Ilmanvaihtojärjestelmän oikea käyttö ja huolto
- Mikael Denut

- 11.3.2023
- 12 min käytetty lukemiseen
Päivitetty: 18.5.
Ilmanvaihtojärjestelmä on talon hengityselin: se tuo puhdasta ulkoilmaa makuuhuoneisiin ja olohuoneeseen, kuljettaa kosteuden ja hajut pois märkätiloista, ja palauttaa lämmöntalteenoton kautta valtaosan poistoilman lämmöstä takaisin tuloilmaan. Kun järjestelmää käytetään oikein ja huolletaan säännöllisesti, asukas ei juuri huomaa sen olemassaoloa. Kun käyttö menee pieleen, oireet näkyvät nopeasti: tunkkainen olohuone, kostea kylpyhuone, viheltävä venttiili, päänsärky tai kohonnut sähkölasku.
Tämä on käytännönläheinen opas siitä, mitä ilmanvaihdolle pitää tehdä vuoden mittaan ja kuka mistäkin vastaa. Sisältö perustuu suomalaisiin määräyksiin (YM 1009/2017 uudisrakentamiselle, asumisterveysasetus 545/2015, Sisäilmastoluokitus 2018, RT 07-11299), kansainvälisiin ilmansuodatusstandardeihin (ISO 16890, EN 16798) sekä laitevalmistajien huolto-ohjeisiin, jotka ovat aina kohdekohtainen ensisijainen lähde. Suosittelut on hiottu sen mukaan, mitä IVAeriksen teknikot oikeasti näkevät kentällä omakotitaloissa, rivitaloissa, kerrostaloasunnoissa ja toimitiloissa.

Mitä "oikea käyttö" tarkoittaa arjessa
Oikea käyttö lähtee yhdestä periaatteesta: ilmanvaihtoa ei sammuteta. YM 1009/2017 (10 §) sallii asuinhuoneiston tulo- ja poistoilmavirtojen pienennyksen enintään 60 % suunnitellusta, mutta ei nollaa. Kun kone seisoo, kosteus jää kylpyhuoneeseen, hiilidioksidi makuuhuoneeseen, ja LTO-kennon mahdollinen kondenssivesi pysähtyy paikoilleen. Aamulla otsa on jumissa ja päivän aikana ikkunoihin ilmestyy huurtumaa.
Toinen periaate on käyttötilan vaihto tarpeen mukaan. Modernit kotikoneet (Vallox, Swegon, Enervent, Parmair, KAir) tarjoavat yleensä neljä asetusta:
Normaalitila: jatkuva perustaso, kun kotona ollaan ja toiminta on tavallista.
Tehostus (boost, kotona): +30 % minimi YM 2017 mukaan, käytä ruoanlaiton, suihkun, saunan, pyykinkuivauksen ja vieraiden aikana.
Poissa-tila: pienennetty asetus työpäivän tai lyhyen poissaolon ajaksi, EI nolla.
Kesäbypass: LTO ohitetaan, kun ulkona on lämmintä eikä sisätilaa haluta enää lämmittää poistoilmasta.
Liesituuletinta käytetään aina kun keitetään. Liesituuletin ja ilmanvaihtokoneen boost eivät ole sama asia: liesituuletin poistaa rasvan ja hajun suoraan keittiöstä, kun taas boost lisää koko asunnon ilmanvaihtoa. Liesituulettimen suodatin pestään 2-3 kertaa vuodessa astianpesukoneessa.
Saunan ja suihkun yhteydessä boost päälle 30-60 minuuttiksi jäännöskosteuden poistamiseksi. Takkaa lämmittäessä jotkin koneet tunnistavat painevaihtelut ja siirtyvät automaattisesti takka-tilaan (vähennetään poistoa, jotta savu ei tule huoneeseen); jos automatiikkaa ei ole, asukas vaihtaa tilan manuaalisesti tai avaa korvausilmaventtiilin takan vieressä.
Asukas, taloyhtiö, isännöitsijä ja ammattilainen, kuka tekee mitäkin
Asukas vastaa sen, mihin pääsee käsiksi ilman huoltoluukun ohittavia työkaluja: venttiilien pesusta säätöjä koskematta, suodattimien tilauksesta ja vaihdosta omakoti-/rivitalossa, käyttötilojen vaihdosta, kanavien suuaukkojen pitämisestä auki ja oireiden ilmoittamisesta. Taloyhtiössä isännöitsijä ja huoltoyhtiö vastaavat ilmanvaihtokoneen, kanavien, palopeltien ja ulkoseinäsäleikön kunnosta. IVAeris tai vastaava LVI-yritys tulee paikalle silloin, kun kyse on mittauksesta, säädöstä, puhdistuksesta tai vianetsinnästä.
Lue myös sisaratikkeli Koneellisen ilmanvaihdon huolto ja käyttö: asukkaan ja taloyhtiön velvollisuudet, joka kuvaa vastuujakautuman vielä yksityiskohtaisemmin taloyhtiön näkökulmasta.

