Ilmanvaihto on keskeinen tekijä terveellisen sisäilman varmistamisessa. Huono ilmanvaihto voi johtaa sisäilman laadun heikkenemiseen, kosteusvaurioihin ja erilaisiin terveydellisiin ongelmiin. Tässä artikkelissa tarkastellaan ilmanvaihdon vaikutuksia terveyteen, sekä miten hyvä ilmanvaihto voidaan varmistaa tutkimusten ja asiantuntijoiden suositusten pohjalta.
Sisäilman laadun merkitys terveydelle
Sisäilman laatu vaikuttaa suoraan ihmisten hyvinvointiin ja terveyteen. WHO:n (Maailman terveysjärjestö) mukaan heikko sisäilma on merkittävä tekijä sairauksien syntymisessä ja liittyy muun muassa hengitystieinfektioihin, astmaan sekä sydän- ja verisuonisairauksiin. Sisäilman laatuun vaikuttavat tekijät, kuten hiukkaspitoisuudet, haihtuvat orgaaniset yhdisteet (VOC-yhdisteet), homeitiöt ja kosteustasot, ovat keskeisiä tarkastelukohteita terveellisen sisäympäristön varmistamisessa.
Sisäilman epäpuhtaudet ja ilmanvaihdon vaikutus terveyteen
Hiukkaspitoisuudet (PM2.5 ja PM10)
Pienhiukkaset ovat alle 10 µm:n (PM10) ja 2,5 µm:n (PM2.5) kokoisia hiukkasia, jotka voivat tunkeutua syvälle hengitysteihin. Näiden hiukkasten lähteitä ovat ulkoilman saasteet, tupakointi ja sisätilojen toiminnot, kuten ruoanlaitto ja kynttilöiden polttaminen.
Mekanismi: Hiukkaset aiheuttavat tulehdusreaktioita hengitysteissä ja keuhkorakkuloissa. Tulehdus voi levitä verenkiertoon ja lisätä sydän- ja verisuonisairauksien riskiä.
Astma: Pienhiukkaset voivat pahentaa olemassa olevaa astmaa ja jopa aiheuttaa astman puhkeamisen erityisesti lapsilla. Ne ärsyttävät hengitysteitä ja aiheuttavat tulehdusta.
Keuhkoahtaumatauti (COPD): Pitkäaikainen altistuminen pienhiukkasille on merkittävä riskitekijä keuhkoahtaumataudin kehittymisessä. COPD on etenevä keuhkosairaus, joka vaikeuttaa hengitystä.
Sydäninfarkti: Pienhiukkaset voivat lisätä sydäninfarktin riskiä monin tavoin, esimerkiksi aiheuttamalla tulehdusta verisuonissa ja lisäten veren hyytymistaipumusta.
Tutkimus: WHO:n Air Quality Guidelines osoittavat, että pitkäaikainen altistus pienhiukkasille lisää astman, keuhkoahtaumataudin (COPD) ja sydäninfarktien riskiä.
VOC-yhdisteet (haihtuvat orgaaniset yhdisteet)
VOC-yhdisteitä vapautuu esimerkiksi rakennusmateriaaleista, siivousaineista ja huonekaluista.

Mekanismi: VOC-yhdisteet ärsyttävät hengitysteitä ja voivat laukaista astmaoireita. Pitkäaikainen altistus voi aiheuttaa kroonista tulehdusta ja kuormittaa sydän- ja verisuonijärjestelmää.
Hengitystieinfektiot: VOC-yhdisteet voivat joissain tapauksissa lisätä herkkyyttä hengitystieinfektioille epäsuorasti esimerkiksi ärsyttämällä limakalvoja. Suoraa kausaalista yhteyttä (eli että VOC-yhdisteet aiheuttavat hengitystieinfektioita) ei kuitenkaan yleensä osoiteta.
Astman paheneminen: Tietyt VOC-yhdisteet voivat pahentaa olemassa olevaa astmaa. Esimerkiksi formaldehydi on VOC-yhdiste, jonka tiedetään voivan ärsyttää hengitysteitä ja siten pahentaa astmaoireita.
