Miksi ilmanvaihdon suodattimien vaihtoväliä tulee tarkkailla?
- Mikael Denut
- 8.4.2023
- 9 min käytetty lukemiseen
Päivitetty: 18.5.
Suodattimien vaihtoväli on yksi ilmanvaihdon vähiten arvostetuista ja samalla useimmin väärin asetetuista asioista. Sama kalenterimerkintä voi olla yhdessä kodissa liian myöhäinen ja toisessa täysin turha, vaikka molempien koneet näyttäisivät päällisin puolin samanlaisilta. Tämä artikkeli avaa, miksi pelkkä päivämäärä ei riitä, miten ulkoilman ja sisäkäytön kuormitus muuttaa todellista vaihtotarvetta, ja miten asukas tai taloyhtiön hallitus rakentaa toimivan seurantarutiinin.
Artikkeli täydentää aiempaa kirjoitusta Miten ilmanvaihdon suodattimet vaikuttavat sisäilman laatuun, joka käsittelee suodatinluokat, ISO 16890 -standardin ja hiukkaskoot. Tämä teksti keskittyy vain vaihtovälin tarkkailuun ja päätöksentekoon.
Miksi ilmanvaihdon suodattimien vaihtoväli ei ole pelkkä kalenterimerkintä
Suomen rakentamistapa ja huoltokäytäntö asettavat pohjatason: tulo- ja tulo-poistojärjestelmissä suodattimet vaihdetaan vähintään kaksi kertaa vuodessa, tyypillisesti keväällä siitepölykauden jälkeen ja syksyllä ennen lämmityskautta. Tämä pohja perustuu Asumisterveysasetukseen 545/2015, Sisäilmastoluokitukseen 2018 (RT 07-11299) ja vakiintuneeseen huoltokäytäntöön.
Pohjaa ei kuitenkaan pidä sekoittaa lopulliseen vaihtoväliin. Sisäilmastoluokitus 2018 määrittelee jopa kuitusuodattimien vaihdon yksiportaisessa järjestelmässä enintään kuudeksi kuukaudeksi, mutta sallii kaksiportaisessa karkean suodattimen vaihtoväliksi kuusi kuukautta ja hienosuodattimelle yhden vuoden, kun kuormitus on tavanomaista. Sama asuinrakennus voi siis vaatia eri rytmin riippuen siitä, onko esisuodatusta vai ei, mikä luokka on käytössä ja miten ympäristö kuormittaa konetta.
Käytännössä kalenteri on lähtökohta. Lopullinen päätös tehdään painehäviön, silmämääräisen kunnon ja kohteen kuormitustekijöiden perusteella. Näiden kolmen yhdistelmä on tämän artikkelin punainen lanka.
Mitä suodattimessa todella tapahtuu, kun se kuormittuu
Uusi suodatin ei ole tehokkaimmillaan. Ensimmäisten käyttöpäivien aikana sen erotusaste on alimmillaan, koska kuitujen pinnalle ei ole vielä kerääntynyt suodatinkakkua, joka käytännössä tehostaa hiukkasten talteenottoa. Sen jälkeen suodatin saavuttaa optimaalisen toiminta-alueensa, joka kestää useita kuukausia. Lopussa toiminta heikkenee nopeasti.
Painehäviön kasvu ei ole lineaarista. Aluksi paine nousee rauhallisesti, mutta tukoksen edetessä käyrä jyrkkenee voimakkaasti. Tämä on syy siihen, että kahden viikon viivästys lopussa voi maksaa enemmän energiana ja kulumisena kuin koko aiempi käyttöjakso yhteensä. Painehäviön loppuarvo on yleensä noin kaksi tai kolme kertaa uuden suodattimen lähtöarvo, ja se on aina valmistajakohtainen.
Samalla muuttuvat muutkin asiat. Puhallin nostaa pyörimisnopeutta säilyttääkseen ilmavirran, ottaa enemmän sähköä ja kuluu nopeammin. Hiukkasten lisäksi suodattimeen tarttuu hajumolekyylejä ja haihtuvia orgaanisia yhdisteitä, joita helsinkiläisellä mittausjaksolla 1992 (LVIS-2000) havaittiin nousevan hajuvoimakkuudeltaan jo kolmen kuukauden kuluttua tasolle, jolla se pysyi koko kuuden kuukauden mittausjakson loppuun asti. Hajukysymys ei siis ratkea pelkällä paineanturilla.