Vastuujako pähkinänkuoressa
Tehtävä | Asukas | Taloyhtiö / isännöitsijä | Huoltoyhtiö | LVI-ammattilainen |
Suodatinvaihto omakotitalossa | Tilaa ja vaihtaa | - | - | Voi tehdä tilauksesta |
Suodatinvaihto kerrostalossa | Ilmoittaa puutteet | Hankkii sopimuksen | Tekee vaihdon | Konsultoi luokituksesta |
Venttiilien pesu (ei säätöjä!) | Tekee 1-2 x vuosi | - | - | - |
Boost-/poissa-tilojen käyttö | Tekee | - | - | - |
Korvausilmareittien pitäminen avoinna | Tekee | - | - | - |
Käyttöveden ja kondenssin valvonta | Ilmoittaa vuodot | - | Korjaa | - |
IV-koneen kausihuolto (2 x vuosi) | - | Tilaa | Tekee tai välittää | Tekee suoraan tilauksesta |
LTO-kennon puhdistus / tarkastus | - | Tilaa | Tekee tai välittää | Tekee |
Palopeltien koestus (1 x vuosi) | - | Tilaa | - | Tekee (asiantuntija) |
Kanavien puhdistus (kun tarvetta) | - | Tilaa | - | Tekee |
Ilmamäärien mittaus + säätö | - | Tilaa muutoksen jälkeen | - | Tekee |
IV-koneen vaihto / saneeraus | - | Päättää | - | Suunnittelee ja toteuttaa |
Sisäilman ongelmaselvitys | Tilaa tai pyytää tilaamaan | Tilaa kun useita asukkaita | - | Tekee mittaukset ja raportin |
Toimintatilat: milloin mitäkin painetaan
Modernin koneen näytön takana piilee yksinkertainen tarinakaava: huoneessa on jatkuva taustataso (normaali), tarpeen mukaan lisätään ilmaa (boost), pois ollessa hieman vähemmän (poissa), ja kesällä LTO ohitetaan (bypass). Kaikki muu monimutkaisuus on tämän neljän tilan automatisointia.
Normaalitila
Säätökeskus pitää ilmavirran suunnitellussa arvossa, joka asunnossa on YM 1009/2017 mukaan vähintään 18 dm3/s koko huoneistolle ja 0,35 dm3/s/m2 lattia-alaa kohden. Sisäilmastoluokitus 2018 tavoittelee S2-luokkaa, joka tarkoittaa noin 1,0 dm3/s/m2 oleskelutiloissa ja CO2-tason pysymistä alle 800 ppm yli ulkoilman. Hyvä mittari asukkaalle on, että aamulla makuuhuone tuntuu raikkaalta, ei tunkkaiselta.
Tehostus, boost
Käytä aina, kun käyt suihkussa, saunot, kuivaat pyykkiä huoneilmassa, kokkaat, käytät uunia, sytytät takan tai pidät juhlat. Boost-aika on tyypillisesti 30 minuuttia, mutta saunan jälkeen kannattaa pitää 1-2 tuntia. Pyykin kuivaus huoneessa ilman boostia on yleinen kosteusongelmien aiheuttaja: 4 kg pyykkiä luovuttaa 2-3 litraa vettä ilmaan vuorokaudessa.
Poissa-tila
Lyhyt poissaolo (työpäivä, lomareissu): käytä poissa-tilaa, älä sammuta. Pitkä poissaolo (yli viikko): jätä kone matalalle tasolle ja muista nostaa kotiintulon yhteydessä boostille, jotta huurtunut suihkutila ja viilennyt makuuhuone palautuvat nopeasti. YM 1009/2017 (10 §) sallii muulle kuin asuinrakennukselle käytön ulkopuolella pienennyksen 0,15 dm3/s/m2 asti, mutta täydellinen poiskytkentä on aina väärin.
Kesäbypass
Kun ulkona on yli +15 °C eikä sisäilmaa enää haluta lämmittää, kone ohjaa tuloilman LTO:n ohi. Useimmissa koneissa bypass on automaattinen; manuaalisissa malleissa asukas vaihtaa kytkimellä. Bypassin unohtaminen kesäksi tarkoittaa, että asuntoon pumpataan ylimääräistä lämpöä poistoilmasta, ja asukas turhautuu sisätilan kuumuuteen. Talvella bypass jätetään pois päältä, jotta LTO toimii ja sähkölasku pysyy kurissa.
Takkatila
Kun takka palaa, IV-kone tarvitsee vähemmän poistoa, jotta savu ei imeydy huoneeseen. Automaattinen takkatila vähentää poistopuhallinta tai nostaa tuloa, riippuen koneesta. Jos automatiikkaa ei ole, asukas avaa takan korvausilmaventtiilin (jos asennettu) ja vaihtaa koneen "takka-asetukselle" tai pienentää poistoa kestoksi noin 1-2 tuntia.
