Näin suunnittelet tehokkaan ja huomaamattoman ilmanvaihdon - Asiantuntijan 10 vinkkiä
- Mikael Denut
- 21.7.2023
- 7 min käytetty lukemiseen
Päivitetty: 23.5.
Paras ilmanvaihto on huomaamaton. Kun järjestelmä on suunniteltu oikein, asukas ei ajattele sitä päivittäin: ilma on raikasta, lämpötila tasainen eikä mistään kuulu hurinaa tai tunnu vetoa. Hyvä järjestelmä poistaa kosteuden, hiilidioksidin, hajut ja hiukkaset ilman vetoa, melua, turhaa energiankulutusta tai rumia näkyviä kompromisseja. Se on samaan aikaan hiljainen, tasapainoinen, helposti huollettava, energiatehokas ja oikein mitoitettu, eivätkä nämä ominaisuudet synny sattumalta vaan suunnittelupöydällä.
Tämä opas antaa kymmenen konkreettista vinkkiä omakotitalon rakentajalle, remontoijalle, taloyhtiön hallitukselle, isännöitsijälle, arkkitehdille ja rakennuttajalle. Jokainen vinkki opettaa yhden suunnitteluperiaatteen ja nojaa Suomen määräyksiin ja standardeihin: YM asetus 1009/2017, Sisäilmastoluokitus 2018 (S1/S2/S3), EN 16798, FINVAC-mitoitusohje, SFS-EN 12599, ISO 16890, EN 308 sekä EU:n Ecodesign-asetukset 1253/2014 ja 1254/2014.
Hyvä lopputulos syntyy, kun suunnittelun askeleet tehdään oikeassa järjestyksessä, tilojen käytöstä aina käyttöönoton mittauksiin asti. Jos haluat kohteeseesi mitoitetun suunnitelman ilmamäärineen, laitevalintoineen ja ilmanjakoineen, tilaa suunnittelupalvelu suoraan verkosta.
1. Aloita ilmanvaihdon suunnittelu tilojen käytöstä, älä laitevalinnasta
Yleisin virhe on valita ensin näyttävä kone ja sovittaa talo siihen. Oikea järjestys on päinvastainen: kartoita huoneet, niiden käyttö ja henkilömäärä, ja johda ilmamäärät niistä. YM asetus 1009/2017 antaa lähtötason: asunnon ulkoilmavirta vähintään 0,35 (dm3/s)/m2 ja koko asunnolle vähintään 18 dm3/s, makuuhuoneeseen vähintään 8 dm3/s. Päätä tavoitetaso etukäteen: Sisäilmastoluokitus 2018 -luokka S2 (uudisrakentamisen tavoite) tarkoittaa noin 0,35 (dm3/s)/m2 ja 7 dm3/s henkilöä kohden, ja sama ajattelu löytyy EN 16798:n sisäilmaluokista. Varmista, että ilmanvaihto on tehostettavissa vähintään +30 %. Oikea teho on koko järjestelmän perusta, ja siitä kerrotaan lisää artikkelissa ilmanvaihtojärjestelmän optimaalinen kapasiteetti.
2. Suunnittele tulo-, siirto- ja poistoilman reitit yhtenä kokonaisuutena
Ilman pitää kulkea hallitusti puhtaista tiloista likaisiin: tuloilma oleskelutiloihin (makuuhuoneet, olohuone), siirtoilma ovirakojen tai siirtoilmaventtiilien kautta, ja poisto märkätiloista sekä keittiöstä. Jos vain poistot mietitään ja tulo unohtuu, ilma joko oikosulkee lyhintä reittiä tai jää seisomaan. Siirtoilmareitin painehäviö saa olla enintään 10 Pa (LVI 30-10333), joten varaa jokaiselle huoneelle selkeä reitti: kynnysrako, säleikkö tai siirtoilmaventtiili. Keittiön käryt kannattaa poistaa erillisellä ulospuhaltavalla liesikuvulla.
3. Mitoita kanavat väljästi: se vähentää sekä ääntä että painehäviötä
Ahdas kanava tarkoittaa suurta ilman nopeutta, suurta painehäviötä, isoa puhallintehoa ja siten sekä melua että energiankulutusta. Väljä kanava on hiljainen ja energiatehokas. Pidä nopeudet kurissa: runkokanavassa tyypillisesti 3-4 m/s ja yhtä päätelaitetta palvelevassa kanavassa enintään 2 m/s (LVI 30-10333). Painehäviö kasvaa suunnilleen nopeuden neliössä, joten suora ja selkeä kanavisto ilman turhia mutkia pitää painetason ja äänen matalana. Matala ominaissähköteho (SFP) on myös Ecodesign-asetuksen 1253/2014 vaatimus, ja moderni laite yltää selvästi alle 1,5 kW/(m3/s).
