännön karkea tulkinta absoluuttisilla ppm-luvuilla (kun ulkoilma on noin 450 ppm) annetaan alla. Nämä ovat suuntaa antavia, ei sitovia raja-arvoja, mutta vastaavat melko hyvin yllä mainittuja standardeja.
CO₂-taso (ppm) | Mitä tarkoittaa | Todennäköisin syy | Suositeltava toimenpide |
|---|---|---|---|
< 800 | Hyvä. Ilmanvaihto riittää tilan käyttöön nähden. | Mitoitettu tulo- ja poistoilmanvaihto käy normaalisti. | Ei toimenpiteitä. Jatka normaalia käyttöä. |
800-1 000 | Hyväksyttävä kotitaloudessa. Toimistossa kannattaa seurata. | Käyttö lähestyy ilmanvaihdon mitoituskapasiteettia. | Lisää tehostusta ruoanlaitossa ja kokouksissa. Tarkista venttiilien aukot. |
1 000-1 500 | Kohonnut. Ilmanvaihto ei pysy ihmiskuorman tahdissa. | Mitoitus liian pieni, suodattimet tukossa tai venttiilit kiinni. | Tilaa ilmamäärien mittaus ja säädä järjestelmä uudelleen. |
1 500-2 000 | Liian korkea pitkäaikaisesti. Suorituskyky laskee. | Selvä ilmanvaihdon vajaus tai järjestelmä ei käy tehoilla, joilla on suunniteltu. | Tarkasta IV-koneen käyntiteho, suodattimet, kanavien tukokset. Harkitse ongelmaselvitystä. |
> 2 000 | Selvästi alimitoitettu tai vikaantunut järjestelmä. | Kanavisto tukossa, puhallin ei käy, makuuhuone ilman korvausilmaa. | Älä viivyttele. Tilaa ongelmaselvitys, varsinkin jos oireilua esiintyy. |
Tärkeä huomio: yksittäinen mittauspiikki ei ole vaarallinen, eikä se yksinään tarkoita että ilmanvaihto olisi viallinen. Olennaista on, kuinka kauan ja kuinka säännöllisesti korkea taso esiintyy. Hyvin mitoitettu järjestelmä palauttaa pitoisuuden alle tunnissa, vaikka huoneessa olisi paljon ihmisiä.
Harvardin COGfx-tutkimus (Allen ym. 2016) testasi toimistotyöntekijöiden kognitiivista suoritusta hallituissa CO₂-tasoissa 600, 950 ja 1 400 ppm. Kun CO₂ oli matala ja ulkoilmavirta runsas, kognitiiviset pisteet olivat keskimäärin 61-101 % paremmat kuin tavanomaisessa toimistossa. Tutkimus ei sano, että 1 400 ppm olisi vaarallinen, mutta se vahvistaa, että hyvä ilmanvaihto näkyy päätöksentekokyvyssä ja keskittymisessä.
Makuuhuone, koulu ja toimisto: esimerkkejä eri tiloista
Samat säännöt pätevät kaikkialla, mutta tilatyypit eroavat siinä, kuinka paljon ihmisiä huone vetää suhteessa tilavuuteen ja ilmanvaihtoon. Alla on tyypillisiä tilanteita, joissa CO₂ nousee odotettavasti, ja niihin sopivat ilmanvaihdolliset ratkaisut.