Suodatinvaihto: tärkein yksittäinen huoltotoimenpide
Suodatin on koneen keuhko. Tukkeutunut suodatin pienentää ilmavirtaa, rasittaa puhallinta, päästää tukkeutuessaan epäpuhtaudet ohivirtauksena suoraan tuloilmaan, ja kun ohittaa LTO-kennon, kerryttää sinne pölyä ja rasvaa kuukausien aikana. Suomessa suodattimet vaihdetaan vähintään kahdesti vuodessa: kerran keväällä siitepölykauden jälkeen ja kerran syksyllä ennen lämmityskautta.
Tiheämpää vaihtoa tarvitsevat allergikot, vilkkaiden teiden varrella asuvat (ODA 2-3 ulkoilman laatuluokka), kaupunkikohteet, talot lähellä rakennustyömaita ja kohteet joissa lemmikkejä on useita. Käytännössä Helsingissä keskustakerrostalossa suodatin alkaa tummua 3-4 kuukaudessa, vaikka paine-eromittari ei vielä hälyttäisikään: tuore tutkimustulos osoittaa, että paine-ero EI kerro suodattimen hajuvoimakkuudesta, vaan harmausaste kertoo. Silmämääräinen tarkastus on perustyökalu.
Suodatinluokat määrittää nykyään ISO 16890 (korvasi vanhan EN 779:2012 kesällä 2018). Käytännössä asunnon tuloilmasuodatin on yleensä ePM1 50-65 % (vastaa vanhaa F7-luokkaa), ja poistosuodatin tyypillisesti karkea ePM10-luokka (vastaa M5/G4). Allergikolle suositellaan ePM1 80 % (vastaa vanhaa F9), joka pidättää myös pienemmät hiukkaset. Käytä aina valmistajan ilmoittamaa kokoa ja luokkaa, ei lähimpää "melkein sopivaa": ohivirtaus repii tehot.

Suodatinta vaihtaessa kone pysäytetään ensin, jotta puhallin ei tarjoa ilmaa ohimennen suoraan kanavaan. Avaa huoltoluukku, ota vanha suodatin pois muovipussiin ennen kuljetusta (pöly ei lähde lentoon huoneessa), imuroi suodatinpesä HEPA-imurilla, asenna uusi suodatin virtaussuunnan nuoli oikein päin, sulje luukku tiiviisti ja merkitse päivämäärä suodatinkehykseen tussilla. Tarkista samalla, että tiivisteet ovat ehjät; ohivirtaus tekee parhaastakin suodattimesta hyödyttömän.
Tarkemmin suodatinvälin tarkkailusta ja luokituksen valinnasta lue Miksi ilmanvaihdon suodattimien vaihtoväliä tulee tarkkailla.
Venttiilien pesu ilman säätöjen muuttamista
Venttiili on kuin korva: säädetään kerran asentaja oikeaan asentoon, ja sen jälkeen sitä ei kosketella. Asukas voi ja saa pestä venttiilin pinnan ja siivilän, mutta säätöruuviin tai venttiilin asentoon (lukkomutteri, venttiilin korkeus) ei kosketa. Jos asento muuttuu, koko huoneiston ilmavirta vinoutuu: makuuhuoneeseen tulee vetoa, kylpyhuone ei poista enää kosteutta, ja koko kanavisto on uudelleen tasapainotettava ammattilaisen mittauspöytäkirjalla.

Toimi näin: merkitse venttiilin asento ja kierreasento tussilla tai teipillä ennen irrotusta. Irrota venttiili kiertämällä vastapäivään (yleensä) varovasti, jotta kierre tai säätömutteri ei muutu. Pese lämpimällä vedellä ja miedolla astianpesuaineella, kuivaa huolellisesti, tarkista että tiivisteet ovat ehjät ja asenna takaisin samaan asentoon. Sama venttiili palaa samaan kohtaan.
Jos venttiili on maalattu kiinni seinään, älä väännä voimalla, vaan tilaa ammattilainen tai jätä rauhaan. Repinen seinäpinta on yleinen seuraus, ja maalauspinnan korjaus ei kuulu IVAeriksen vastuulle yleisten sopimusehtojen mukaan.
Pidä ilman reitit avoinna: oviraot, säleiköt, korvausilmaventtiilit
Tuloilma virtaa makuuhuoneista ja olohuoneesta käytäville ja sieltä märkätilojen poistoventtiileille. Reitti on yksinkertainen, mutta yhdenkin oven liian tiukka tiiviste pysäyttää sen. Sisäoven alle tarvitaan tyypillisesti vähintään 15-20 mm rako, jonka läpi siirtoilma kulkee. Jos ovi on hiottu kiinni tai matto työnnetty kynnyksen alle, kylpyhuoneen poistoventtiili imee "ei mitään" ja kosteus jää sisään.