4. Sijoita ilmanvaihtokone paikkaan, jossa ääni hallitaan ja huolto onnistuu
Koneen paikka ratkaistaan jo pohjapiirustuksessa. Sijoita kone ääniteknisesti osastoituun tilaan, kuten tekniseen tilaan tai kodinhoitohuoneeseen, ei makuuhuoneen viereen ohuen seinän taakse. Runkoäänen eteneminen estetään tärinänvaimentimilla, joustavalla liitoksella kanavistoon ja kannakoimalla kanavat massiivisiin rakenteisiin. Pää-äänenvaimentimet asennetaan koneen molemmin puolin lähelle puhallinta ja tarvittaessa haaravaimennin ennen huonetta. Varaa myös kondenssivesiviemäri ja koneen lähelle lattiakaivo vuotojen varalle.
5. Valitse päätelaitteet ja venttiilien paikat niin, ettei synny vetoa
Veto on asuntojen yleisin ilmanvaihtovalitus, ja se on lähes aina päätelaitteen tai sen sijoituksen syytä. Oleskeluvyöhykkeellä ilman nopeus saa olla enintään 0,2 m/s (tehostuksessa 0,25 m/s), ja se mitataan SFS-EN 12599:n mukaisesti. Alilämpöinen tuloilma on raskasta ja painuu alas, joten hyödynnä Coanda-ilmiötä: hajottava päätelaite sileään kattoon, jolloin suihku tarttuu kattopintaan eikä putoa niskaan. Mitoita heittopituus huoneeseen niin, että loppunopeus on 0,2 m/s ennen oleskeluvyöhykettä, äläkä sijoita tuloventtiiliä suoraan sängyn, sohvan tai työpöydän yläpuolelle. Talvella tuloilma esilämmitetään.
6. Hallitse painesuhteet: takka, liesituuletin ja tiivis rakennus
Tavoitteena on lievä alipaine, 0...-10 Pa ulkovaipan yli (YM 1009/2017). Liian suuri alipaine imee epäpuhtauksia rakenteiden vuotokohdista, heikentää takan vetoa ja voi aiheuttaa savun takaisinvirtausta, kun taas liiallinen ylipaine työntää kosteaa sisäilmaa rakenteisiin. Tulisija ja tehokas liesikupu ovat suuria hetkellisiä poistoja, joille on varattava korvausilma jo suunnitteluvaiheessa. Tiiviissä uudisrakennuksessa paine-erot korostuvat, ja vuotava kanavisto vääristää painesuhteet sekä hukkaa energiaa, joten kanaviston tiiviys kannattaa todentaa painekokeella (EN 12237, tiiviysluokat A-D).
Useimmat asukkaan kokemat ongelmat ovat itse asiassa suunnitteluvirheitä, jotka olisi ollut helppo välttää. Alla tyypilliset oireet, niiden todennäköinen syy sekä ennaltaehkäisy ja jälkikäteiskorjaus.
Ongelma jonka asukas huomaa | Todennäköinen suunnitteluvirhe | Ennaltaehkäisy suunnittelussa | Korjaus jälkikäteen |
|---|---|---|---|
Veto | Väärä päätelaite, alilämpöinen suihku | Coanda-hajottaja katosta, heittopituus mitoitettu, esilämmitys | Vaihda päätelaite, ohjaa suihku, säädä |
Hurina ja melu | Ahtaat kanavat, vaimentimet puuttuvat | Väljä mitoitus, pää- ja haaravaimentimet | Lisää vaimennin, alenna puhallinnopeutta |
Tunkkaisuus, korkea CO2 | Alimitoitus, tukossa oleva suodatin | Mitoita käytön mukaan, tehostus +30 % | Säädä ilmamäärät, lisää tehostus |
Kosteus ja haju märkätilassa | Liian pieni poisto, siirtoilma puuttuu | Riittävä poisto ja siirtoilmareitti | Säädä poistoa, avaa siirtoilmareitti |
Kylmä tuloilma talvella | Heikko LTO tai puuttuva jälkilämmitys | Riittävä LTO ja jälkilämmitys | Säädä LTO, lisää jälkilämmitys |
Korkea energialasku | Suuri painehäviö, korkea SFP | Väljät kanavat, tehokas LTO, oikea SFP | Tiivistä kanavisto, säädä, päivitä kone |
Näkyvät kanavat ja kotelot | Reittejä ei suunniteltu ajoissa | Reitit ja koteloinnit suunnitelmiin | Kotelointi tai uudelleenreititys |
7. Tee suodatuksesta ja suodattimen vaihdosta helppoa
Suodatus valitaan ulkoilman laadun (ODA) ja tavoitellun tuloilman (SUP) mukaan ISO 16890 -standardin avulla, joka korvasi vanhan EN 779:n. Asuinkohteessa tyypillinen taso on noin ePM2.5 50-65 %, ja allergisille tai vilkkaan tien lähellä kannattaa nostaa luokkaan ePM1. Suodatin on vaihdettava Suomessa vähintään kahdesti vuodessa, joten huoltoluukku ja vapaa tila koneen edessä on suunniteltava jo piirustusvaiheessa. Jos kone hautautuu umpeen rakennetun katon taakse, suodatinvaihto jää käytännössä tekemättä ja koko järjestelmän hyöty romahtaa. Kone ei myöskään koskaan käy ilman suodatinta.