Erotusasteen näkyvä mittari on harmausaste, ei pelkkä paine
Vanha tutkimustulos LVIS-2000 -hankkeesta on tärkeä: paine-ero ei suoraan kuvaa suodattimen hajuvoimakkuutta, mutta kertynyt pölymassa ja suodattimen pinnan harmausaste kulkevat hajun kanssa rinta rinnan. Käytännössä tämä tarkoittaa, että edes pressure-anturilla varustetussa koneessa kannattaa avata kammio ja katsoa suodattimen pinta vähintään kerran vaihdoissa ja kaksi kertaa vuodessa.
Miksi ulkoympäristö muuttaa todellista vaihtoväliä
ISO 16890 -suodatinstandardin taustalla on ODA-ulkoilmaluokitus (Outdoor Air), joka jaetaan kolmeen tasoon: maaseutu (ODA 1), taajama tai kohtuullisesti kuormittunut alue (ODA 2) ja kaupunkikeskusta tai teollisuusalue (ODA 3). Mitä korkeampi luokka, sitä enemmän hiukkasia suodattimeen kertyy samana ajanjaksona. Asunnon sijainti suhteessa katukuvaan voi siis kolminkertaistaa kuormituksen pohja-arvoon nähden.
Konkreettisia syitä, miksi sama kone vaatii eri kohteessa eri vaihtovälin:
• Liikenne ja jarrupöly: vilkkaan kadun (yli 10 000 ajoneuvoa/vrk) lähellä jarrumetallien ja renkaiden hiukkaset nostavat PM2,5- ja PM10-tasoja merkittävästi. WHO:n vuonna 2021 päivitetyt ohjearvot ovat PM2,5 5 µg/m³ vuosikeskiarvona ja PM10 15 µg/m³ vuorokausikeskiarvona. Helsingin keskustassa vuositason PM2,5 on tyypillisesti 6-9 µg/m³, mikä tarkoittaa, että WHO:n ohjearvo ylittyy normaalitilanteessakin.
• Hiekoitushiekkakausi: maaliskuu-toukokuu ovat Suomessa katupölyn raskainta aikaa. HSY:n mittauksissa kevätviikkoina PM10 voi olla useita kertoja suurempi kuin keskimäärin. Tämä on tärkein yksittäinen syy ajoittaa kevätvaihto huhtikuulle, ei maaliskuulle.
• Siitepölysesonki: leppä (maaliskuu), koivu (huhti-toukokuu), heinät (kesä-heinäkuu) ja pujo (heinä-elokuu) seuraavat toisiaan. Allergiaperheessä vaihtoväli kannattaa tahdistaa lehtipuiden kukinnan loppuun toukokuun puolivälissä eikä kalenterihetkeen.
• Lähityömaa: remontti naapurissa tai linjasaneeraus taloyhtiössä tuottaa kvartsi-, betoni- ja kivipölyä, joka tukkii suodattimen viikoissa. Työmaan ajaksi kannattaa harkita ylimääräistä vaihtoa.
• Metsäpalot ja kaukokulkeumat: kuivina kesinä esim. Venäjän ja Pohjois-Ruotsin metsäpalot ovat tuoneet Suomeen useaksi viikoksi savukuormaa, joka vastaa kaupunkitason hiukkaspitoisuutta.
• Maatalouspöly ja peltotyöt: maaseudulla syksyn puintikauden ja kevään kylvökauden aikana suodatin täyttyy hetkellisesti hyvin nopeasti.
Miksi sisäkäyttö muuttaa vaihtoväliä
Sisäpuolelta tulevat hiukkaset eivät päädy tuloilmasuodattimeen, mutta ne vaikuttavat sekä poistoilmasuodattimeen että koneen sisäosiin ja LTO-kennoon. Lisäksi sisäilman epäpuhtaudet määräävät, riittääkö nykyinen suodatusluokka, vai pitäisikö vaihtaa tarkempaan luokkaan.