Painovoimaisessa tai koneellisessa poistojärjestelmässä korvausilmaventtiilit ikkunan- tai seinässä ovat ainoa tuloilman lähde. Niiden suodatin puhdistetaan vuosittain ja niiden eteen ei pakata huonekaluja, verhoja eikä eristevillaa. Sisäilman "vetoisuus" johtuu usein juuri näiden venttiilien tukkimisesta: alipaine vetää ilman vuotopaikkojen kautta (lattialista, vesijohtoläpivienti), ja silloin se onkin kylmää.
Älä peitä tuloilmaventtiilejä huonekalulla, verholla eikä teipillä.
Älä tiivistä sisäovia kumitiivisteellä, ellei oviraon korvaavaa siirtoilmasäleikköä asenneta erikseen.
Tarkista kerran vuodessa, että ulkoseinän tai katon säleikkö ei ole hyönteisten, lumen tai lehtien tukkima.
Käytä kylpyhuoneen oven raon kohdalla läpinäkyvää siirtoilmaventtiiliä, jos haluat oven täydellisesti kiinni mutta ilmavirran säilyttää.
LTO-huolto: lämmöntalteenotto vaatii myös kunnossapitoa
Lämmöntalteenotin (LTO) säästää tyypillisesti 57-74 % vuosittaisesta IV-lämmityskuormasta riippuen tyypistä, paikkakunnasta ja jäätymissuojan asetuksesta (Railio 2009). Kennon likaantuminen, kondenssiveden tukkeutuminen, jäätymissuojan virheellinen asetus tai bypass-tilan unohtaminen kesäksi vie säästöt nopeasti.
Levylämmönsiirrin (yleisin asuinkohteissa)
Tarkista kondenssiveden poisto talvella: viemäri ei saa olla jäässä eikä veden viety pitkän mutkan kautta lattialle.
Jäätymissuojan rajalämpötila tyypillisesti -8 °C, asetus tarkistetaan kausihuollossa.
Pyydä kennon imurointi tai vesipesu valmistajan ohjeen mukaan 2-3 vuoden välein tai kun visuaalinen tarkastus näyttää lika-aluetta.
Bypass kesäksi päälle automaattisesti tai manuaalisesti, kun ulkolämpö yli +15 °C.
Pyörivä lämmönsiirrin (rotori)
Tarkista rotorin pyörintä silmämääräisesti: ei saa olla pysähtynyt eikä laahaa.
Hihnan kireys tarkistetaan kausihuollossa, vaihto noin 5-7 vuoden välein.
Tiivisteet tarkistetaan vuoto-, paine- ja kontaminaation varalta; vuoto poistoilmasta tuloilmaan saa olla enintään 5 % (YM 1009/2017 16 §).
Patteri-patteri-järjestelmä (nestekierto, glykolipiiri)
Tarkista glykolipiirin paine ja nesteen seos: 25-35 % etyleeniglykoli, ei alle.
Kiertopumpun toiminta tarkistetaan kausihuollossa.
Glykolipiirin täyttökilpi kertoo seoksen ja täyttöpäivän - älä lisää pelkkää vettä.
LTO:n perusteellisempi tarkastus kuuluu kausihuoltoon, joka tilataan huoltoyhtiön tai LVI-yrityksen kautta. Vältä "kerran 5 vuodessa" -taajuutta: kondenssiveden tukkeutuminen voi tapahtua viikossa ja tuhota lattian.
Oireet, jotka kertovat että jotain on pielessä
Asukas huomaa yleensä ensin oireen, ei vikaa. Seuraavat merkit tarkoittavat, että käyttöä tai huoltoa tarvitsee tarkistaa, mutta itse oire ei aina pisteytä syyksi sitä ensimmäistä mieleen tulevaa asiaa.
Tunkkainen makuuhuone aamulla: boost-asetus ei käytössä yön ajaksi, tai poistoventtiili tukossa.
Kosteus tiivistyy ikkunoihin: ilmavirta liian pieni tai kone sammutettu, RH usein yli 60 %.
Kylpyhuone märkä >2 h suihkun jälkeen: poistoventtiili tukossa, boost ei päällä, tai venttiili pesty väärin.
Vetoa makuuhuoneessa: venttiili säädetty väärin, kanavisto liian pieni, tai bypass auki talvella.
Viheltävä tai huriseva ääni: suodatin tukossa (puhaltimen taajuus nousee), kiilahihna löysä, tai laakeri kulunut.
Koneen LED hälyttää: suodatinhälytys (vaihda), painehälytys (kanavisto tai pinta tukossa), tai automatiikkavika (kutsu huolto).
CO2 yli 1200 ppm jatkuvasti: ilmavirta riittämätön suhteessa käyttäjämäärään, tilaa ilmamäärien mittaus.
Pakkasella jäätä koneen sisällä tai luukussa: jäätymissuoja viallinen tai vinossa, kondenssiviemäri jäässä.

