Miksi ilmanvaihto on tärkeä osa sisäilman laatua?
- Mikael Denut
- 12.3.2023
- 5 min käytetty lukemiseen
Päivitetty: 3 päivää sitten
Sisäilman laatu vaikuttaa suoraan terveyteen, vireystilaan ja asumismukavuuteen. Kun ilmanvaihto toimii oikein, se poistaa epäpuhtauksia ja kosteutta hallitusti sekä tuo tilalle suodatettua ulkoilmaa. Kun ilmanvaihto toimii huonosti tai painesuhteet ovat väärät, sisäilmaan voi kertyä hiilidioksidia, kosteutta, hajuja ja erilaisia kemiallisia yhdisteitä – ja pahimmillaan sisäilmaan voi kulkeutua epäpuhtauksia rakenteista tai maaperästä, kuten mikrobeja ja radonia. Talvella merkitys korostuu, koska oleskelemme enemmän sisätiloissa ja rakennusvaippa on kylmempi, jolloin virheelliset painesuhteet ja kosteuden tiivistyminen voivat aiheuttaa nopeammin ongelmia. [1][2]
Mitä “sisäilman laatu” tarkoittaa?
Sisäilman laadulla tarkoitetaan tilaa, jossa ilmassa ei esiinny terveydelle haitallisessa määrin hiukkasmaisia epäpuhtauksia, fysikaalisia, kemiallisia tai mikrobiologisia tekijöitä eikä viihtyisyyttä jatkuvasti heikentäviä hajuja. [1] Sisäilmasto on tätä laajempi kokonaisuus: sisäilman laadun lisäksi siihen kuuluvat lämpöolot, ilman liike, ilman kosteus, valaistus ja ääniympäristö. [2] Sisäilman laatuun vaikuttavat rakennuksen suunnittelu ja toteutus, käytetyt materiaalit, rakennuksen käyttö ja kunnossapito sekä ulkoilman laatu. [3]
Aiheesta lukiessa törmää usein lyhenteeseen IAQ, joka tulee englanninkielisestä termistä Indoor Air Quality ja tarkoittaa samaa kuin sisäilman laatu.
Mitä ilmanvaihto on ja mitä se tekee käytännössä?
Ilmanvaihdon tehtävä on ylläpitää ja parantaa sisäilman laatua vaihtamalla huoneilmaa. [4] Käytännössä se tarkoittaa, että huoneisiin johdetaan puhdistettua tuloilmaa ja likaantunut poistoilma poistetaan rakennuksesta joko koneellisesti tai painovoimaisesti. [2] Ilmavirrat, painesuhteet ja ilmanjakotapa ovat järjestelmän keskeiset tekniset ominaisuudet: niiden avulla säädellään, miten epäpuhtaudet poistuvat hengitysvyöhykkeeltä ja miten ilma vaihtuu eri tiloissa. [2]
Mistä sisäilman epäpuhtaudet tulevat?