• Lemmikit: kissat ja koirat hajottavat hilsettä, karvaa ja proteiineja, jotka kuormittavat poistosuodatinta. Lemmikkikodissa kannattaa lisätä yksi vaihto vuodessa.
• Allergia tai astma: ePM1-luokan suodattimen tarkkaileminen tiheämmin vähentää oireilua sesonkien alussa. Allergiakodissa vaihtoväli kannattaa lyhentää kolmeen tai neljään kertaan vuodessa.
• Takka, puuhake ja kynttilät: palamishiukkaset (PM2,5, noki) kuormittavat sekä sisäilmaa että suodatinta. Aktiivinen takkakäyttö nostaa vaihtotarvetta.
• Saunan kuivaus, kosteat tilat: kosteus kondensoituu suodattimen kuiduille ja muodostaa kasvualustan mikrobeille. Märkä suodatin on aina vaihdettava heti, kuiva-aine ei korvaa hygieenistä riskiä.
• Ruoanlaitto ja paistaminen: rasvahöyry tarttuu kuituihin ja heikentää erotusastetta. Liesituuletin ei korvaa tuloilmasuodatusta.
• Useita asukkaita pienessä tilassa: CO₂- ja kosteuskuormitus kasvaa, eikä suodatin tukkeudu nopeammin, mutta järjestelmä kuormittuu ja vuotokohdat näkyvät herkemmin.
• Heikko siivoustaso: paksu pölykerros lattioilla ja sängyissä päätyy lopulta poistoilmaan.
• Tekstiilit ja huonekalut: uudet matot ja sohvat irrottavat kuitua viikkojen ajan.
Painehäviö ja ilmavirta paljastavat tukoksen ennen silmiä
Kun suodatin tukkeutuu, kone yrittää säilyttää nimellistä ilmavirtaa nostamalla puhaltimen kierroksia. Hetken kuluttua järjestelmä ei kuitenkaan enää pysty kompensoimaan, ja ilmavirta laskee silti vaikka puhallin näyttäisi käyvän täysillä. Tämä on vaarallinen vaihe, koska kone näyttää ulospäin toimivan normaalisti.
Painehäviön nyrkkisääntö: kun painehäviö on noin kaksinkertainen uuden suodattimen lähtöarvoon nähden, suodatin on lähestynyt valmistajan loppupainehäviötä. Tavalliset ohjearvot ovat M5/ePM10 -suodattimille noin 150-200 Pa ja F7/ePM1 -suodattimille noin 200-300 Pa, mutta arvon antaa aina valmistaja konekohtaisesti. Painehäviö mitataan suodattimen yli, ei koko järjestelmästä.
Ilmamäärän mittaus on suora tapa todentaa, että suodatin tai järjestelmä ei enää tuo nimellistä virtaa huoneisiin. Tämä on tilanteissa, joissa epäilet vetoa, tunkkaista ilmaa tai painevirheitä, paras yksittäinen mittaus.
Mitä tapahtuu, jos suodatin vaihdetaan liian myöhään
Liian myöhäinen vaihto ei ole vain epämukavuuskysymys. Se on tekninen, taloudellinen ja terveydellinen riski, joka kasvaa loppuvaiheessa nopeasti.
• Sähkönkulutus nousee 30-100 %. Puhallin pyörii kovemmin, taajuusmuuttaja työskentelee kuormalla, joka aiheuttaa myös lämpenemistä ja kulumista.
• Bypass eli ohivuoto käynnistyy. Kun paine nousee kammion sisällä, suodattimen reunatiivisteet eivät enää pidä. Suodattamatonta ilmaa pääsee suoraan tuloilmaan ja LTO-kennoon.
• LTO-kenno likaantuu. Ohittava pöly tarttuu lämmöntalteenoton lamelleihin ja heikentää hyötysuhdetta. Pesu tai vaihto on huomattavasti kalliimpi kuin suodattimen vaihto.
• Hajut ja VOC-yhdisteet vapautuvat huoneilmaan. Pölyyn sitoutuneet haihtuvat yhdisteet eivät jää suodattimeen pysyvästi, vaan vapautuvat ajan myötä.
