Ilmanvaihdon merkitys lämmön talteenotossa
- Mikael Denut

- 14.3.2023
- 5 min käytetty lukemiseen
Päivitetty: 18.5.
Lämmön talteenotto on syy siihen, miksi moderni tulo-poistoilmanvaihtokone kuluttaa lämmitysenergiaa moninkertaisesti vähemmän kuin koneellinen poisto. Suomen ilmastossa LTO ratkaisee, maksaako ilmanvaihto vuositasolla satoja vai tuhansia euroja. Käymme läpi mitä luvut tarkoittavat, mitkä asiat heikentävät talteenottoa ja miten varmistat että oma laitteesi toimii.
Sisarartikkelit ilmanvaihtojärjestelmän tehosta ja optimaalisesta kapasiteetista laajentavat. Tämä artikkeli pysyy tiukasti LTO:ssa.
Mitä lämmön talteenotto tarkoittaa ilmanvaihdossa
LTO siirtää poistoilman lämpöä tuloilmaan ilman että ilmavirrat sekoittuvat. Kone ottaa likaisesta sisäilmasta lämpöenergian talteen ennen ulospuhallusta ja käyttää sen kylmän ulkoilman esi-lämmittämiseen.

Kuva 1. Vastavirtalevylämmönsiirrin: lämpö siirtyy levyjen läpi, ilmavirrat eivät sekoitu.
Suomen lämmityskaudella ulkoilma on tyypillisesti -10 - +5 °C ja sisäilma +21 °C. Talteenotettavaa energiaa on paljon, joten YM 1009/2017 käytännössä edellyttää LTO:lla varustettua tulo-poistoa uudisrakennuksissa.
Miksi ilmanvaihto ilman LTO:ta on hukkalämpöä
Ilman talteenottoa jokainen kuutio uutta tuloilmaa pitää lämmittää ulkolämpötilasta huonelämpötilaan. Kerrostalohuoneisto kuluttaa ilmanvaihdon lämmittämiseen tyypillisesti 3 000 - 5 000 kWh vuodessa, omakotitalo enemmän. Painovoimainen ilmanvaihto ja huippuimuri ovat LTO:n näkökulmasta hukkajärjestelmiä.

Kuva 2. Esimerkki: ilman LTO:ta lämmitykseen kuluu ~4 800 kWh/a, modernilla 78 % vuosihyötysuhteella LTO ottaa talteen ~3 740 kWh.
Jos lämmityslasku on noussut ilman selitystä tai tuloilma tuntuu kylmältä vaikka koneessa on LTO, ongelma selvitetään mittauksin:
Mitä LTO-hyötysuhde tarkoittaa: lämpötila-, vuosi- ja energiahyötysuhde
LTO-hyötysuhde on yksi sana mutta vähintään kolme eri lukua. Esitteen 94 % tarkoittaa käytännössä todellista talteenottoa noin 60 - 75 % välillä.
Lämpötilahyötysuhde
Yhden mittaushetken osuus sisä- ja ulkoilman lämpötilaerosta. η_t = (T_tulo - T_ulko) / (T_sisä - T_ulko). Mitataan EN 308:n mukaan vakio-olosuhteissa ilman pakkasta, joten luku on aina paras mahdollinen.
Vuosihyötysuhde
Todellisen käytön yli vuoden katettu osuus ilmanvaihdon lämmöntarpeesta. Huomioi sulatusjaksot, kesäohituksen, epätasapainon ja lämpötilaerot. Helsingissä moderni vastavirta-LTO päätyy 60 - 75 % vuosihyötysuhteeseen, vaikka lämpötilahyötysuhde olisi 85 - 90 %.
Energiahyötysuhde ja Ecodesign
EU:n Ecodesign 1253/2014 ja energiamerkintä 1254/2014 määrittelevät SEC-luokan. Kotikäytön koneet ovat tyypillisesti A tai A+. EN 13141-7 määrittelee asuinkohteiden LTO-mittauksen ja EN 16798 ilmanvaihdon energialaskennan kehyksen.