Sisäiset lähteet
Sisäilmaa kuormittavat ihmiset ja rakennus itse. Ihmisten aineenvaihdunta tuottaa hiilidioksidia ja kosteutta. Rakennus- ja sisustusmateriaaleista voi vapautua päästöjä, kuten formaldehydiä, ammoniakkia ja haihtuvia orgaanisia yhdisteitä (VOC). Lisäksi sisäilmaan vaikuttavat siivouskemikaalit, eläinpöly sekä maaperästä nouseva radon. [5][6]
Ulkoiset lähteet
Ulkoilmasta sisälle voi kulkeutua liikenteen ja energiantuotannon päästöjä (esimerkiksi PM2,5- ja PM10-hiukkasia sekä typen oksideja) sekä siitepölyä. Näitä tulee sisään ilmanvaihdon kautta, ikkunoiden kautta tai rakenteiden vuotoreittien kautta. [2]
Miten ilmanvaihto poistaa epäpuhtauksia: sekoittava ja syrjäyttävä ilmanjako
Ilmanvaihdolla epäpuhtaudet poistetaan pääosin kahdella periaatteella: laimentamalla tai syrjäyttämällä. [2]
Sekoittavassa ilmanjaossa tuloilma puhalletaan tilaan suurella nopeudella. Se sekoittuu huoneilmaan tehokkaasti ja laimentaa epäpuhtauspitoisuuksia tasaisesti koko tilassa. [2]
Syrjäyttävässä ilmanjaossa huonelämpötilaa viileämpi tuloilma tuodaan tilaan pienellä nopeudella lattianrajasta. Kun ilma lämpenee (ihmisistä, laitteista tai auringosta), se nousee ylöspäin ja vie epäpuhtaudet mukanaan kohti katonrajan poistoilmaventtiileitä. Tämä voi parantaa ilmanvaihdon tehokkuutta merkittävästi tietyissä tiloissa. [2]
Kosteus ja home-riskin hallinta
Kosteudenhallinta on sisäilman laadun ydinasioita. Sisäilman kosteuden tulee pysyä tilojen käyttötarkoituksen mukaisissa arvoissa, jotta vältetään kosteusvauriot ja mikrobien kasvu. [4] Kun kosteus tiivistyy rakenteisiin, se luo olosuhteet mikrobikasvulle ja heikentää sisäilman laatua ratkaisevasti. [3]
Ilmanvaihto poistaa märkätiloissa syntyvää ylimääräistä kosteutta ja nopeuttaa pintojen kuivumista. [7] Jos poistoilmanvaihto on märkätiloissa riittämätön, pintojen kuivuminen hidastuu ja kosteusvaurioiden riski kasvaa. [9]
Talvella yksi tyypillinen riskitilanne on liiallinen ylipaine: lämmin ja kostea sisäilma voi työntyä ulkovaipan rakenteisiin, tiivistyä siellä vedeksi ja aiheuttaa mikrobikasvuston tai rakenteiden vaurioitumisen riskin. [8]
Painesuhteet: miksi alipaine ja ylipaine ratkaisevat paljon?
Rakennuksen sisä- ja ulkoilman välinen paine-ero määrittää, mihin suuntaan ilma pyrkii virtaamaan vaipan läpi. Liiallinen alipaine voi imeä sisäilmaan epäpuhtauksia maaperästä, ryömintätiloista tai rakenteista – esimerkiksi mikrobeja ja radonia – ilmavuotoreittien kautta. [8][2] Siksi tavoitteena on usein vain lievä alipaine tai tasapaine, tyypillisesti noin -1…-5 Pa, riippuen rakennustyypistä ja tiiviydestä. [6]
Rakennuksen tiiveys ja vuotoreitit
Rakennuksen ulkovaipan ilmanpitävyys on olennaista ilmanvaihdon toiminnan ja painesuhteiden hallinnan kannalta. Hyvän sisäilmaston saavuttamiseksi suositeltu ilmanvuotoluku on q50 ≤ 1,0 m³/h,m². [10] Jos rakennus on epätiivis, ilmanvaihdon tasapainotus pelkillä ilmavirtojen säädöillä on vaikeaa, ja hallitsemattomat ilmavuodot voivat ohittaa suunnitellut suodatusreitit. [8] Tällöin osa korvausilmasta voi tulla “väärästä paikasta”, eli rakenteiden kautta.
Ilmamäärät: mitoitus ja todellinen toiminta
Mitoitusperusteet asunnoissa
Asuinrakennuksissa mitoitus perustuu tyypillisesti asunnon pinta-alaan (esim. 0,35 l/s,m²) tai huonekohtaisiin minimi-ilmavirtoihin. [11]
Mitoitus henkilökuormitteisissa tiloissa
Toimistoissa, kouluissa ja muissa henkilökuormitteisissa tiloissa mitoitus ohjautuu aineenvaihdunnan (CO₂) ja materiaalipäästöjen vaatimusten mukaan. Yleinen perusmitoitusarvo oleskelutiloissa on 6 dm³/s per henkilö, ja tähän lisätään rakennusmateriaalien päästöistä johtuva lisä (esim. 2 dm³/s,m²). [12][13]
Miksi suunniteltu ei aina toteudu?