• Kosteuden kasvu suodattimessa. Erityisesti syys- ja kevätsesonkien kosteissa olosuhteissa pölykerros kostuu, jolloin mikrobikasvun riski kasvaa.
• Ilmamäärä laskee koko järjestelmässä. Tuloilman vähentyessä asunnon paine-tasapaino kallistuu negatiiviseksi, mikä imee vuotoilmaa rakenteista ja voi tuoda sisään kosteus- ja mikrobiongelmia rakennevaipasta.
• Sisäilman terveysvaikutukset. Allergiaoireet, väsymys ja päänsärky korostuvat. WHO 2021 ohjearvot PM2,5 ja PM10 ylitetään herkemmin kotona, jos suodatus on heikennetty.
Mitä tapahtuu, jos suodatin vaihdetaan liian aikaisin
Liian aikainen vaihto on harvemmin keskusteltu, mutta yhtä todellinen ongelma. Sen kustannukset ja ympäristökuorma kertyvät pikku hiljaa.
• Uusi suodatin läpäisee enemmän. Ennen suodatinkakun muodostumista erotusaste on alhaisin koko käyttöjaksolla. Pienhiukkasten suhteen ensimmäinen viikko on heikoin.
• Käyttöikä jää lyhyeksi. Hyvälaatuinen ePM1-suodatin maksaa 30-80 euroa kappaleelta. Jos vaihtoja tehdään turhaan, vuosikustannus voi nousta useita satoja euroja.
• Ympäristökuorma kasvaa. Käytetty suodatin menee yleensä sekajätteeseen tai energiajakeeseen. Ylimääräinen vaihtokerta vuodessa tarkoittaa karkeasti 1-3 kg ylimääräistä jätettä asuntoa kohden.
• Logistiikka mutkistuu. Vaihtohetkien dokumentointi vaikeutuu, eikä kalenteripohjainen seuranta enää toimi, jos välit ovat epäsäännölliset.
• Asukkaan turhautuminen kasvaa. Aikaisen vaihdon jälkeen havaitut hajut ja oireet tulkitaan herkästi suodattimen viaksi, vaikka syy on muualla (kanavisto, paine-erot, LTO).
Miten suodatinvaihdot dokumentoidaan
Hyvä dokumentointi on yksinkertainen, mutta sitä laiminlyödään usein. Tavoite on, että jokainen suodatin pystyy itse kertomaan koska se on vaihdettu ja kuka työn teki. Tämä mahdollistaa myöhemmän takautuvan analyysin.
• Päivämäärä suodattimen kehykseen isolla tussilla. Vaihtopäivä, vaihtajan nimikirjaimet, edellinen kunto lyhyesti (esim. kuiva, harmaa pinta, ei hajua).
• Valokuva ennen ja jälkeen. Puhelimen kuva-arkistoon päivämäärä-leima tulee automaattisesti, mikä helpottaa myöhemmin.
• Painehäviön lukema jos kone näyttää sen. Aloittava ja lopullinen arvo huoltokirjaan tai talteen.
• Suodattimen malli ja toimittaja. Tämä helpottaa seuraavaa tilausta ja varmistaa, ettei korvaava malli ole esim. ohuempi (vuotaa tiivisteiden ohi).
• Asennetut tiivisteet kunnossa. Vaurioitunut tai puuttuva tiiviste tarkoittaa sitä, että kallis hieno suodatin ei pidä mitä sen pitäisi.
• Seuraava arvioitu vaihtoaika. Asetettava kalenteriin tai huoltokirjaan heti.
Tarkistuslista suodattimen vaihtohetkestä
Käytä tätä listaa joka kerta. Vaihto kestää pidempään ensimmäisellä kerralla, mutta tottuu nopeasti.
