top of page

Ilmanvaihdon merkitys lämmön talteenotossa

Päivitetty: 18.5.

Lämmön talteenotto on syy siihen, miksi moderni tulo-poistoilmanvaihtokone kuluttaa lämmitysenergiaa moninkertaisesti vähemmän kuin koneellinen poisto. Suomen ilmastossa LTO ratkaisee, maksaako ilmanvaihto vuositasolla satoja vai tuhansia euroja. Käymme läpi mitä luvut tarkoittavat, mitkä asiat heikentävät talteenottoa ja miten varmistat että oma laitteesi toimii.


Sisarartikkelit ilmanvaihtojärjestelmän tehosta ja optimaalisesta kapasiteetista laajentavat. Tämä artikkeli pysyy tiukasti LTO:ssa.


Mitä lämmön talteenotto tarkoittaa ilmanvaihdossa


LTO siirtää poistoilman lämpöä tuloilmaan ilman että ilmavirrat sekoittuvat. Kone ottaa likaisesta sisäilmasta lämpö­energian talteen ennen ulospuhallusta ja käyttää sen kylmän ulkoilman esi-lämmittämiseen.


Vastavirtalevylämmönsiirrin: lämmin poistoilma luovuttaa lämpöä kylmälle tuloilmalle ilman, että ilmavirrat sekoittuvat.

Kuva 1. Vastavirta­levy­lämmönsiirrin: lämpö siirtyy levyjen läpi, ilmavirrat eivät sekoitu.


Suomen lämmityskaudella ulkoilma on tyypillisesti -10 - +5 °C ja sisäilma +21 °C. Talteenotettavaa energiaa on paljon, joten YM 1009/2017 käytännössä edellyttää LTO:lla varustettua tulo-poistoa uudisrakennuksissa.


Miksi ilmanvaihto ilman LTO:ta on hukkalämpöä


Ilman talteenottoa jokainen kuutio uutta tuloilmaa pitää lämmittää ulko­lämpötilasta huone­lämpötilaan. Kerrostalo­huoneisto kuluttaa ilmanvaihdon lämmittämiseen tyypillisesti 3 000 - 5 000 kWh vuodessa, omakotitalo enemmän. Painovoimainen ilmanvaihto ja huippuimuri ovat LTO:n näkökulmasta hukkajärjestelmiä.


Sankey-vertailu: ilmanvaihdon lämpöhäviö ilman LTO:ta ja modernilla LTO:lla esimerkkikohteessa.

Kuva 2. Esimerkki: ilman LTO:ta lämmitykseen kuluu ~4 800 kWh/a, modernilla 78 % vuosi­hyötysuhteella LTO ottaa talteen ~3 740 kWh.


Jos lämmityslasku on noussut ilman selitystä tai tuloilma tuntuu kylmältä vaikka koneessa on LTO, ongelma selvitetään mittauksin:


Ilmanvaihdon ongelmaselvitys
€545.00
4h
Varaa nyt

Mitä LTO-hyötysuhde tarkoittaa: lämpötila-, vuosi- ja energiahyötysuhde


LTO-hyötysuhde on yksi sana mutta vähintään kolme eri lukua. Esitteen 94 % tarkoittaa käytännössä todellista talteenottoa noin 60 - 75 % välillä.


Lämpötilahyötysuhde


Yhden mittaushetken osuus sisä- ja ulkoilman lämpötilaerosta. η_t = (T_tulo - T_ulko) / (T_sisä - T_ulko). Mitataan EN 308:n mukaan vakio-olosuhteissa ilman pakkasta, joten luku on aina paras mahdollinen.


Vuosihyötysuhde


Todellisen käytön yli vuoden katettu osuus ilmanvaihdon lämmöntarpeesta. Huomioi sulatusjaksot, kesä­ohituksen, epätasapainon ja lämpötila­erot. Helsingissä moderni vastavirta-LTO päätyy 60 - 75 % vuosi­hyötysuhteeseen, vaikka lämpötila­hyötysuhde olisi 85 - 90 %.


Energiahyötysuhde ja Ecodesign


EU:n Ecodesign 1253/2014 ja energia­merkintä 1254/2014 määrittelevät SEC-luokan. Kotikäytön koneet ovat tyypillisesti A tai A+. EN 13141-7 määrittelee asuinkohteiden LTO-mittauksen ja EN 16798 ilmanvaihdon energialaskennan kehyksen.