Tilatyyppi | Tyypillinen tilanne ja riski | Suositeltu ilmanvaihdollinen vastine |
|---|---|---|
Makuuhuone | Yksi tai kaksi nukkujaa, ovi kiinni, korvausilmaventtiili puuttuu tai on kiinni. CO₂ voi nousta yön aikana 2 000-3 000 ppm:n tasolle. | Aseta tulo- ja poistoilmavirta riittäväksi (esim. 7-10 dm³/s). Avaa korvausilmaventtiili, jätä ovi raolleen tai asenna siirtoilmaventtiili. Älä laita yöksi minimitehoa. |
Luokkahuone | 20-30 oppilasta, oppituntien aikana CO₂ nousee jyrkästi. Ilmanvaihto on alunperin mitoitettu vain noin 6-11 dm³/s/hlö (luokasta riippuen). | Käytä CO₂-ohjattua ilmanvaihtoa. Varmista että puhallin nostaa tehoa oppituntien ajaksi. Välitunnit auttavat, mutta järjestelmän pitää kuroa pitoisuus alle 1 200 ppm:n jokaisen tunnin alkuun mennessä. |
Neuvotteluhuone | Pieni tila, 4-8 henkilöä, suljettu ovi, tunnin tai kahden kokous. CO₂ nousee 1 500-2 000 ppm:ään yllättävän nopeasti. | Mitoita 12 dm³/s/hlö (Sisäilmastoluokitus S1). Suosi tarpeenmukaista ohjausta läsnäoloanturilla. Pidä taukoja, joiden aikana ovi avoinna. |
Avotoimisto | Tasainen henkilömäärä päivän aikana, kokouspiikit aiheuttavat alueellisia nousuja. Kokonaistaso usein hyvä, mutta paikalliset hot spotit yleisiä. | Hajauta päätelaitteita, tarkista että ilmavirrat osuvat oikeisiin sektoreihin. Käytä useita CO₂-antureita, ei vain yhtä keskistä. |
Olohuone | Iltaisin perhe kokoontuu, CO₂ nousee 1 000-1 400 ppm:ään muutamassa tunnissa, jos järjestelmä käy minimillä. | Pidä järjestelmä peruskäynnillä koko ajan. Jos talossa on liesituuletin tai vastaava tehostus, käytä sitä ruoanlaiton ja oleskelun aikana. |
Etätyöhuone (home office) | Yksi tai kaksi henkilöä koko päivän, tila usein pieni. CO₂ voi nousta tasaisesti aamupäivän aikana 1 000-1 500 ppm:ään. | Avaa ovi käytävään tai pidä korvausilmaventtiili auki. Harkitse oman tilan CO₂-mittaria ja säädä järjestelmän peruskäyntiä tarvittaessa. |
Kuntosali tai harrastetila | Raskas fyysinen rasitus moninkertaistaa CO₂-tuoton. Pienissä kuntosaleissa pitoisuus voi nousta huomattavasti suurempaan luokkaan kuin toimistossa. | Mitoita ilmanvaihto käyttöasteen mukaan (Sisäilmastoluokitus 2018: 6 dm³/s/m² kuntosaleissa). Varmista että tehostus käynnistyy heti käytön alkaessa. |
CO₂ on vain yksi kuva ilmanvaihdon laadusta. Laajempi näkökulma sisäilman eri tekijöihin löytyy artikkelistamme Miten ilmanvaihtojärjestelmä voi parantaa sisäilman laatua?.
Ilmanvaihdon mitoitus ja CO₂-kuorma
Ilmanvaihdon mitoituksessa on aina kompromissi: liian pieni järjestelmä ei poista ihmiskuormaa, liian suuri tuhlaa lämmitysenergiaa. Suomessa FINVACin ohjeet ja Sisäilmastoluokitus 2018 yhdessä YM 1009/2017:n kanssa määrittävät käytännön mitoitusperusteet uusille rakennuksille.
Asuinhuoneet: S2-tason ulkoilmavirta 8 dm³/s/hlö, koko asunto vähintään 18 dm³/s. Tehostus +30 % ruoanlaiton, kylpyhuoneen käytön tai oleskelun ajaksi.
Toimistot: S2-tason 11 dm³/s/hlö ja 1,0 dm³/s/m². Käytä suurempaa arvoa.
Luokkahuoneet: S2-tason 8 dm³/s/hlö ja 4,0 dm³/s/m². Korkeammat lukemat S1-luokassa.
Tarpeenmukaisuus: kun käyttö vaihtelee, järjestelmä on järkevää ohjata todellisen kuorman mukaan CO₂- ja läsnäoloantureilla.
Olemassa olevissa kohteissa pelkkä mitoitusperiaatteen päivittäminen ei tietenkään riitä, vaan tarvitaan käytännön mittausta. Kun haluat tietää, mitä järjestelmäsi tällä hetkellä tuottaa ja missä ovat poikkeamat, ilmamäärien mittaus ja säätö antaa mitatut numerot venttiilikohtaisesti.