1. Sammuta kone ohjauspaneelista.
2. Odota, että puhallin pysähtyy kokonaan.
3. Avaa suodatinkammion luukku ja vedä vanha suodatin ulos varovasti.
4. Sulje vanha suodatin muovipussiin heti, jotta pöly ei karise ympäristöön.
5. Tarkista kammion pohja ja seinät, pyyhi tarvittaessa kostealla rätillä.
6. Tarkista tiivisteet näkyvien vaurioiden varalta.
7. Asenna uusi suodatin valmistajan ohjeiden mukaisesti ilman virran nuolen suuntaisesti.
8. Sulje luukku, varmista että lukitus pitää.
9. Käynnistä kone, varmista että puhallin lähtee normaalisti.
10. Merkitse päivämäärä ja kuittaa huoltomuistutus, jos kone tukee sitä.
Miten taloyhtiössä kannattaa standardoida suodatinlogistiikka
Asunto-osakeyhtiössä, jossa on useita yksilöllisiä ilmanvaihtokoneita (Vallox, Enervent, Swegon Casa, Parmair, KAir tai vastaavia), suodatinvaihtojen organisointi on yhdistelmäongelma logistiikkaa ja viestintää. Hyvä järjestelmä säästää sekä rahaa että reklamaatiotyötä.
• Yksi vastuuhenkilö koko taloyhtiölle: isännöitsijä, huoltoyhtiö tai erikseen sovittu ulkoinen kumppani. Vastuuhenkilön nimi näkyy ilmoitustaululla.
• Yhtenäinen vaihtokalenteri: sama viikko keväällä ja syksyllä, esim. viikko 17 ja viikko 41. Asukkaat osaavat varata aikaa.
• Suodatinrekisteri: taulukko, jossa on jokaisen asunnon koneen merkki, malli, suodattimen koko ja luokka. Pohjana ovat asennusasiakirjat tai kausihuoltokäynnin tarkistus.
• Keskitetty tilaus: taloyhtiö tilaa suodattimet kerralla tukulta (Lindab, Camfil, AFPRO Filters tai vastaava) ja säästää selvästi yksittäistilauksiin verrattuna.
• Vaihtopäivä asukkaiden kotona: aikatauluttava tieto vähintään 14 vrk etukäteen sähköpostitse ja porraskäytäväilmoituksena. Asukas päättää, vaihtaako itse vai sallii teknikon kulkuluvan.
• Vaihdon kuittaus: taulukkoon merkintä, kuka ja milloin. Reklamaation sattuessa tieto löytyy.
• Kausihuoltosopimus: jos suodattimien vaihdot yhdistetään lämpötila-asetusten tarkistukseen, LTO-tarkastukseen ja toimintakokeisiin, kustannustaso pysyy parhaiten hallinnassa.
• Ilmanvaihdon katsastus määräajoin: taloyhtiön on viisasta tilata järjestelmätason tarkastus joka kolmas tai neljäs vuosi, vaikka rutiininomainen suodatinvaihto sujuisi normaalisti.
Milloin suodatinongelma kertoo isommasta ilmanvaihto-ongelmasta
Joskus oireet näyttävät suodatinasialta, mutta varsinainen syy on muualla. Tunnista nämä signaalit, niin osaat välttää kalliin "vaihdetaan vain useammin" -kierteen.
• Suodatin tukkeutuu poikkeuksellisen nopeasti (alle kahdessa kuukaudessa, vaikka kohde ei ole työmaan tai vilkkaan tien vieressä). Syy on todennäköisesti likaantunut kanavisto, vuotokohta ulkoilman puolella tai puuttunut esisuodatus. Ratkaisu on kanaviston pölymäärän mittaus tai puhdistus, ei tiheämpi suodatinvaihto.
• Suodatin pysyy harvinaisen puhtaana, mutta pintapöly asunnossa lisääntyy. Suodattimen ohittava ilma vie hiukkaset suoraan tuloilmaan. Vika on yleensä tiivisteissä, kammion lukituksessa tai väärän kokoisessa suodattimessa.
• Suodatin näyttää kostealta vaihtaessa. Kondenssia voi olla LTO-kennossa, lämpötila-asetuksissa tai eristyksissä. Märkä suodatin on aina hygieniariski ja vaatii syyselvityksen.
• Suodattimessa on selvä haju tai mikrobikasvua. Kosteus ja orgaaninen aines yhdistyvät. Pelkkä vaihto poistaa oireen hetkellisesti, mutta syy palaa.