Suunnitellut ilmavirrat eivät aina toteudu käytännössä. Yleisiä syitä ovat huollon laiminlyönti (tukkeutuneet suodattimet, likaantuneet päätelaitteet), laiteviat (esim. puhaltimien kondensaattorien kuluminen) sekä käyttäjien omatoimiset muutokset (kuten venttiilien teippaaminen vedon estämiseksi). [7][2]
Ilmanvaihdon mittaus ja todennus: mitä kannattaa mitata?
Ilmanvaihdon todellinen toiminta varmistetaan mittaamalla:
ilmavirrat (l/s tai m³/h)
lämpötila
suhteellinen kosteus (RH)
paine-erot yli ulkovaipan
hiilidioksidipitoisuus (CO₂)
CO₂ on käytännössä erittäin hyödyllinen indikaattori ilmanvaihdon riittävyydelle ihmiskuormitteisissa tiloissa. Ohjearvona pidetään tyypillisesti enintään 800 ppm ulkoilman tason yläpuolella (yhteensä noin 1200 ppm). [1][2]
Terveys ja oireet: mihin huono sisäilma voi johtaa?
Huonon sisäilman on todettu aiheuttavan väsymystä, yskää, silmien kutinaa, päänsärkyä sekä infektioita. Pitkäaikaisempi altistuminen puutteellisen ilmanvaihdon vuoksi kertyneille epäpuhtauksille voi johtaa muun muassa allergiseen nuhaan, poskiontelotulehduksiin ja jopa homepölykeuhkoon. [5] EU-tason tutkimukset (HealthVent) ovat osoittaneet, että sisäilmaan liittyvät oireet vähenevät johdonmukaisesti ilmanvaihdon määrän kasvaessa aina 7–9 dm³/s/hlö tasolle asti. [12]
Energiatehokkuus ja lämmöntalteenotto (LTO)
Koneellinen ilmanvaihto on rakennuksen merkittävä energiankuluttaja, koska kylmä ulkoilma on lämmitettävä huonelämpötilaan ja puhaltimien pyörittäminen vaatii sähköä (ominaissähköteho eli SFP-luku). Lämmöntalteenotto (LTO) on nykyaikaisen ilmanvaihdon olennainen osa: se siirtää poistoilman lämpöenergiaa tuloilman lämmittämiseen ja säästää huomattavasti lämmitysenergiaa. [2]
LTO tuo kuitenkin myös sisäilman laatuun liittyviä huomioita. Erityisesti pyörivä lämmönsiirrin voi palauttaa poistoilman epäpuhtauksia ja hajuja tuloilmaan. Tämän vuoksi tuloilmasuodatin tulee sijoittaa LTO-roottorin jälkeen, jotta hiukkasmaiset epäpuhtaudet eivät heikennä tuloilman laatua. [4] Lisäksi sisäilman laadun, energiankulutuksen ja melun välillä joudutaan tasapainoilemaan: liian suuri ilmanvaihto lisää energiankulutusta ja voi aiheuttaa melua ja vedon tunnetta, mutta liian pieni ilmanvaihto heikentää sisäilman laatua selvästi. [2]
Käytännön suositukset: mitä kannattaa tehdä?