Tutkimus: Euroopan komission raportti Health Effects of Indoor Air Quality yhdistää VOC-yhdisteet hengitystieinfektioihin ja astman pahenemiseen.
Homeitiöt ja mikrobit
Kosteusvaurioihin liittyvä homeen kasvu ja mikrobien erittämät toksiinit voivat aiheuttaa vakavia terveysongelmia.
Mekanismi: Homeitiöt ärsyttävät hengitysteitä ja voivat laukaista astmaoireita. Pitkäaikainen altistus lisää hengitystieinfektioiden ja allergioiden riskiä.
Yhteys hengitystieinfektioihin: Raportti osoittaa vahvan yhteyden kosteusvaurioiden, homeen ja lisääntyneiden hengitystieinfektioiden, kuten yskän, limanerityksen, nuhaoireiden ja keuhkoputkentulehduksen välillä. Tämä yhteys on havaittu sekä lapsilla että aikuisilla.
Muut terveysvaikutukset: Hengitystieinfektioiden lisäksi raportti käsittelee myös muita terveysvaikutuksia, kuten astman pahenemista, allergisia reaktioita, ylähengitystieoireita (esim. nenän tukkoisuus, silmäoireet) ja jopa joitain harvinaisempia sairauksia.
Tutkimus: WHO:n raportti Dampness and Mould (2009) korostaa, että kosteudesta kärsivissä rakennuksissa asuvat ihmiset ovat merkittävästi alttiimpia hengitystieinfektioille.
Hiilidioksidin (CO₂) kertyminen
Riittämätön ilmanvaihto johtaa CO₂-pitoisuuksien nousuun, erityisesti tiiviisti suljetuissa tiloissa.
Mekanismi: Korkeat CO₂-pitoisuudet voivat vähentää hapensaantia elimistössä, aiheuttaen väsymystä, päänsärkyä ja keskittymiskyvyn heikkenemistä.
Päätöksenteko: Kyky tehdä monimutkaisia päätöksiä ja arvioida riskejä voi heikentyä.
Strateginen ajattelu: Kyky suunnitella pitkän aikavälin tavoitteita ja ratkaista monimutkaisia ongelmia voi heikentyä.
Tiedon käsittely: Uuden tiedon omaksuminen ja käsittely voi hidastua.
Keskittyminen: Kyky keskittyä tehtävään voi heikentyä.
Tutkimus: Harvard TH Chan School of Public Healthin tutkimus yhdistää korkeat CO₂-tasot heikentyneeseen kognitiiviseen suorituskykyyn.
Tarttuvien taudinaiheuttajien leviäminen
Riittämätön ilmanvaihto estää aerosolien laimenemisen, mikä lisää hengitystieinfektioiden, kuten influenssan ja COVID-19:n, leviämisriskiä.
Mekanismi: Ilmanvaihto voi levittää tartuntatauteja, kun saastuneet hiukkaset (pisarat tai aerosolit) kulkeutuvat ilmavirran mukana tilasta toiseen.
Yleisilmanvaihto (sekoitusilmanvaihto): Tällaisessa järjestelmässä tuloilma sekoittuu huoneen ilman kanssa, mikä voi levittää saastuneita hiukkasia tasaisemmin koko tilaan.
Syrjäyttäväilmanvaihto: Tässä järjestelmässä raikas ilma johdetaan suoraan oleskeluvyöhykkeelle, mikä voi vähentää saastuneiden hiukkasten leviämistä.
Poistoilmanvaihto: Poistoilmanvaihto poistaa saastuneen ilman tilasta, mikä on tärkeää tartuntariskin vähentämiseksi.
Suodatus: Ilmanvaihtojärjestelmiin voidaan asentaa suodattimia (esim. HEPA-suodattimia), jotka voivat poistaa ilmasta pienhiukkasia, mukaan lukien viruspartikkeleita.
Ilmanvaihtuvuus (ilman vaihtumiskertojen määrä tunnissa): Korkeampi ilmanvaihtuvuus tarkoittaa, että ilma vaihtuu tilassa useammin tunnissa, mikä laimentaa saastuneiden hiukkasten pitoisuutta ja vähentää tartuntariskiä.