• Puhallin pitää uutta ääntä jo uudella suodattimella. Laakerivika, hihna, kannakointi tai dynaaminen epätasapaino.
• Painehäviö nousee normaalia nopeammin. Kanaviston tukoksen tai säädön epätasapaino voi pakottaa puhaltimen liian kovaan asetukseen.
Näissä tilanteissa ensimmäinen askel on tilata IV Katselmus tai mittaava palvelu, jotta tiedetään, mihin korjaus kohdistetaan.
Kuormitustekijöiden taulukot
Seuraavat taulukot tiivistävät päätöksenteon. Ne eivät korvaa valmistajan ohjetta tai paikan päällä tehtyä arviota, mutta ne auttavat löytämään kohteen oikean rytmin nopeammin.
Käytännön suositus: ilmanvaihdon suodattimien vaihtoväli 1-4 kertaa vuodessa
Tärkeämpää kuin yksi "oikea" luku on tietää, mihin sijoittuu omassa kohteessa. Pohja on aina sama: kaksi kertaa vuodessa, kevät ja syksy. Sitten katsotaan kuormituslisät.
• 2 kertaa vuodessa: tyypillinen omakotitalo taajaman ulkopuolella, ei lemmikkejä, ei allergioita, ei lähityömaata. Pohja-asetus.
• 3 kertaa vuodessa: kaupunkikoti, lemmikit tai lieviä allergioita, normaalit ruoanlaittotottumukset. Yksi lisävaihto tyypillisesti elo-syyskuulle tai joulukuun jälkeen.
• 4 kertaa vuodessa: vilkkaan tien vieressä, ravintolakeittiö, allergia- tai astmaperhe, takka jokapäiväisessä käytössä, paljon kynttilöitä tai lähityömaa käynnissä. Karkeasti joka kvartaali.
• Painehäviöanturin perusteella: kun anturi tai kone hälyttää, vaihda heti, riippumatta kalenterista. Tämä on lopulta tarkin signaali.
• Sesongin mukaan: siitepölysesongin ja katupölykauden alkamiseen voi kytkeä lisävaihdon, vaikka pohjaohjelma olisi 2x/v.
Aloita kahdesta vaihdosta vuodessa, dokumentoi suodattimien kunto jokaisella vaihdolla ja säädä rytmiä havaintojen perusteella. Tämä on käytännössä toimivin yhdistelmä kalenteria, mittaria ja silmämääräistä arviota.
Valmistajan ohje ja oikea suodatinmalli yliajavat aina yleisneuvot
Yleisneuvot ovat keskimääräisiä. Yksittäinen kone on yksilöllinen. Ilmanvaihtokoneen valmistaja tuntee kammion mitat, ilmavirran, tiivistetyypin ja painehäviöprofiilin parhaiten. Jokainen seuraava asia menee aina ennen yleisohjetta:
• Konekohtainen oikea suodatinmalli (tarkka koko, paksuus, tiivistetyyppi). Korvaaja, joka näyttää sopivan mutta on muutaman millin ohuempi, vuotaa.
• Valmistajan loppupainehäviö Pa-arvona. Älä mene yli, vaikka aika ei vielä olisi täynnä.
• Suodatusluokka ISO 16890 -merkinnällä (ePM1, ePM2,5, ePM10). Korkeampi luokka saattaa toimia, mutta painehäviö ja konekapasiteetti pitää tarkistaa.
• Asennuksen suunta: ilmavirran nuoli on painettu suodattimen kehykseen. Väärin päin asennettu suodatin häviää erotusasteessa heti.
• Vaihtokirjanpidon vaade: joillakin valmistajilla on takuun ehtona määräaikaiset huoltokirjamerkinnät.
Yleinen 2 kertaa vuodessa -sääntö on pohja, ei vakio. Valmistajan painehäviörajat, kohteen ympäristö, asukkaan terveystausta ja koneen tila päättävät loput.
Usein kysyttyä
Kuinka usein ilmanvaihdon suodattimet pitää vaihtaa?