Vuosikalenteri: mitä tehdään ja milloin
Suomalainen ilmanvaihdon vuosi rakentuu kahden kausihuoltokäynnin ympärille: keväällä ennen siitepölyä, syksyllä ennen lämmityskautta. Niiden lisäksi on pieniä asukkaan tehtäviä, joista osa kuukausittain, osa harvemmin. Alla taulukko, jota voi tulostaa keittiön seinälle.
Tiheys | Tehtävä | Tekijä | Miksi se on tärkeää | Palvelusuositus |
Päivittäin / viikoittain | Käytä boost-asetusta suihkun, saunan ja kokkauksen yhteydessä | Asukas | Estää kosteuden ja hajun jäämisen sisätilaan | - |
Kuukausittain | Tarkista, että venttiilit eivät ole tukossa eikä koneessa palavat hälytysvalot | Asukas | Aikaisin havaittu hälytys säästää LTO:n | - |
Kuukausittain | Mittaa CO2 ja RH oleskeluvyöhykkeestä halvalla mittarilla | Asukas | Trendi paljastaa käyttötilan tai ilmavirran ongelmat | - |
Kvartaaleittain | Pese liesituulettimen suodatin astianpesukoneessa | Asukas | Rasvakerros heikentää keittiön poistoa | - |
Kevätkausi (huhtikuu) | Kausihuolto: suodatinvaihto, kesä-asento, bypass tarkistus, LTO-kenno | Huoltoyhtiö tai LVI-ammattilainen | Valmistelee koneen kevät- ja kesäkaudelle | Ilmanvaihdon kausihuolto, 368 € |
Kevätkausi (touko-kesä) | Pese kaikki tulo- ja poistoventtiilit, säätöjä koskematta | Asukas | Pöly ei pääse silloin tuloilman mukana huoneeseen | - |
Kesä | Tarkista ulkosäleikkö ja vesikatonpoistoaukko (linnunpesät, lehdet) | Huoltoyhtiö / asukas | Tukos heikentää koko järjestelmän ilmavirtaa | - |
Syyskausi (loka-marraskuu) | Kausihuolto: suodatinvaihto, talvi-asento, jäätymissuoja, LTO-mittaus | Huoltoyhtiö tai LVI-ammattilainen | Lämmityskausi alkaa: LTO:n on toimittava ennen pakkasia | Ilmanvaihdon kausihuolto, 368 € |
Vuosittain | Palopeltien koestus | LVI-ammattilainen (pätevyys) | Lakisääteinen taloyhtiössä, paloturvallisuus | Tilataan taloyhtiön kautta |
Vuosittain | Tarkista korvausilmaventtiilien suodattimet ja puhdista | Asukas | Tukossa = veto, vetoisuus, sisäilmavalitus | - |
3-5 vuoden välein | LTO-kennon tarkempi puhdistus, palautusilman vuototarkistus, tarvittaessa ilmamäärien remittaus | LVI-ammattilainen | Säilyttää LTO:n hyötysuhteen ja säästöt | Ilmamäärien mittaus 374 € |
5-10 vuoden välein | Kanaviston puhdistus + ilmamäärien mittaus ja säätö, jos pölykertymä yli 0,7 g/m2 P1 / 2,5 g/m2 P2 | LVI-ammattilainen | Pidentää koneen käyttöikää, palauttaa suunnitellut ilmavirrat | Ilmanvaihtokanavien puhdistus alk. 785 € |
Kun kone yli 20 v | IV-koneen tai kanaviston peruskorjauksen arviointi | LVI-ammattilainen | SFP-arvo nousee, suodattimet ja tiivisteet kuluvat | Ilmanvaihdon katsastus 1 260 € |
Aina muutosten jälkeen | Mittaus + säätö remontin, kanavamuutoksen, koneenvaihdon tai puhdistuksen jälkeen | LVI-ammattilainen | YM 1009/2017 vaatii toleranssin ±10 % suunnitteluarvosta | Ilmamäärien mittaus ja säätö 675 € |

Yleisimmät käyttövirheet ja niiden seuraukset
Virhe | Mitä siitä seuraa | Korjaava toimi |
Kone sammutetaan kokonaan poissa ollessa tai energian säästämiseksi | Kosteus jää sisätilaan, LTO-kenno seisoo, kanavisto likaantuu, sisäilmavalitus | Käytä poissa-tilaa (max -60 % suunnitellusta, YM 2017 10 §), ei nollaa |
Venttiilit teipataan tai peitetään huonekalulla | Ilmavirta vinoutuu, vetoa muualla, kosteus märkätilassa | Pidä venttiilien ympärillä vähintään 30 cm vapaata tilaa |
Venttiili pestään säätöruuvia kiertäen tai "säädetään parempaan asentoon" | Koko huoneiston ilmamäärät vinoutuvat, vaatii ammattilaisen tasapainotuksen | Merkitse asento ennen irrotusta, älä koske säätöön, tilaa mittaus jos olet jo kiertänyt |
Käytetään väärää suodatinta, yleissuodatinta tai vanhaa luokkaa | Ohivirtaus, paine-eron muutos, LTO likaantuu, sisäilman hiukkasluokka heikkenee | Käytä valmistajan ilmoittama luokka, asunnossa yleensä ePM1 50-65 % (vanha F7) |