8. Suunnittele LTO, ohitus, kondenssivesi ja jäätymissuoja Suomen vuodenaikoihin
Lämmöntalteenotto on Suomen ilmastossa lähes pakollinen, ja YM 1009/2017 edellyttää uudisrakennuksissa käytännössä koneellista tulo-poistoilmanvaihtoa. Muista ero kahden luvun välillä: laitteen lämpötilahyötysuhde mitataan EN 308:n vakio-olosuhteissa, mutta todellinen vuosihyötysuhde riippuu jäätymissuojasta, ilmavirroista ja käyttöajasta. Suunnittele neljä asiaa kausiin: kesäajan ohitus (bypass) estää ylilämmön, kondenssivesiviemäri johtaa levylämmönsiirtimen kondenssin pois, jäätymissuoja pitää LTO:n toiminnassa pakkasella, ja laitevalinta vaikuttaa kosteuteen (pyörivä kenno siirtää myös kosteutta, jolloin sisäilman kosteus pysyy talvella mukavammin 25-45 %, kesällä alle 60 %). Ecodesign 1254/2014 ohjaa energiamerkintää ja 1253/2014 laitevaatimuksia. Lisää aiheesta artikkelissa lämmön talteenotto ilmanvaihdossa.
9. Käytä antureita ja automaatiota vain siellä, missä ne parantavat käyttöä
Tarpeenmukainen ilmanvaihto, jota ohjaavat CO2-, kosteus- tai läsnäoloanturit, on hyödyllinen tiloissa, joiden kuormitus vaihtelee paljon: makuuhuoneet öisin, neuvotteluhuoneet ja yhteistilat. Hyvä käytännön tavoite on pitää CO2 käyttöaikana noin 800-1000 ppm alapuolella. Automaatio ei kuitenkaan korjaa huonoa kanavistoa tai väärää mitoitusta, eikä anturi ole itsetarkoitus: jokaisella anturilla pitää olla selkeä ohjaustehtävä, ja se on kalibroitava säännöllisesti (CO2-anturi noin puolen vuoden välein). Usein selkeä tehostuskytkin keittiöön ja kylpyhuoneeseen palvelee paremmin kuin monimutkainen järjestelmä, jota kukaan ei osaa käyttää.
10. Varmista kaikki käyttöönotossa: mittaa, säädä ja dokumentoi ilmamäärät
Suunnitelma on vasta lupaus, ja vasta mitatut sekä säädetyt ilmamäärät todistavat, että järjestelmä toimii. Ilman käyttöönottomittausta jopa hyvä suunnitelma jää toteutumatta, ja virheet huomataan vasta valituksina. SFS-EN 12599 määrittää käyttöönoton ja ilmamäärien todentamisen, ja suhteellinen säätömenetelmä tasapainottaa järjestelmän energiatehokkaasti. Sallitut poikkeamat ovat +/-10 % kokonais- ja poistoilmavirroille ja +/-20 % huonekohtaisille (YM 1009/2017, FINVAC). Luovutuksessa annetaan mittauspöytäkirja, ja painesuhteet tarkistetaan vaipan ylimittauksella. Tämä vaihe ei ole neuvoteltavissa.