CO₂-mittarin käyttö oikein
Edullisia CO₂-mittareita saa nykyään 80-200 eurolla. Hyvä mittari käyttää NDIR-tekniikkaa (Non-Dispersive InfraRed), joka mittaa CO₂-molekyylien infrapuna-absorptiota. Mittari kannattaa kalibroida noin puolen vuoden välein eli viedä esimerkiksi pihalle pitkäksi aikaa, jotta nollatasoksi asettuu ulkoilman ~420 ppm. Halvimpien mittareiden tarkkuus on luokkaa ±50 ppm tai ±5 %, mikä riittää hyvin kotitalouskäyttöön.
Sudenkuoppa | Mitä tapahtuu | Oikea käytäntö |
|---|---|---|
Mittari hengitysilmavirran lähellä | Tulos näyttää jatkuvasti 1 500-3 000 ppm, koska mittari saa suoraan uloshengitettyä ilmaa. | Sijoita mittari vähintään 1 m kasvoista ja 0,5 m muista ihmisistä, mieluiten oleskeluvyöhykkeen keskelle (1-1,5 m korkeudelle). |
Mittaus heti ikkunatuuletuksen jälkeen | Tulos näyttää alle 600 ppm muutaman minuutin ajan, vaikka tila on alimitoitettu. | Anna tilan tasaantua vähintään 30 minuutin ajan ennen kuin tulkitset lukemaa. Käytä vuorokauden keskiarvoa. |
Mittari ulkoseinässä tai oven yläpuolella | Tulos näyttää matalaa, koska ulkoilmavuotojen lähellä CO₂ on lähellä ulkoilman tasoa. | Sijoita mittari poistoilmavirran läheisyyteen tai oleskeluvyöhykkeen keskelle, ei kiinni vaippa- tai tuloilmakohteisiin. |
Kalibroimaton anturi | Mittari saattaa näyttää jatkuvaa 250 tai 700 ppm-virhettä. Trendi on oikein, absoluuttinen taso väärin. | Suorita ABC-kalibrointi (automatic baseline calibration) tai vie laite ulos rauhalliseen paikkaan 20 minuutiksi puolen vuoden välein. |
Keskiarvo liian lyhyeltä jaksolta | Yksittäinen 30 sekunnin piikki näyttää hälyttävältä, vaikka pitkän ajan taso olisi normaali. | Tarkastele 1 tunnin liukuvaa keskiarvoa, ei hetkellisarvoa. Sisäilmastoluokitus 2018 käyttää tunnin keskiarvoa. |
CO₂ sekoitetaan VOC- tai homemittaukseen | Asiakas luulee, että CO₂-mittari kertoo homeen, kosteuden tai pölyn määrästä. | CO₂ mittaa vain ihmiskuormaa ja ilmanvaihdon riittävyyttä. Homeen, VOC:n ja hiukkasten mittaukset ovat erilliset palvelut. |
Mittari kertoo aina vain mittauspaikan ilman. Jos haluat luotettavasti tietää, toimiiko ilmanvaihto koko asunnossa, tarvitaan useamman pisteen mittaus ja vertailu päiväkirjaan, johon merkitään käytön muutokset (saunominen, ruoanlaitto, kokoukset). Ammattilaisen tekemä viikon jatkuva mittaus on tähän paras työkalu.
Mittausten asentamisesta ja tulkinnasta löydät syvempää tietoa sisarartikkelistamme Sisäilmamittaus: mittauslaite postissa vai ammattilainen paikan päällä?.
Tarpeenmukainen ilmanvaihto ja CO₂-ohjaus
Tarpeenmukainen ilmanvaihto (DCV, demand-controlled ventilation) tarkoittaa, että puhaltimen teho seuraa todellista käyttöä. Yleisin ohjausparametri on CO₂, koska se kertoo ihmiskuormasta luotettavasti ja antureita on edullisesti saatavilla. Logiikka on suoraviivainen: kun CO₂ nousee asetusarvon yli, puhallin nostaa tehoa; kun se laskee, teho lasketaan takaisin.