LED-hälytyksiä ei kuitata vaan jätetään huomiotta | Suodatin tukkeutuu, kone pysähtyy, kanaviston tuholliset puhdistustarpeet | Hälytys = kutsu huolto tai vaihda suodatin saman päivän aikana |
Pyykki kuivatetaan huonetilassa ilman boostia | RH nousee yli 60 %, ikkunat huurtuvat, homevaara nurkkiin | Boost päälle koko kuivumisajaksi, mieluummin oma kuivaushuone |
Kesäbypass jää väärään asentoon | Talvella LTO ohittuu (huonompi säästö), kesällä LTO toimii (sisätilan ylilämpö) | Tarkista kausihuollossa, automaattibypass mieluiten |
Kondenssiveden poistoa ei tarkkailla | Vuoto lattialle, koneen elektroniikka pilalle, sisäilmaongelma | Kuukausitarkistus, viemäri auki, kahvavesilukko ei jäässä |
Ulkosäleikkö unohdetaan | Lumi, lehdet, linnunpesä tukkivat, koko järjestelmän ilmavirta romahtaa | Vuosittainen tarkastus, säleikön ympärillä >30 cm vapaata |
Liesituulettimen suodatin pestään harvoin | Rasva kanavassa = palovaara, koneen poistoteho laskee | Pesu astianpesukoneessa kvartaaleittain |
Ilmamääriä ei mitata kanavapuhdistuksen, koneenvaihdon tai remontin jälkeen | Järjestelmä on toistuvasti pielessä asukkaiden ilmoittamatta | YM 1009/2017: tilataan mittaus + säätö, toleranssi ±10 % |
Dokumentaatio: huoltopäiväkirja, mittauspöytäkirjat, käyttöohjeet
Hyvin huolletulla ilmanvaihtojärjestelmällä on aina paperit. Asukas saa koneen mukana käyttöohjeen ja huoltokirjan, taloyhtiössä ne ovat yleensä huoltokirjan tarkastuslehdessä. Jos paperit ovat hukassa, isännöitsijä tilaa ne valmistajalta ja LVI-suunnittelijalta, ja IVAeris voi tarvittaessa rakentaa korvaavan ilmamäärien mittauspöytäkirjan + LTO-todennuksen + visuaalisen tarkastuksen.
Huoltopäiväkirja: kuka, mitä, milloin. Jokainen suodatinvaihto, venttiilipesu ja kausihuolto merkitään.
Ilmamäärien mittauspöytäkirja: venttiilikohtaiset arvot, K-arvot, paine-erot, ilmavirrat. Mitataan koneenvaihdon, remontin tai puhdistuksen yhteydessä.
Suunnitelma-aineisto: IV-piirustukset, ilmamääräluettelo, palopeltiluettelo, mitoituslaskelmat. Pidä yhdessä paikassa.
Käyttöohjeet: koneen omistajan opas, kauko-ohjaimen ohjeet, kausi- ja boost-tilojen säätökortit.
LVI-luovutusaineisto (3-kansiomalli, LVI 03-10436): tarkastus, huolto, loppupiirustukset.
Ilmanvaihdon huolto: milloin asukkaan toimet riittävät, milloin pitää kutsua ammattilainen
Asukas tekee turvallisesti seuraavat: suodatinvaihto, venttiilien pesu (säätöjä koskematta), käyttötilojen vaihto, korvausilmaventtiilien suodattimien tarkistus, koneen LED-tilojen seuranta ja CO2-/RH-mittaaminen halvalla mittarilla. Tämä on suomalaisen kodin oma huoltokulttuuri, ja noin 80 % kotipohjaisten oireiden ratkaisuista on näiden työvälineiden takana.
Ammattilainen tulee kun puhutaan: ilmamäärien mittauksesta tai säädöstä (tarvitaan mittauspöytäkirja YM 1009/2017 27 §), LTO-kennon vesipesusta, palopeltien koestuksesta, kanaviston mekaanisesta puhdistuksesta, IV-koneen vaihdosta tai sisäilman ongelmaselvityksestä. Suuntaviiva on yksinkertainen: jos joudut ohittamaan huoltoluukun, irrottamaan ruuveja tai kosket säätötoimiin, jätä se ammattilaiselle.
Tilaa ilmamäärien mittaus, kun
Edellinen mittaus on yli 5 vuotta vanha tai sitä ei ole tehty koskaan
Olette tehnyt remontin (ovi-/seinämuutoksia, kanavanmuutos, koneenvaihto)
Asukkaat ilmoittavat toistuvasti vedontunnetta, kosteusvalitusta tai hajuja eivätkä asukasratkaisut auta
Taloyhtiö tai viranomainen pyytää pöytäkirjaa
Kun mittaus paljastaa poikkeamia, seuraava askel on tasapainotus suhteellisella säätömenetelmällä. Tämä on energiatehokkain tapa: heikoin venttiili jätetään täysin auki ja muut säädetään suhteessa siihen. Puhaltimen pyörimisnopeus säädetään niin, että koko järjestelmä toimii pienimmällä mahdollisella sähkönkulutuksella ja hiljaisimmalla äänellä.