Tutkimus: Nature-lehdessä julkaistu tutkimus Role of Ventilation in Controlling SARS-CoV-2 Transmission (2021) osoittaa, että tehokas ilmanvaihto vähentää tartuntariskiä merkittävästi.
Kosteusvaurioiden vaikutus terveyteen
Kosteusvauriot ovat yleinen sisäilman laatuun vaikuttava ongelma. Euroopan komission raportin mukaan homeen esiintyminen sisätiloissa on merkittävä terveysriski. WHO:n mukaan jopa 10–50 % rakennuksista Euroopassa kärsii kosteusvaurioista, ja nämä vauriot voivat johtaa astmaan, hengitysteiden infektioihin ja krooniseen keuhkoputkentulehdukseen.
Hyvä ilmanvaihto on keskeinen keino estää kosteusvaurioita. Säätöjärjestelmät, kuten ilmanvaihdon kosteudenhallinta, voivat tehokkaasti vähentää sisäilman kosteutta ja estää homeen kasvua.
Kosteusvaurioiden vaikutukset
WHO:n ja Euroopan komission mukaan jopa 10–50 % Euroopan rakennuksista kärsii kosteusvaurioista. Näiden ongelmien ehkäisyssä tehokkaalla ilmanvaihdolla on ratkaiseva merkitys.
Mekanismi: Korkea kosteus edistää homeen ja mikrobien kasvua. Homeet voivat vapauttaa ilmassa itiöitä, mykotoksiineja (homeen tuottamia myrkkyjä) ja muita haihtuvia orgaanisia yhdisteitä (VOC-yhdisteitä), jotka voivat ärsyttää hengitysteitä, aiheuttaa tulehdusreaktioita ja heikentää immuunijärjestelmää. Kosteus itsessään voi myös edistää bakteerien ja muiden mikro-organismien kasvua, mikä lisää infektioriskiä.
Astma: Kosteus ja home voivat pahentaa olemassa olevaa astmaa ja jopa lisätä astman puhkeamisen riskiä, erityisesti lapsilla. Ne voivat aiheuttaa hengitysteiden ärsytystä, tulehdusta ja lisääntynyttä herkkyyttä allergeeneille.
Hengitystieinfektiot: Raportti yhdistää kosteuden ja homeen lisääntyneeseen riskiin sairastua erilaisiin hengitystieinfektioihin, kuten yskään, limaneritykseen, nuhaoireisiin, keuhkoputkentulehdukseen ja jopa keuhkokuumeeseen.
Tutkimus: WHO:n raportti Dampness and Mould (2009) yhdistää kosteuden ja homeen selkeästi astman ja hengitystieinfektioiden lisääntymiseen.
Toimivan ilmanvaihdon hyödyt
Hyvä ilmanvaihto on olennainen osa terveellisen sisäympäristön ylläpitämistä. Se ei ainoastaan paranna sisäilman laatua, vaan myös suojaa rakennuksia kosteusvaurioilta ja luo miellyttävämmän asumis- ja työskentely-ympäristön. Laadukas ilmanvaihto tukee terveyttä monin tavoin, ehkäisee sairauksia ja voi lisäksi edistää energiatehokkuutta.
Puhdas sisäilma
Ilmanvaihdon tärkein tehtävä on poistaa sisäilman epäpuhtauksia, kuten hiilidioksidia, VOC-yhdisteitä (haihtuvia orgaanisia yhdisteitä), pienhiukkasia ja muita epäpuhtauksia, jotka voivat heikentää terveyttä ja hyvinvointia. Kun ilma vaihtuu riittävästi, sisätiloihin tuodaan raikasta ulkoilmaa, mikä ylläpitää hapekasta ja terveellistä ympäristöä. Tämä on erityisen tärkeää tiloissa, joissa on paljon ihmisiä, kuten toimistoissa, kouluissa ja julkisissa rakennuksissa.
Kosteuden hallinta
Ilmanvaihdon vaikutus terveyteen näkyy sisäilman kosteudessa myös: Sisäilman kosteus on keskeinen tekijä sisäilman laadussa. Liian korkea kosteus voi johtaa homeen ja mikrobien kasvuun, kun taas liian alhainen kosteus voi aiheuttaa kuivuutta limakalvoille ja iholle. Hyvin suunniteltu ja säädetty ilmanvaihto auttaa pitämään kosteuden tasapainossa, estäen haitallisten mikrobien ja homeen muodostumisen. Tämä suojaa paitsi terveyttä myös rakennusten rakenteita pitkäaikaisilta vahingoilta.