Hyvin toteutettuna CO₂-ohjaus säästää tyypillisesti 20-40 % puhallinsähköstä ja lämmitysenergiasta, koska järjestelmä ei käy täydellä teholla silloin, kun tilassa ei oleskella. Käyttäjälle se tuntuu hiljaisempana ilmanvaihtona silloin kun tila on tyhjillään, ja riittävänä silloin kun tilassa on ihmisiä.
Tyypilliset asetusarvot toimistossa: lepotila 30-40 % teho kun CO₂ < 650 ppm, lineaarinen kasvu välillä 650-900 ppm, täysi teho 100 % kun ylittyy ~1 200 ppm. Asunnoissa lepotila on aina tarvittava perusilmanvaihto (ei minimi nolla), ja tehostus käynnistyy esimerkiksi 800 ppm:stä.
DCV ei toimi, jos järjestelmän peruskäynti on liian matala. Asunnon perusilmanvaihtoa ei saa laskea alle YM 1009/2017:n vaatiman tason (0,15-0,2 dm³/s/m²) edes käytön ulkopuolella. Sama pätee makuuhuoneeseen, jossa nukkuminen on 8 tuntia jatkuvaa kuormaa: lepotila ei voi olla nolla.
Mitä tehdä, jos CO₂ pysyy korkeana
Kun CO₂ pysyy toistuvasti yli 1 200-1 500 ppm:n vaikka ilmanvaihtokone käy, kyse on lähes aina yhdestä tai useammasta seuraavasta syystä:
Suodattimet ovat tukossa, jolloin puhallin ei pysty tuottamaan suunniteltua ilmavirtaa.
Päätelaitteet (venttiilit) ovat säädetty liian pieneksi tai osa on suljettu.
Kanavisto on tukossa pölystä tai rasvasta, mikä laskee puhaltimen tuottoa.
Tilan käyttö ylittää järjestelmän mitoitusperusteen (esim. neuvotteluhuone alunperin 4 hengelle, nykyisin 10).
Asunnossa korvausilmaventtiili puuttuu tai on suljettu, jolloin tuloilma ei pääse sisään.
Painovoimainen järjestelmä toimii heikosti kesäisin (pieni lämpötilaero ulkoilmaan).
IV-koneen lämmöntalteenotto tai pelti jumissa, mikä laskee tehokkaasti tuloilmavirtaa.
Käytännön toimintaohje, kun CO₂ jää koholle: (1) Tarkista helpot itse: vaihda suodattimet, avaa korvausilmaventtiilit, jätä makuuhuoneen ovi raolleen, varmista ettei venttiileiden eteen ole kalusteita. (2) Jos tilanne ei parane viikossa, mittauta ilmavirrat ja säädä järjestelmä uudelleen. (3) Jos säätökään ei riitä, kyseessä on suurempi kysymys: mitoitus, kanavavauriot, puhaltimen vajaateho, tai jotain muuta, mikä vaatii ongelmaselvityksen.
Pienen kohteen tilanteen voi arvioida nopeasti IV-katselmuksessa, jossa Mikael käy paikan päällä, katsoo järjestelmän kokonaisuuden ja kertoo mihin kannattaa investoida. Jos jatkotyö tilataan, katselmuksen hinta hyvitetään.
Laajemmissa kohteissa, kuten taloyhtiöissä, kouluissa, päiväkodeissa tai isoissa toimitiloissa, kokonaiskuva saadaan ilmanvaihdon katsastuksella, jossa asiakirjat, järjestelmän kunto, paloturvallisuus ja energiatehokkuus käydään systemaattisesti läpi. Tulos on virallinen katsastuspöytäkirja ja todistus.
Jos haluat lukea taustaa ilmanvaihtojärjestelmien tyypeistä ja siitä, miten ne eroavat CO₂-hallinnan kannalta, käy lukemassa Ilmanvaihtojärjestelmät: perusteellinen opas eri kategorioihin ja ratkaisuihin.
Usein kysyttyä CO₂:sta ja ilmanvaihdosta
Mikä on hyvä CO₂-taso kotona?
Hyvänä pidetään tasoa alle 800 ppm. Suomessa ulkoilman CO₂ on noin 420-450 ppm, joten kotona reilusti alle 1 000 ppm tarkoittaa että ilmanvaihto pysyy ihmiskuorman tahdissa. Asumisterveysasetuksen toimenpideraja on 1 150 ppm ulkoilman pitoisuuden yli, eli käytännössä noin 1 600 ppm absoluuttisena lukuna.