Tilaa kanaviston puhdistus, kun
Venttiilien ympärille kertyy näkyvää pölyä jo puhdistetuilta venttiileiltä.
Sormella pyyhkäisten kanavan sisäpinnasta nousee selvä pölyraita.
Edellinen puhdistus on yli 10 vuotta sitten omakotitalossa, tai yli 5 vuotta sitten ravintolan keittiössä.
Kosteat tilat eivät enää kuivu entiseen tahtiin tasapainotuksenkin jälkeen.
Pölykertymän mittaus ylittää P1-järjestelmässä 0,7 g/m2 keskiarvon tai P2:ssa 2,5 g/m2.
Puhdistus ei ole rutiininomaista lakisääteistä huoltoa kodeille (vain rasvakanaville on määräykset Pelastuslaki 379/2011), vaan se tilataan tarpeesta. Tarkemmin puhdistusprosessista: IV-puhdistus, tärkeys ja hyödyt selitetty ymmärrettävästi.
Tilaa katsastus, kun
Taloyhtiön on aika tarkistaa koko järjestelmän kunto tämän hetken tilanteen ymmärtämiseksi (suositus 5-10 v välein)
Asuntokauppa lähestyy ja ostaja pyytää selvitystä
Vakuutusyhtiö tai vakuutuksen ehto pyytää määräaikaistarkastusta
Aiotaan tehdä iso peruskorjaus ja on tarpeen tietää lähtötilanne
Yksityiskohtaisemmin katsastuksen sisällöstä ja eduista: Mitä on ilmanvaihdon katsastus ja miksi se on tärkeää.
Mittaa ja seuraa: keskeiset raja-arvot
Asukas ei tarvitse ammattilaisen instrumenttia, vaan halpa kotimittari (CO2 + RH + lämpötila, 30-70 €) antaa hyvän kuvan järjestelmän toiminnasta. Tärkeää on seurata trendiä, ei yksittäistä lukemaa.
CO2 oleskeluaikana: tavoite alle 800-1 000 ppm. Yli 1 200 ppm jatkuvasti = ilmavirta liian pieni tai käyttäjiä yli suunnittelumäärän.
Suhteellinen kosteus (RH): talvella 25-45 %, kesällä alle 60 %. Yli 60 % pitkään = homevaara, alle 20 % talvella = liian voimakas ilmanvaihto tai kuiva kausi.
Lämpötila lämmityskaudella: YM 2017 + asumisterveys 545/2015 tavoite 20-25 °C, suunnittelu 21 °C.
Painesuhde ulkoilmaan: tavoite 0...-10 Pa alipaine. Voimakas alipaine vetää epäpuhtauksia rakenteista, ylipaine taas pakottaa kosteutta rakenteisiin.
Suodattimen vaihtoväli: vähintään 2 x vuodessa (kevät + syksy), kaupunkikeskustassa tai allergisille jopa 3-4 x.
Ilmamäärien toleranssi: YM 1009/2017 + sallii venttiilikohtaisesti ±20 % (min ±1 dm3/s) ja kokonaisilmavirralle ±10 % suunnitellusta.
Painesuhteista ja niiden vaikutuksesta tarkemmin: Mikä on alipaine ja ylipaine ja miten ne vaikuttavat ilmanvaihtoon.
Lähteet, standardit ja viralliset ohjeet
Tämä artikkeli tukeutuu seuraaviin lähteisiin, joihin asukas tai isännöitsijä voi viitata kun haluaa pohja-aineiston tarkistuksiin tai jos viranomainen kysyy.
YM asetus 1009/2017 - sisäilmaston ja ilmanvaihdon vaatimukset uudisrakentamiselle (CO2 max 800 ppm yli ulkoilman, ulkoilmavirta min 18 dm3/s asunnolle, tehostus +30 %, pienennys max -60 %, käyttöönoton toleranssi ±10/20 %).
Asumisterveysasetus 545/2015 - asuntojen ja oleskelutilojen toimenpiderajat (lämpötila 18-26 °C, RH 20-60 %, formaldehydi 50 µg/m3).
RT 07-11299 / LVI 05-10629 Sisäilmastoluokitus 2018 - S1/S2/S3-luokat, P1-puhtausluokka, M1-vähäpäästöisyys.
SFS-EN ISO 16890 - suodatinluokat ePM1/ePM2.5/ePM10 (korvasi vanhan EN 779).
SFS-EN 16798 - rakennusten energiatehokkuuden + sisäympäristön suunnittelukriteerit.