Kuva 3. LTO:n tehollisen hyötysuhteen vuosikäyrä. Vuosihyötysuhde esimerkissä ~65 %.
Tyypilliset LTO-hyötysuhdealueet teknologioittain
Numerot ovat kirjallisuuden tyypillisiä haarukoita, eivät valmistajan lupauksia.
LTO-tyyppi | η_t | Vahvuudet | Heikkoudet | Huolto | Sopii kohteeseen |
Ristivirtaus-levy | 50 - 65 % | Ei liikkuvia osia, ilmavirrat erillään | Suurin jäätymisriski, vaatii esilämmityksen | Suodattimet, talvitilan tarkistus | Vanhempi rakennus, peruskorjaus |
Vastavirta-levy | 75 - 90 % | Korkein moderni hyötysuhde, hiljainen | Jäätymisriski, vaatii kondenssipoiston | Suodattimet, kennon imurointi 2-5 v | Uudisrakennus, peruskorjaus, lähes Passivhaus |
Pyörivä kenno | 70 - 85 % | Siirtää kosteutta, vähentää talvikuivumista | Pieni ristikontaminaatio, liikkuva osa | Hihna, harjat, kenno 3-5 v välein | Kerrostalo, jossa talvi kuivaa |
Nestekiertoinen patteri | 40 - 60 % | Tulo ja poisto eri tiloissa, ei sekoittumista | Matala hyötysuhde, glykolipiiri huoltoa | Glykoli: tarkistus 5 v, vaihto 10-15 v | Sairaalat, laboratoriot |
Poistoilmalämpöpumppu (PILP) | 90 %+ (COP) | Hyödyntää poistoilman lämmön myös käyttöveteen | Vaatii sähköä, monimutkaisempi | Kompressori, suodattimet, kylmäaine | Kerrostalo ilman tulo-poistoa |
Taulukko 1. LTO-teknologioiden vertailu. Todelliset luvut vaihtelevat laitemallin ja olosuhteiden mukaan.

Kuva 4. Kolmen yleisimmän LTO-tyypin rakennevertailu.
Investointi- tai vaihtopäätökset kannattaa tehdä asiantuntijan kanssa:
Pakkasentorjunta, kondenssi ja kesäohitus
Kennon märkä puoli jäätyy helposti pakkasella. Kone torjuu tämän kolmella tavalla, joista yhdessä tai useammassa lähes jokainen moderni laite on:
Esi-lämmityspatteri, joka lämmittää tuloilmaa ennen kennoa sähköllä tai vedellä.
Jaksonomaiset sulatukset, joissa kenno ehtii sulaa poistoilman lämmön avulla.
Ohituspelti (bypass), joka ohjaa osan tuloilmasta kennon ohi.
Pakkasentorjunta laskee vuosihyötysuhdetta - Pohjois-Suomi aina matalampi kuin Etelä-Suomi samallakin laitteella.
Kondenssiveden hallinta
Tukkeutunut tai jäätynyt kondenssivesiviemäri on yleisin LTO-vika, jonka asiakas itse huomaa: vettä lattialla, haju tai puhaltimen ääni. Vesilukko ja kaadot tarkistetaan jokaisen kausihuollon yhteydessä.
Kesäohitus
Kun ulkoilma on viileämpää kuin sisäilma kesäyönä, LTO on haitallinen - se palauttaisi sisäilman lämmön takaisin. Kesäohitus avautuu automaattisesti. Jos bypass on jätetty auki talveksi, talvisäästöistä tippuu kymmeniä prosentteja.
Suodatinvaihto, sulatuksen tarkistus, bypass-pelliston toiminta ja kondenssipoiston puhdistus tehdään kausihuollossa:
Mikä heikentää LTO:n todellista hyötysuhdetta
Sama laite voi tuottaa hyvin erilaisen vuosihyötysuhteen riippuen huollosta ja käytöstä.