Mitä mitataan | Hyväksyttävä dokumentaatio | Kuka todentaa | Mitä jos jätetään tekemättä |
|---|---|---|---|
Tulo- ja poistoilmavirrat | Mittauspöytäkirja, +/-10 % ja +/-20 % (SFS-EN 12599) | Pätevä mittaaja tai IV-urakoitsija | Veto, tunkkaisuus, epätasapaino |
Ilmavirtojen tasapaino ja säätö | Venttiilien K-arvot ja säätöasennot | IV-urakoitsija tai mittaaja | Toinen huone vetää, toinen tukkoon |
Painesuhteet vaipan yli | Paine-eromittaus, tavoite 0...-10 Pa | Mittaaja | Savuhaitat, kosteus rakenteissa |
Kanaviston tiiviys | Painekoe ja tiiviysluokka (EN 12237) | Tiiviysmittaaja | Energiahukka, väärät ilmamäärät |
Äänitaso oleskelutiloissa | Äänitasomittaus tarvittaessa | Mittaaja | Häiritsevä melu, valitukset |
Luovutusaineisto | Pöytäkirjat sekä käyttö- ja huolto-ohje | Tilaaja vastaanottaa | Huolto ei onnistu, takuu epäselvä |
Kymmenen vinkkiä yhteenvetona
Alla kaikki kymmenen vinkkiä yhdellä silmäyksellä: suunnittelupäätös, sen merkitys ja yleinen virhe, jonka huolellinen suunnittelu välttää.
Vinkki | Suunnittelupäätös | Miksi sillä on väliä | Yleinen virhe |
|---|---|---|---|
1. Aloita tilojen käytöstä | Mitoita ilmamäärät käytön ja henkilömäärän mukaan | Oikea mitoitus on kaiken perusta | Kone valitaan ensin, talo sovitetaan |
2. Reitit yhdessä | Tulo oleskelutiloihin, siirto, poisto märkätiloista | Ilma ei oikosulje eikä jää seisomaan | Vain poistot mietitään |
3. Väljät kanavat | Runko 3-4 m/s, päätelaite max 2 m/s | Hiljaisuus ja pieni energiankulutus | Ahtaat kanavat, kova nopeus, melu |
4. Koneen sijoitus | Osastoitu tila, vaimennus, huoltotila | Ääni hallinnassa, huolto onnistuu | Kone makuuhuoneen viereen umpeen |
5. Estä veto | Coanda-katto, heittopituus, max 0,2 m/s | Asukas ei tunne vetoa | Tuloventtiili suoraan sängyn ylle |
6. Painesuhteet | Lievä alipaine 0...-10 Pa, korvausilma | Ei savuhaittoja eikä kosteusvaurioita | Tehokas liesikupu ilman korvausilmaa |
7. Helppo suodatus | ISO 16890, huoltoluukku, vaihto 2x/v | Tasainen ilmanlaatu | Suodatin jää vaihtamatta, kone tukkoon |
8. LTO kausiin | Ohitus, kondenssivesi, jäätymissuoja | Energiatehokkuus ympäri vuoden | LTO jäätyy tai ylilämmittää |
9. Anturit harkiten | Tarpeenmukaisuus vaihtelevaan kuormitukseen | Säästö ja mukavuus | Antureita gimmickinä |
10. Mittaa ja säädä | SFS-EN 12599, mittauspöytäkirja, +/-10 % | Toimivuus todistetaan | Järjestelmä jätetään säätämättä |
Uudisrakennus vai remontti: ratkaise oikeat asiat ennen kuin katot suljetaan
Monet hyvät ratkaisut ovat helppoja ennen rakentamista mutta kalliita tai mahdottomia jälkikäteen. Uudiskohteessa kanavareitit, koneen sijoitus, äänenvaimentimet ja huoltoluukut suunnitellaan vapaasti, kun taas remontissa työskennellään olemassa olevien hormien ja kattojen ehdoilla. Korjauskohteissa kannattaa lukea myös, milloin vanha kone kannattaa uusia.
Suunnittelupäätös | Uudisrakennus (ennen rakentamista) | Remontti (katot ja hormit suljettu) |
|---|---|---|
Koneen sijoitus | Vapaa valinta, osastoitu tekninen tila | Rajattu, usein ahdas tila |
Kanavareitit ja koot | Väljät, suorat reitit helppoja | Olemassa olevat hormit rajoittavat |
Äänenvaimentimet | Mahtuvat suunnitelmaan | Tilaa harvoin jälkikäteen |
Huoltoluukut ja -tila | Suunnitellaan valmiiksi | Vaatii rakenteiden avaamista |
Tulo- ja siirtoreitit | Vapaasti optimoitavissa | Ovirakojen ja seinien ehdoilla |
LTO ja kesäohitus | Valitaan paras laite | Mitoitus vanhaan kanavistoon |
Painesuhteet ja tiiveys | Varmistetaan rakennusvaiheessa | Mitataan ja korjataan jälkikäteen |
Olemassa olevassa kohteessa kannattaa aloittaa katselmuksesta: asiantuntija arvioi nykytilan ja kertoo, mitkä parannukset ovat järkeviä ja mitkä kannattaa jättää tekemättä.