Energiatehokkuus
Modernit, energiatehokkaat ilmanvaihtojärjestelmät tarjoavat merkittäviä etuja yhdistämällä tehokkaan ilmanvaihdon ja alhaisen energiankulutuksen. Esimerkiksi lämmöntalteenotolla varustetut järjestelmät ottavat talteen poistoilmasta lämpöä ja hyödyntävät sen tuoreessa tuloilmassa. Tämä vähentää lämmitysenergian tarvetta ja samalla hiilidioksidipäästöjä. Näin hyvä ilmanvaihto edistää sekä ympäristöystävällisyyttä että kustannussäästöjä.
Hyödyt terveydelle
Hyvin toimiva ilmanvaihto vähentää altistumista terveydelle haitallisille aineille, kuten pienhiukkasille, homeitiöille ja haihtuville orgaanisille yhdisteille. Tämä voi merkittävästi vähentää hengitystieoireita, allergioita ja pitkäaikaisia terveysriskejä, kuten astman pahenemista. Lisäksi raikas ja happipitoinen sisäilma parantaa keskittymiskykyä, vireystilaa ja yleistä hyvinvointia.
Kokonaisvaltainen vaikutus
Hyvä ilmanvaihto on olennainen osa niin rakennusten teknistä toimivuutta kuin käyttäjien terveyttä ja mukavuutta. Oikein suunniteltu ja huollettu ilmanvaihto tukee rakennuksen pitkää elinkaarta, vähentää energiakustannuksia ja auttaa luomaan terveellisen ympäristön kaikille käyttäjille.
Ilmanvaihtokanavien puhdistus ja huolto
Lainsäädäntö ja määräykset
Ilmanvaihtokanavien puhdistukseen liittyviä säännöksiä on päivitetty useaan otteeseen vuosien saatossa. Sisäasiainministeriön asetus ilmanvaihtokanavien ja -laitteistojen puhdistamisesta (802/2001), joka annettiin pelastustoimilain (561/1999) nojalla, kumottiin epäsuorasti 1.1.2007. Asetus oli voimassa kolme vuotta sen jälkeen, kun uusi pelastuslaki (468/2003) astui voimaan 1.1.2004. Tämän jälkeen kyseinen asetus ei ole enää ollut voimassa.
Nykyinen sääntely perustuu pelastuslakiin (379/2011), jota on päivitetty vuonna 2018. Lain 13 §:ssä säädetään ilmanvaihtolaitteiden huollosta ja puhdistuksesta:
Rakennuksen omistajan, haltijan ja toiminnanharjoittajan on yleisten tilojen ja koko rakennusta palvelevien järjestelyjen osalta sekä huoneiston haltijan hallinnassaan olevien tilojen osalta huolehdittava, että ilmanvaihtokanavat ja -laitteet on huollettu ja puhdistettu siten, että niistä ei aiheudu tulipalon vaaraa.
Sisäministeriöllä on myös valtuudet antaa tarkempia määräyksiä paloturvallisuuden kannalta kriittisten ilmanvaihtokanavien puhdistamisesta, kuten määräväleistä, ajankohdista ja puhdistustyön sisällöstä.
Käytännön ohjeet
Vaikka tarkkoja aikavälejä ei ole laissa säädetty, käytännössä puhdistustarve riippuu kiinteistön käyttötarkoituksesta ja olosuhteista:
Ammattikeittiöt ja teollisuustilat: Puhdistus suositellaan vuosittain kertyvän rasvan ja lian vuoksi, mikä voi aiheuttaa palovaaraa.
Julkiset rakennukset (esim. sairaalat ja koulut): Ilmanvaihtokanavat on suositeltu (mutta, ei ole laissa säädetty) tarkastaa ja puhdistaa vähintään viiden vuoden välein.