Pelastuslaki 379/2011 - rasvakanavan puhdistus, palopeltien ja väestönsuojan kunnossapito.
Laitevalmistajan huolto-ohje - aina ensisijainen kohteen ilmanvaihtokoneen suodatinkoolle, ohjelmasekvensseille, jäätymissuojan asetuksille ja kuluville osille.
Usein kysyttyä
Saako ilmanvaihdon sammuttaa kokonaan?
Ei saa. YM 1009/2017 vaatii uudisrakennusten ilmanvaihtoa toimimaan käyttöaikana, ja olemassa olevissakin asunnoissa täydellinen sammutus johtaa nopeasti kosteuden, hiilidioksidin ja hajujen kertymiseen. Asukas voi ja saa pienentää ilmavirtaa poissa-tilalla (asetus max -60 % suunnitellusta), mutta ei pysäyttää konetta. Pidemmän loman ajaksi jätä kone matalalle tasolle, ei seis-tilaan.
Kuinka usein ilmanvaihdon suodattimet pitää vaihtaa?
Suomessa minimi on 2 kertaa vuodessa: keväällä siitepölykauden jälkeen ja syksyllä ennen lämmityskautta. Vilkkaiden teiden varrella, kaupunkikeskustassa, lemmikkitalouksissa ja allergikoille tiheämmin, 3-4 kertaa vuodessa. Älä luota pelkkään paine-eromittariin: tutkimus osoittaa että hajuvoimakkuus nousee jo kolmessa kuukaudessa, vaikka paine-ero ei vielä kerro siitä.
Voinko pestä tulo- ja poistoilmaventtiilit itse?
Voit ja saatkin: pesun suorittaminen 1-2 kertaa vuodessa on osa hyvää huoltokulttuuria. Mutta säätöruuviin tai venttiilin asentoon ei kosketa. Merkitse asento ennen irrotusta tussilla, pese venttiili lämpimällä vedellä ja miedolla astianpesuaineella, kuivaa, asenna takaisin samaan asentoon. Jos olet jo kiertänyt säätöruuvia, ei hätää, mutta tilaa ilmamäärien mittaus ja säätö ammattilaiselta - koko järjestelmä on uudelleen tasapainotettava.
Mistä tiedän, että ilmanvaihto on väärällä asetuksella?
Hyvä kotimittari (CO2 + RH 30-70 €) on tehokkain työkalu. CO2 yli 1 200 ppm jatkuvasti = liian pieni ilmavirta. RH yli 60 % talvella = liian pieni ilmavirta tai kone seis. RH alle 20 % talvella = liian voimakas ilmavirta. Subjektiivisesti: tunkkainen aamu, kostea kylpyhuone, ikkunoissa huurtumaa, vetoa makuuhuoneessa = jotain on pielessä. Ensimmäinen toimi on tarkistaa boost-asetus ja suodattimet, sen jälkeen tilata ammattilainen jos asukasratkaisut eivät auta.
Pitääkö ilmanvaihtoa tehostaa suihkun jälkeen?
Kyllä. Boost päälle suihkun ajaksi ja vielä 30-60 minuuttia sen jälkeen, jotta jäännöskosteus poistuu. Sama koskee saunaa (1-2 tuntia jälkeen), pyykinkuivausta sisätilassa (koko kuivumisajaksi), kokkausta ja juhlia. Boost ei kuluta paljon enempää sähköä (puhaltimet vain hetken kovempaan), mutta säästää kalkkikalvot, sumun ja homevaaran.
Kuka vastaa ilmanvaihdon huollosta taloyhtiössä?
Asunto-osakeyhtiö (taloyhtiö) vastaa kiinteistön ilmanvaihtokoneista, kanavistosta, palopelteistä ja ulkoseinäsäleiköistä. Isännöitsijä tilaa kausihuollot ja palopeltien koestukset huoltoyhtiöltä tai LVI-yritykseltä. Osakas (asukas) vastaa huoneistonsa sisällä venttiilien pesusta, suodattimien vaihdosta jos sopimus niin sanoo, käyttötiloista ja oireiden ilmoittamisesta. Sopimuksen tarkka jako kannattaa lukea yhtiöjärjestyksestä ja huoltokirjasta.
Milloin tarvitaan ilmamäärien mittaus ja säätö?
Aina koneenvaihdon, kanavanmuutoksen, remontin tai kanaviston puhdistuksen jälkeen (YM 1009/2017 vaatii toleranssin ±10 %). Lisäksi kun asukkaat ilmoittavat toistuvasti veto-, kosteus- tai sisäilmavalituksia eivätkä asukasratkaisut auta, kun edellinen mittaus on yli 5-10 vuotta vanha, tai kun taloyhtiön katsastuksessa havaitaan poikkeamia. Tarkemmin: Miten ilmamäärien mittaus ja säätö suoritetaan?.
WE KNOW, WE CARE & WE GET IT DONE
IVAeris Oy
010 206 3000