Huomaamaton ilmanvaihto on hyvän suunnittelun tulos
Huomaamaton ilmanvaihto ei ole sattumaa eikä yhden laitteen ansiota. Se syntyy, kun mitoitus lähtee tilojen käytöstä, reitit suunnitellaan kokonaisuutena, kanavat ovat väljät, kone on hyvin sijoitettu ja vaimennettu, päätelaitteet eivät aiheuta vetoa, painesuhteet ovat hallinnassa, suodatus on helppoa, LTO on mitoitettu Suomen kausiin, automaatio on tarkoituksenmukaista ja kaikki todennetaan mittaamalla. Lopputulos on järjestelmä, joka poistaa kosteuden, hiilidioksidin, hajut ja hiukkaset hiljaa ja energiatehokkaasti, ilman näkyviä kompromisseja. Kun haluat varmistaa, että oma kohteesi suunnitellaan näin alusta loppuun, ota suunnittelu ammattilaisen käsiin.
Usein kysytyt kysymykset
Mitä tarkoittaa huomaamaton ilmanvaihto?
Huomaamaton ilmanvaihto on järjestelmä, jota asukas ei joudu ajattelemaan: se on hiljainen, vedoton, tasapainoinen ja siististi piilotettu. Sen huomaa vain siitä, että ilma pysyy raikkaana eikä kosteus tai haju jää tiloihin.
Miten ilmanvaihto suunnitellaan niin, ettei se vedä?
Veto vältetään pitämällä oleskeluvyöhykkeen ilman nopeus enintään 0,2 m/s, valitsemalla hajottava päätelaite sileästä katosta (Coanda-ilmiö) ja mitoittamalla heittopituus huoneeseen. Tuloilma esilämmitetään talvella, eikä venttiiliä sijoiteta suoraan sängyn tai sohvan yläpuolelle.
Miksi ilmanvaihto voi olla äänekäs?
Yleisin syy on liian ahdas kanavisto, jossa suuri ilman nopeus tuottaa virtausääntä ja vaatii ison puhallintehon. Myös puuttuvat äänenvaimentimet ja koneen huono sijoitus lisäävät melua, joten ratkaisu on väljä mitoitus, vaimentimet ja tärinänvaimennus.
Voiko tehokas ilmanvaihto olla myös energiatehokas?
Kyllä, ja hyvin suunniteltuna sen pitääkin olla. Lämmöntalteenotto (EN 308), matala ominaissähköteho SFP (Ecodesign 1253/2014) ja tarpeenmukainen säätö pitävät energiankulutuksen pienenä, joten tehokas ei tarkoita energiaa tuhlaavaa.
Mihin ilmanvaihtokone kannattaa sijoittaa?
Kone kannattaa sijoittaa ääniteknisesti osastoituun tilaan, kuten tekniseen tilaan tai kodinhoitohuoneeseen, ei makuuhuoneen viereen. Varaa koneen eteen huoltoluukku ja vapaa tila suodatinvaihtoa varten, käytä tärinänvaimennusta ja johda kondenssivesi viemäriin.
Tarvitaanko antureita ja automaatiota?
Antureita kannattaa käyttää siellä, missä kuormitus vaihtelee paljon, tavoitteena pitää CO2 alle 800-1000 ppm. Automaatio ei kuitenkaan korjaa huonoa mitoitusta tai kanavistoa, joten antureita ei kannata lisätä gimmickinä, ja ne on kalibroitava säännöllisesti.
Miksi ilmamäärien mittaus tarvitaan käyttöönotossa?
Suunnitelma on lupaus, ja vasta mittaus todistaa, että ilmamäärät toteutuvat. SFS-EN 12599 ohjaa käyttöönottoa, sallitut poikkeamat ovat +/-10 % ja +/-20 %, ja ilman mittausta sekä suhteellista säätöä järjestelmä jää tasapainottamatta ja mittauspöytäkirja puuttuu.
WE KNOW, WE CARE & WE GET IT DONE
IVAeris Oy
010 206 3000