Asuinrakennukset: Puhdistustarve arvioidaan tapauskohtaisesti. Suodattimien käyttö tuloilmakanavissa vähentää likaantumista merkittävästi.
Puhdistuksen hyödyt
Paloturvallisuus: Säännöllinen puhdistus vähentää palovaaraa, erityisesti tiloissa, joissa kertyy rasvaa tai muita syttyviä aineita.
Energiatehokkuus: Puhdistetut kanavat parantavat ilmanvaihdon toimintaa, mikä vähentää energiankulutusta.
Sisäilman laatu: Puhdistus poistaa kertyneen pölyn ja mahdolliset mikrobit, mikä parantaa ilmanlaatua.
Ilmanvaihdon katsastusopas
Ilmanvaihdon kunnon arvioinnissa voidaan hyödyntää "Ilmanvaihdon katsastusopasta," joka julkaistiin elokuussa 2022. FINVAC:n ja muiden asiantuntijatahojen laatima opas esittelee katsastuksen sisällön, tarvittavat mittauslaitteet, kunnon arvioinnin kriteerit, sopivat katsastusvälit ja laadunvarmistusmenettelyn.
Katsastus on nopea ja kustannustehokas tapa tarkastaa ilmanvaihdon kunto, toiminta ja puhdistustarve. Tarkastuksessa arvioidaan ilmanvaihtojärjestelmien toimivuus ja kirjataan mahdolliset viat, jotka raportoidaan katsastuspöytäkirjaan. Hyväksytyn katsastuksen jälkeen kiinteistölle voidaan myöntää katsastustodistus.
Oppaan tarkoitus on erityisesti julkisten rakennusten, kuten koulujen ja toimistorakennusten, ilmanvaihdon tarkastuksien yhtenäistäminen. Se sisältää tarkistuslistat sekä ohjeet tilaajille ja katsastajille. Tietoa voidaan hyödyntää sisäilmaongelmien ratkaisemisessa ja energiatehokkuuden parantamisessa.
Tutkimukset ja referenssit
WHO:n raportti: "Indoor air quality guidelines: dampness and mould" (2009) korostaa kosteusvaurioiden ja homeen yhteyttä terveyteen.
Euroopan komission tutkimus: "Health effects of indoor air quality" (2013) vahvistaa ilmanvaihdon merkityksen sisäilman laadun parantamisessa.
Ilmanvaihdon katsastusopas (2022): FINVAC ja yhteistyökumppanit tarjoavat kattavat ohjeet ilmanvaihdon arviointiin ja kunnossapitoon.
Talotekniikkainfo: "Sisäilmasto ja ilmanvaihto" (2024) kiteyttää ilmanvaihtokanavien puhdistamiseen liittyvät keskeiset asiat ja suositukset.
Hyvä ilmanvaihto on terveellisen sisäilman perusta. Se poistaa epäpuhtauksia, ylläpitää kosteustasapainoa ja tukee energiatehokkuutta, mikä parantaa sekä terveyttä että asumismukavuutta. Nykyinen pelastuslaki asettaa selkeän velvoitteen huolehtia ilmanvaihtokanavien ja -laitteistojen puhtaudesta ja huollosta, ei vain paloturvallisuuden, vaan myös sisäilman laadun takaamiseksi.
Säännöllinen huolto – kuten suodattimien vaihto, tarpeenmukainen puhdistus ja ilmanvaihdon katsastukset – on keskeinen osa rakennusten kunnossapitoa ja pitkäikäisyyttä. Modernit ilmanvaihtoteknologiat, kuten energiatehokkaat lämmöntalteenottoratkaisut, tarjoavat mahdollisuuden parantaa sisäilman laatua ilman ylimääräistä energiankulutusta.
IVAeris Oy tarjoaa asiantuntevaa ja kokonaisvaltaista apua ilmanvaihdon suunnittelussa, asennuksessa ja huollossa. Asiantuntijamme varmistavat, että sisäilmasi pysyy terveellisenä, turvallisena ja mukavana. Ota yhteyttä, ja huolehditaan yhdessä sekä sisäilman että rakennuksesi hyvinvoinnista!
WE KNOW, WE CARE & WE GET IT DONE
IVAeris Oy
010 206 3000