Suunnittelu
Ilmanvaihtojärjestelmä tulisi suunnitella siten, että ilma virtaa puhtaammista tiloista epäpuhtaampiin (esim. olohuone → keittiö/WC). Huoltotilat ja puhdistusluukut on syytä huomioida jo suunnittelussa. [4][9]
Huolto ja mittaus
Suodattimet tulisi vaihtaa vähintään 6 kuukauden välein, erityisesti sisäilmaongelmakohteissa. Ilmanvaihtokanavistojen puhdistus tulisi tehdä vähintään viiden vuoden välein. [7] Puhdistuksen jälkeen ilmavirrat on aina mitattava ja säädettävä uudelleen. [9]
Käyttäjän kannalta tärkein perussääntö
Korvausilmaventtiileitä (painovoimainen tai koneellinen poistoilmanvaihto) ei saa sulkea kokonaan edes talvella, koska se johtaa ilmanvaihdon riittämättömyyteen ja voi lisätä epäpuhtauksien imeytymistä rakenteista. [14]
Tarkistuslista: tyypillisimmät ongelmat ja helppo todennus
Tunkkainen ilma / hajut: Mittaa CO₂ käyttöaikana; jos arvo on yli 800 ppm ulkoilman tason yläpuolella, ilmanvaihto on todennäköisesti riittämätön. [1][2]
Vedon tunne: Mittaa ilman nopeus oleskeluvyöhykkeellä ja tuloilman lämpötila. [2]
Rakenteiden hajut / radon sisällä: Mittaa vaipan yli vallitseva paine-ero; rakennus voi olla liian alipaineinen. [2][8]
Pienentyneet ilmavirrat: Tarkista suodattimien likaisuus ja tulo-/poistoilmaventtiilien pölykertymät. [7]
Kosteuden tiivistyminen ikkunoihin: Tarkista ilmanvaihtokoneen käyntiajat ja märkätilojen poistoilmavirrat. [7][9]
Ilmanvaihto on kiinteistön keskeinen tekninen järjestelmä, joka hallitsee ihmisistä, materiaaleista ja arjen toiminnoista syntyvien epäpuhtauksien ja kosteuden poistumista. Oikein toimivat ilmavirrat ja hallitut painesuhteet ehkäisevät epäpuhtauskertymiä sekä vähentävät kosteus- ja homevaurioiden riskiä. [2][8] Pelkkä ilmanvaihto ei kuitenkaan yksin ratkaise kaikkia sisäilmaongelmia, jos rakennuksessa on aktiivinen mikrobivaurio, voimakkaasti päästöjä tuottavia materiaaleja tai vakavia rakenteellisia ilmavuotoja – silloin tarvitaan aina myös rakennusteknisiä korjauksia epäpuhtauslähteeseen. [3][8]
Jos etsit ilmanvaihtokanavien nuohous ja tarkoitat ilmanvaihtokanavien puhdistusta ota yhteyttä meihin tänään. IVAeris Oy on valmiina, hoidamme ilmanvaihtosi kuntoon nopeasti ja tehokkaasti.
WE KNOW, WE CARE & WE GET IT DONE
IVAeris Oy
010 206 3000
Lähteet
Rakennusten sisäilmasto ja ilmanvaihto, 2017, Ympäristöministeriö
Ilmavirtojen mittaus ja tasapainotus -opas, 2023, Taitotalo
Ilmanvaihtojärjestelmien puhtaus ja puhdistus toimistorakennuksessa, 2011, Aducate
Sisäilmasto ja ilmanvaihto -opas, 2024, Talotekniikkainfo
Ilmanvaihdon huolto-opas, 2022, Metropolia
Sisäilmastomittaus, 2023, Taitotalo
Ilmanvaihdon suunnittelu sisäilmaongelmakohteissa, 2018, OAMK
Air pressure conditions in Finnish resid.pdf, 2005, Helsinki University of Technology
Toimintamalli ilmanvaihdon puhdistustöihin, 2017, Metropolia
Sisäilmastoluokitus, 2018, Rakennustietosäätiö RTS
Asuinrakennusten ilmanvaihdon mitoitusopas, 2017, FINVAC
Ilmanvaihdon mitoitus ja tilakohtaiset ohjearvot, 2017, FINVAC
Ilmanvaihdon mitoitus muissa kuin asuinrakennuksissa, 2019, FINVAC
Energiatehokkaan asumisen opas, Motiva