LTO:n tehollinen hyötysuhde Helsingissä kuukausittain. Talven sulatusjaksot laskevat hyötysuhdetta, kesällä bypass on auki.

Kuva 3. LTO:n tehollisen hyötysuhteen vuosikäyrä. Vuosihyötysuhde esimerkissä ~65 %.


Tyypilliset LTO-hyötysuhdealueet teknologioittain


Numerot ovat kirjallisuuden tyypillisiä haarukoita, eivät valmistajan lupauksia.


LTO-tyyppi

η_t

Vahvuudet

Heikkoudet

Huolto

Sopii kohteeseen

Ristivirtaus-levy

50 - 65 %

Ei liikkuvia osia, ilmavirrat erillään

Suurin jäätymisriski, vaatii esi­lämmityksen

Suodattimet, talvitilan tarkistus

Vanhempi rakennus, peruskorjaus

Vastavirta-levy

75 - 90 %

Korkein moderni hyötysuhde, hiljainen

Jäätymisriski, vaatii kondenssipoiston

Suodattimet, kennon imurointi 2-5 v

Uudisrakennus, peruskorjaus, lähes Passivhaus

Pyörivä kenno

70 - 85 %

Siirtää kosteutta, vähentää talvikuivumista

Pieni risti­kontaminaatio, liikkuva osa

Hihna, harjat, kenno 3-5 v välein

Kerrostalo, jossa talvi kuivaa

Nestekiertoinen patteri

40 - 60 %

Tulo ja poisto eri tiloissa, ei sekoittumista

Matala hyötysuhde, glykolipiiri huoltoa

Glykoli: tarkistus 5 v, vaihto 10-15 v

Sairaalat, laboratoriot

Poistoilma­lämpöpumppu (PILP)

90 %+ (COP)

Hyödyntää poistoilman lämmön myös käyttöveteen

Vaatii sähköä, monimutkaisempi

Kompressori, suodattimet, kylmäaine

Kerrostalo ilman tulo-poistoa


Taulukko 1. LTO-teknologioiden vertailu. Todelliset luvut vaihtelevat laitemallin ja olosuhteiden mukaan.


Kolme yleisintä asuinkohteiden LTO-tyyppiä: ristivirtaus, vastavirta ja pyörivä kenno, sekä niiden lämpötilahyötysuhteet.

Kuva 4. Kolmen yleisimmän LTO-tyypin rakenne­vertailu.


Investointi- tai vaihtopäätökset kannattaa tehdä asiantuntijan kanssa:


Tekninen konsultointi IV-asioissa
€480.00
1h
Varaa nyt

Pakkasentorjunta, kondenssi ja kesäohitus


Kennon märkä puoli jäätyy helposti pakkasella. Kone torjuu tämän kolmella tavalla, joista yhdessä tai useammassa lähes jokainen moderni laite on:


  • Esi-lämmityspatteri, joka lämmittää tuloilmaa ennen kennoa sähköllä tai vedellä.

  • Jakson­omaiset sulatukset, joissa kenno ehtii sulaa poistoilman lämmön avulla.

  • Ohitus­pelti (bypass), joka ohjaa osan tuloilmasta kennon ohi.


Pakkasentorjunta laskee vuosihyötysuhdetta - Pohjois-Suomi aina matalampi kuin Etelä-Suomi samallakin laitteella.


Kondenssiveden hallinta


Tukkeutunut tai jäätynyt kondenssi­vesiviemäri on yleisin LTO-vika, jonka asiakas itse huomaa: vettä lattialla, haju tai puhaltimen ääni. Vesilukko ja kaadot tarkistetaan jokaisen kausihuollon yhteydessä.


Kesäohitus


Kun ulkoilma on viileämpää kuin sisäilma kesäyönä, LTO on haitallinen - se palauttaisi sisäilman lämmön takaisin. Kesäohitus avautuu automaattisesti. Jos bypass on jätetty auki talveksi, talvi­säästöistä tippuu kymmeniä prosentteja.


Suodatinvaihto, sulatuksen tarkistus, bypass-pelliston toiminta ja kondenssipoiston puhdistus tehdään kausihuollossa:


Ilmanvaihdon kausihuolto
€368.00
1h
Varaa nyt

Mikä heikentää LTO:n todellista hyötysuhdetta


Sama laite voi tuottaa hyvin erilaisen vuosihyötysuhteen riippuen huollosta ja käytöstä.