Pohja-asetus on kaksi kertaa vuodessa, keväällä siitepölykauden jälkeen ja syksyllä ennen lämmityskautta. Kaupunkikoti, lemmikit, allergiat tai aktiivinen takka voivat lisätä vaihtotarpeen kolmeen tai neljään kertaan vuodessa. Pressureanturilla varustetussa koneessa anturi on lopullinen signaali.
Mistä tiedän, että suodatin pitää vaihtaa aiemmin kuin kalenteri ehdottaa?
Avaa kammio ja katso suodatinta. Jos pinta on harmaa, näkyy pölyrajan reuna, pinnalla on selvä haju tai kosteutta, vaihda heti. Painehäviöanturin lukema yli kaksinkertainen uuden suodattimen arvoon tarkoittaa vaihdon paikkaa. Asunnossa esiintyvä tunkkainen ilma, allergiaoireilun lisääntyminen tai veto ovat myös signaaleja.
Voiko suodattimen imuroida tai pestä?
Kertakäyttöisiä kuitusuodattimia ei imuroida eikä pestä. Imurointi rikkoo kuitujen rakenteen ja pesu poistaa elektrostaattisen pinnoitteen tai sähköstaattisen latauksen, jolloin erotusaste putoaa pysyvästi. Joitakin metalliverkko-rasvasuodattimia (esim. liesituuletin) pestään pesukoneessa, mutta tämä ei koske ilmanvaihtokoneen suodattimia.
Miksi uusi suodatin likaantuu nopeasti?
Mahdollisia syitä on kolme. Ensimmäinen on poikkeuksellisen suuri ulkoilman hiukkaskuorma, esimerkiksi katupölykauden, lähityömaan tai kaukokulkeuman aikana. Toinen on kanaviston tai LTO-kennon likaisuus, joka tuo lisäkuormaa. Kolmas on järjestelmävika, esimerkiksi puuttunut esisuodatin tai vuotokohta ulkoilman puolella, joka päästää suodatuksen ohi tulevaa epäpuhtautta sisään. Mittaava palvelu erottaa nämä toisistaan.
Mitä tapahtuu, jos suodatin on liian tukossa?
Puhallin nostaa tehoa, sähkönkulutus nousee, ilmavirta laskee ja paine-ero koneen sisällä kasvaa. Lopulta suodattimen reunatiivisteet eivät enää pidä, jolloin suodattamatonta ilmaa pääsee suoraan tuloilmaan ja LTO-kennoon. Pitkittyessä riskiin liittyy myös mikrobikasvua, jos pölykerros kostuu.
Kannattaako allergikon vaihtaa suodattimet useammin?
Kyllä, ja usein kannattaa myös vaihtaa tarkempaan suodatinluokkaan, jos kone sallii sen. Käytännön suositus on kolme tai neljä vaihtoa vuodessa, ja ainakin yksi lisävaihto siitepölysesongin alussa. ePM1-luokan suodatin pidättää tehokkaammin pienhiukkaset, jotka tunkeutuvat hengitysteihin syvimmälle.
Kuka vastaa suodattimien vaihdosta taloyhtiössä?
Vastuu määräytyy yhtiöjärjestyksen ja kunnossapitojaon mukaan. Yleensä asuntokohtaiset ilmanvaihtokoneet ovat osakkaan vastuulla, mutta moni taloyhtiö järjestää keskitetyn vaihtopalvelun käytännön syistä. Kerrostalon yhteinen huippuimuri- tai keskuskonejärjestelmä on yleensä yhtiön vastuulla. Kannattaa kirjata vastuujako huoltokirjaan ja sopia vuosittaisesta käytännöstä isännöitsijän kanssa.
Voiko suodatinvaihdon liittää sähköiseen muistutukseen?
Kyllä. Modernit ilmanvaihtokoneet (esim. Vallox, Enervent, Swegon Casa uudemmat mallit) tukevat huoltomuistutusta käyttöajan tai painehäviön perusteella. Lisäksi useimmat asunto-osakeyhtiöt voivat asentaa huoltokirjajärjestelmään automaattisen muistutuksen. Yksinkertaisinta on luoda kalenterimerkintä puhelimeen kaksi viikkoa ennen suunniteltua vaihtohetkeä.
WE KNOW, WE CARE & WE GET IT DONE
IVAeris Oy
010 206 3000