Tekijä | Oire | Seuraus | Korjaus |
Likaiset suodattimet | Vähän tuloilmaa, ääni nousee | Ilmavirta laskee, LTO tehollisuus alenee | Vaihto 6-12 kk, ePM1 50 % vähintään |
Ilmavirtojen epätasapaino | Veto, ovet imevät, takka ei vedä | Hyötysuhde laskee, kenno voi jäätyä | Suhteellinen mittaus ja säätö |
Pakkastorjunta jatkuvasti | Sähkölasku nousee talvella | Esi-lämmittimen sähkö syö nettosäästöä | Tarkista anturit ja asetukset |
Bypass auki talvella | Kylmää tuloilmaa, lämmitys käy | LTO ohitettu, hyötysuhde ~0 | Kausihuolto: tarkista pelliston asento |
Vuotava kotelo tai kenno | Tunkkaisuus, hajut, kondenssia ulkona | Ilmavirrat sekoittuvat, mittaus harhaa | Tiiveystarkastus, tiivisteiden uusinta |
Tukkeutunut kondenssiviemäri | Vettä lattialla, haju | Kenno ei luovuta vettä, jäätyy nopeammin | Vesilukon puhdistus, kaatojen tarkistus |
Väärät puhallinasetukset | Ali-/yliosaava ilmavirta, kova ääni | SFP nousee, vuosihyötysuhde laskee | Toimintakokeet, suhteellinen säätö |
Likainen LTO-kenno | Hidas suorituskyvyn lasku | Lämpö ei siirry, painehäviö kasvaa | Kennon imurointi tai pesu 3-5 v |
Taulukko 2. Yleisimmät vuosihyötysuhdetta leikkaavat tekijät.
Jos epäilet tasapaino-ongelmaa, mittaus kertoo nykytilan ennen päätöksiä:
Säätö ja käyttöönotto: miksi LTO ei toimi jos tasapaino on rikki
LTO perustuu siihen että poisto- ja tuloilmavirrat ovat tasapainossa. YM 1009/2017 sallii ilmavirroille ± 10 % toleranssin ja päätelaitteille ± 20 % (min 1 dm³/s); SFP saa poiketa enintään + 10 %.
Käyttöönotossa nämä toleranssit varmistetaan. Säätö tehdään SFS-EN 12599 -standardin mukaan suhteellisella menetelmällä: heikoimmasta päätelaitteesta tehdään referenssi, muut säädetään suhteessa. Lopuksi tarkistetaan rakennuksen paine-ero vaipan yli.
Tasapainotus ja kunnostus tehdään mittauksen ja säädön palveluna:
LTO-hyötysuhde, lämmityslasku ja hiilijalanjälki
Säästöt riippuvat ilmavirrasta, vuosihyötysuhteesta, lämmitysmuodosta ja energian hinnasta. Alla esimerkki säästön vaihtelusta kaukolämmöllä.

Kuva 5. Esimerkkilaskelma vuosittaisesta säästöstä. Oletukset: Helsinki, kaukolämpö 0,09 €/kWh.
Esimerkkilaskelma: kerrostaloasunto, Helsinki
Esimerkki kerrostalohuoneistosta, ilmavirta 35 l/s.
Suure | Arvo | Huomio |
Ilmavirta (suunniteltu) | 35 l/s | Tyypillinen 70-90 m² huoneisto |
Δt lämmityskauden ka. | Noin 20 K | Helsinki, lämmityskausi ~235 vrk/a |
Lämmöntarve ilman LTO:ta | Noin 4 800 kWh/a | Ilmavirta × ominaislämpö × asteminuutit |
Vuosihyötysuhde (vastavirta) | 78 % | Lämpötilahyötysuhde 85 %, sulatus alentaa |
LTO talteenottama | Noin 3 740 kWh/a | = 4 800 × 0,78 |
Lämmityslaskuun jäävä | Noin 1 060 kWh/a | Hoidetaan rakennuksen lämmityksellä |
Säästö (kaukolämpö 0,09 €/kWh) | Noin 340 €/a | Sähkölämmityksellä noin 560 €/a |
Esi-lämmittimen sähkö | 50-150 kWh/a | Pohjois-Suomessa enemmän |
Epävarmuus | ± 25-35 % | Ilmavirta, hinta, käyttö, kunto |
Taulukko 3. Esimerkkilaskelma kerrostaloasunnon LTO-säästöstä.