Tekijä

Oire

Seuraus

Korjaus

Likaiset suodattimet

Vähän tuloilmaa, ääni nousee

Ilmavirta laskee, LTO tehollisuus alenee

Vaihto 6-12 kk, ePM1 50 % vähintään

Ilmavirtojen epätasapaino

Veto, ovet imevät, takka ei vedä

Hyötysuhde laskee, kenno voi jäätyä

Suhteellinen mittaus ja säätö

Pakkas­torjunta jatkuvasti

Sähkölasku nousee talvella

Esi-lämmittimen sähkö syö nettosäästöä

Tarkista anturit ja asetukset

Bypass auki talvella

Kylmää tuloilmaa, lämmitys käy

LTO ohitettu, hyötysuhde ~0

Kausihuolto: tarkista pelliston asento

Vuotava kotelo tai kenno

Tunkkaisuus, hajut, kondenssia ulkona

Ilmavirrat sekoittuvat, mittaus harhaa

Tiiveystarkastus, tiivisteiden uusinta

Tukkeutunut kondenssi­viemäri

Vettä lattialla, haju

Kenno ei luovuta vettä, jäätyy nopeammin

Vesilukon puhdistus, kaatojen tarkistus

Väärät puhallin­asetukset

Ali-/yli­osaava ilmavirta, kova ääni

SFP nousee, vuosi­hyötysuhde laskee

Toimintakokeet, suhteellinen säätö

Likainen LTO-kenno

Hidas suorituskyvyn lasku

Lämpö ei siirry, painehäviö kasvaa

Kennon imurointi tai pesu 3-5 v


Taulukko 2. Yleisimmät vuosihyötysuhdetta leikkaavat tekijät.


Jos epäilet tasapaino-ongelmaa, mittaus kertoo nykytilan ennen päätöksiä:


Ilmamäärien mittaus
€374.00
2h
Varaa nyt

Säätö ja käyttöönotto: miksi LTO ei toimi jos tasapaino on rikki


LTO perustuu siihen että poisto- ja tuloilmavirrat ovat tasapainossa. YM 1009/2017 sallii ilmavirroille ± 10 % toleranssin ja päätelaitteille ± 20 % (min 1 dm³/s); SFP saa poiketa enintään + 10 %.


Käyttöönotossa nämä toleranssit varmistetaan. Säätö tehdään SFS-EN 12599 -standardin mukaan suhteellisella menetelmällä: heikoimmasta päätelaitteesta tehdään referenssi, muut säädetään suhteessa. Lopuksi tarkistetaan rakennuksen paine-ero vaipan yli.


Tasapainotus ja kunnostus tehdään mittauksen ja säädön palveluna:


Ilmamäärien mittaus ja säätö
€675.00
4h
Varaa nyt

LTO-hyötysuhde, lämmityslasku ja hiilijalanjälki


Säästöt riippuvat ilmavirrasta, vuosi­hyötysuhteesta, lämmitys­muodosta ja energian hinnasta. Alla esimerkki säästön vaihtelusta kaukolämmöllä.


Vuosittainen lämmityslaskun säästö LTO:lla ilmavirran ja vuosihyötysuhteen funktiona.

Kuva 5. Esimerkkilaskelma vuosittaisesta säästöstä. Oletukset: Helsinki, kaukolämpö 0,09 €/kWh.


Esimerkkilaskelma: kerrostaloasunto, Helsinki


Esimerkki kerrostalo­huoneistosta, ilmavirta 35 l/s.


Suure

Arvo

Huomio

Ilmavirta (suunniteltu)

35 l/s

Tyypillinen 70-90 m² huoneisto

Δt lämmityskauden ka.

Noin 20 K

Helsinki, lämmityskausi ~235 vrk/a

Lämmöntarve ilman LTO:ta

Noin 4 800 kWh/a

Ilmavirta × ominais­lämpö × asteminuutit

Vuosihyötysuhde (vastavirta)

78 %

Lämpötila­hyötysuhde 85 %, sulatus alentaa

LTO talteenottama

Noin 3 740 kWh/a

= 4 800 × 0,78

Lämmityslaskuun jäävä

Noin 1 060 kWh/a

Hoidetaan rakennuksen lämmityksellä

Säästö (kaukolämpö 0,09 €/kWh)

Noin 340 €/a

Sähkölämmityksellä noin 560 €/a

Esi-lämmittimen sähkö

50-150 kWh/a

Pohjois-Suomessa enemmän

Epävarmuus

± 25-35 %

Ilmavirta, hinta, käyttö, kunto


Taulukko 3. Esimerkkilaskelma kerrostaloasunnon LTO-säästöstä.