Onko 1 000 ppm CO₂ vaarallinen?
Ei. Hiilidioksidi itse ei aiheuta terveysvaikutuksia tällä tasolla. Se on kuitenkin merkki siitä, että ilmanvaihto on rajoillaan suhteessa tilan käyttöön. Pitkäaikaisesti 1 200-1 500 ppm voi heikentää keskittymistä ja aiheuttaa tunkkaisuuden tunteen, mutta ei myrkytä. Vaaralliset tasot alkavat vasta 5 000 ppm:n yläpuolella, jota ei käytännössä tavata asuintiloissa.
Miksi makuuhuoneen CO₂ nousee yöllä?
Nukkuva ihminen tuottaa noin 15-18 dm³/h CO₂:ta. Jos ovi on kiinni eikä korvausilmaa tule riittävästi, pitoisuus voi nousta 8 tunnin aikana 2 000-3 000 ppm:ään. Ratkaisu on varmistaa että makuuhuoneeseen tulee jatkuvasti raitista ilmaa: avaa korvausilmaventtiili, jätä ovi raolleen tai pidä tulo- ja poistoilmajärjestelmä peruskäynnillä koko yön. Älä laita yöksi minimitehoa.
Voiko ikkunatuuletus korvata ilmanvaihdon?
Hetkellisesti kyllä, pysyvästi ei. Ikkunatuuletus on tehokas tapa pudottaa CO₂-piikki, mutta se ei korvaa jatkuvaa ilmanvaihtoa eikä huolehdi suodatuksesta, lämmöntalteenotosta tai kosteuden poistosta. Tehokkainta on ristituuletus 5-10 minuutin ajaksi 2-3 kertaa päivässä, jos koneellinen ilmanvaihto on vajaa. Pelkkä ikkunatuuletus on aina väliaikainen ratkaisu, ei pysyvä.
Mihin CO₂-mittari kannattaa sijoittaa?
Oleskeluvyöhykkeen keskelle, 1-1,5 metrin korkeudelle, vähintään 1 metri kasvoista ja 0,5 metriä muista ihmisistä. Älä sijoita ulkoseinään, oven yläpuolelle, tuloilmavirran lähelle tai keittiön yli (höyryt häiritsevät anturia). Makuuhuoneessa mittari kannattaa sijoittaa sängyn päädyn lähelle mutta ei suoraan kasvoja vastapäätä. Toimistossa neuvotteluhuoneeseen ja avotoimiston eri sektoreihin yksi mittari kuhunkin.
Miksi CO₂ on korkea vaikka ilmanvaihtokone käy?
Yleisimmät syyt ovat tukkoiset suodattimet, suljetut tai liian pienelle säädetyt venttiilit, tukossa oleva kanavisto, puhaltimen vajaateho, väärä mitoitus suhteessa nykyiseen käyttöön, korvausilman puute tai LTO-jumi. Käy ensin läpi suodattimet ja venttiilit; jos tilanne ei parane viikossa, tilaa ilmamäärien mittaus tai ongelmaselvitys. Ilmanvaihtokoneen "käynnissä oleminen" ei takaa että suunnitellut ilmavirrat toteutuvat.
Kannattaako ilmanvaihtoa ohjata CO₂-antureilla?
Vaihtelevissa käyttötilanteissa kannattaa. Toimisto, koulu, neuvotteluhuone, ravintola ja kuntosali ovat tyypillisiä CO₂-ohjauksen kohteita: ne säästävät 20-40 % energiaa ja varmistavat tarpeen mukaisen ilmavirran. Asuinhuoneistossa CO₂-ohjaus on hyödyllinen erityisesti makuuhuoneissa ja olohuoneissa, mutta perusilmanvaihtoa ei saa laskea alle YM 1009/2017:n vaatiman tason. Hyvä yhdistelmä on aikaohjaus (perustaso) yhdistettynä CO₂-tehostukseen.
WE KNOW, WE CARE & WE GET IT DONE
IVAeris Oy
010 206 3000