Hiilijalanjälki: kaukolämmön ominaispäästö Helsingissä ~120 g CO₂/kWh, eli 3 740 kWh säästöä = ~450 kg CO₂ vuodessa pelkän yhden asunnon ilmanvaihdosta.
Milloin korjata, milloin säätää, milloin vaihtaa LTO-kone
LTO-koneen elinkaari on 20 - 30 vuotta. Vanhan ristivirtaus-koneen 50 % ja modernin vastavirran 85 % lämpötilahyötysuhde tarkoittavat eri lämmityslaskua.
Säätö ja kausihuolto riittävät, jos kone alle 15 v, ilmavirrat ok, kenno puhdas.
Puhdistus kun painehäviö on noussut tai kenno silmin nähden likainen.
Korjaus (puhaltimen tai pellin vaihto) kun runko hyvä ja varaosia saa.
Vaihto yli 20 v vanha, varaosia ei saa, säästö maksaa investoinnin selvästi ennen seuraavaa käyttöikää.
Olemme koonneet yleisimmistä konemerkeistä vaihtotaulukon korvaavista malleista ja säästöistä.
Kevyt 30 minuutin asiantuntijakäynti on hyvä lähtökohta:
Usein kysytyt kysymykset
Mikä on hyvä LTO-hyötysuhde?
Modernin vastavirta-LTO:n lämpötilahyötysuhde on 80 - 90 % ja vuosihyötysuhde Helsingissä 65 - 75 %. Pyörivällä kennolla 70 - 85 ja 60 - 70 %. Kysy aina vuosihyötysuhde Ecodesign-lehdestä tai EN 13141-7 -mittauksesta.
Miksi LTO-hyötysuhde näyttää talvella huonommalta kuin esitteessä?
Esitteen lukema on EN 308:n mukainen lämpötilahyötysuhde vakio-olosuhteissa ilman pakkasta. Pakkasella sulatus, ohitus tai esi-lämmitin laskee todellista talteenottoa tyypillisesti 15 - 25 prosenttiyksikköä.
Voiko LTO jäätyä?
Voi. Kondenssivesi tiivistyy kennon kylmälle puolelle ja jäätyy. Modernit koneet hoitavat tämän automaattisesti sulatuksella, esi-lämmittimellä tai bypassilla. Toistuva huurtuminen viittaa anturivirheeseen, tiivisteisiin tai tukkeutuneeseen viemäriin.
Miksi tuloilma tuntuu kylmältä vaikka koneessa on lämmön talteenotto?
Bypass auki, suodatin tukossa tai kenno ei pääse luovuttamaan lämpöä epätasapainon takia. Mittaa tuloilman lämpötila heti koneen jälkeen - jos selvästi alle huoneilman, vika on koneessa tai säädössä.
Kannattaako vanha LTO-kone vaihtaa uuteen?
Yli 20 v vanha kone, varaosaongelmat tai noussut sähkönkulutus = uusi maksaa itsensä takaisin tyypillisesti 8 - 15 vuodessa. Päätös kohdekohtaisesti.
Mitä eroa on vuosihyötysuhteella ja lämpötilahyötysuhteella?
Lämpötilahyötysuhde on mittaushetken arvo vakio-olosuhteissa. Vuosihyötysuhde on todellisen käytön keskiarvo, joka huomioi sulatuksen, bypassin ja epätasapainon. Vuosihyötysuhde on aina 15 - 25 prosenttiyksikköä pienempi.
Voiko lämmön talteenotto heikentää sisäilmaa?
Hyvin asennettuna ja huollettuna ei. Levyssä ja vastavirrassa ilmavirrat eivät sekoitu. Pyörivässä kennossa pieni ristikontaminaation riski hallittavissa painesuhteella ja suodattimilla. Lika, vuoto tai ohittava bypass voi heikentää sisäilmaa - huoltovikoja.
WE KNOW, WE CARE & WE GET IT DONE
IVAeris Oy
010 206 3000