Hiilijalanjälki: kaukolämmön ominaispäästö Helsingissä ~120 g CO₂/kWh, eli 3 740 kWh säästöä = ~450 kg CO₂ vuodessa pelkän yhden asunnon ilmanvaihdosta.


Milloin korjata, milloin säätää, milloin vaihtaa LTO-kone


LTO-koneen elinkaari on 20 - 30 vuotta. Vanhan ristivirtaus-koneen 50 % ja modernin vastavirran 85 % lämpötila­hyötysuhde tarkoittavat eri lämmityslaskua.


  • Säätö ja kausihuolto riittävät, jos kone alle 15 v, ilmavirrat ok, kenno puhdas.

  • Puhdistus kun painehäviö on noussut tai kenno silmin nähden likainen.

  • Korjaus (puhaltimen tai pellin vaihto) kun runko hyvä ja varaosia saa.

  • Vaihto yli 20 v vanha, varaosia ei saa, säästö maksaa investoinnin selvästi ennen seuraavaa käyttöikää.


Olemme koonneet yleisimmistä konemerkeistä vaihtotaulukon korvaavista malleista ja säästöistä.


Kevyt 30 minuutin asiantuntija­käynti on hyvä lähtökohta:


IV Katselmus
€155.00
30min
Varaa nyt

Usein kysytyt kysymykset


Mikä on hyvä LTO-hyötysuhde?

Modernin vastavirta-LTO:n lämpötila­hyötysuhde on 80 - 90 % ja vuosi­hyötysuhde Helsingissä 65 - 75 %. Pyörivällä kennolla 70 - 85 ja 60 - 70 %. Kysy aina vuosihyötysuhde Ecodesign-lehdestä tai EN 13141-7 -mittauksesta.

Miksi LTO-hyötysuhde näyttää talvella huonommalta kuin esitteessä?

Esitteen lukema on EN 308:n mukainen lämpötila­hyötysuhde vakio-olosuhteissa ilman pakkasta. Pakkasella sulatus, ohitus tai esi-lämmitin laskee todellista talteenottoa tyypillisesti 15 - 25 prosenttiyksikköä.

Voiko LTO jäätyä?

Voi. Kondenssivesi tiivistyy kennon kylmälle puolelle ja jäätyy. Modernit koneet hoitavat tämän automaattisesti sulatuksella, esi-lämmittimellä tai bypassilla. Toistuva huurtuminen viittaa anturivirheeseen, tiivisteisiin tai tukkeutuneeseen viemäriin.

Miksi tuloilma tuntuu kylmältä vaikka koneessa on lämmön talteenotto?

Bypass auki, suodatin tukossa tai kenno ei pääse luovuttamaan lämpöä epätasapainon takia. Mittaa tuloilman lämpötila heti koneen jälkeen - jos selvästi alle huoneilman, vika on koneessa tai säädössä.

Kannattaako vanha LTO-kone vaihtaa uuteen?

Yli 20 v vanha kone, varaosaongelmat tai noussut sähkönkulutus = uusi maksaa itsensä takaisin tyypillisesti 8 - 15 vuodessa. Päätös kohdekohtaisesti.

Mitä eroa on vuosihyötysuhteella ja lämpötila­hyötysuhteella?

Lämpötila­hyötysuhde on mittaushetken arvo vakio-olosuhteissa. Vuosihyötysuhde on todellisen käytön keskiarvo, joka huomioi sulatuksen, bypassin ja epätasapainon. Vuosihyötysuhde on aina 15 - 25 prosenttiyksikköä pienempi.

Voiko lämmön talteenotto heikentää sisäilmaa?

Hyvin asennettuna ja huollettuna ei. Levyssä ja vastavirrassa ilmavirrat eivät sekoitu. Pyörivässä kennossa pieni risti­kontaminaation riski hallittavissa painesuhteella ja suodattimilla. Lika, vuoto tai ohittava bypass voi heikentää sisäilmaa - huoltovikoja.


WE KNOW, WE CARE & WE GET IT DONE

IVAeris Oy

010 206 3000

bottom of page