Miksi ilmanvaihto on tärkeässä roolissa allergioiden hallinnassa?
- Mikael Denut
- 25.3.2023
- 9 min käytetty lukemiseen
Päivitetty: 18.5.
Noin kolmannes suomalaisista kokee jossain elämänvaiheessa allergisia oireita, ja yli viidesosa aikuisista kärsii allergisesta nuhasta. Allergeenit ovat pääosin näkymättömän pieniä hiukkasia, joita meidän on lähes mahdotonta välttää. Niiden pitoisuuteen kotona vaikuttaa kuitenkin selvästi yksi asia: kuinka hyvin ilmanvaihto toimii.
Tässä artikkelissa avataan, miksi ilmanvaihto on allergikon kannalta yksi tärkeimmistä hallintakeinoista koko asunnossa. Käsittelemme yleisimmät sisäilman allergeenit, niiden lähteet, vaikutukset eri ikäryhmissä, ja sen, mitä konkreettista hyvällä ilmanvaihdolla saavutetaan. Pölypunkkien syvempi käsittely löytyy artikkelista Ilmanvaihdon merkitys pölyallergioiden hallinnassa, ja sisäilman laadun yleiskuva artikkelista Miten ilmanvaihtojärjestelmä voi parantaa sisäilman laatua.
Allergiat Suomessa: yleiskuva ja sisäilman rooli
THL:n FinTerveys- ja Terveys-tutkimukset sekä Allergia-, iho- ja astmaliiton tilastot piirtävät karun kuvan: noin 30 % suomalaisista on allerginen jossain elämänvaiheessa, 20 % aikuisista oireilee allergista nuhaa, ja 5-10 % sairastaa astmaa. Lapsilla atooppinen ihottuma ja ruoka-allergia ovat tavallisia, nuorilla aikuisilla taas siitepöly- ja eläinepiteeliallergiat. Allergiset sairaudet ovat yksi yleisimmistä pitkäaikaissairauksien ryhmistä Suomessa.
Allergiastrategia 2008-2018 (THL ja Sosiaali- ja terveysministeriö) ohjasi näkemystä siirtämään painopiste oireiden hoidosta altistuksen hallintaan ja siedätykseen. Strategian perintönä Käypä hoito -suositukset (Astma, Allerginen nuha) ja WHO:n Indoor Air Quality Guidelines: Dampness and Mould korostavat samaa asiaa: oireiden taustalla on hyvin usein sisäilman allergeenit, joiden pitoisuuteen voi vaikuttaa ilmanvaihdolla, kosteudenhallinnalla ja siivouksella. Lääkitys ei poista altistusta - se vain peittää oireet.
Kotona vietetään noin 60-70 % ajasta, lapsilla ja vanhuksilla vielä enemmän. Siksi kodin sisäilman laatu on allergikolle yksittäisistä tekijöistä ehkä tärkein. Käytännössä se tarkoittaa kahta asiaa: kuinka paljon allergeeneja sisäilmaan kertyy, ja kuinka tehokkaasti ne sieltä poistuvat.
Esiintyvyys vaihtelee ikäryhmittäin merkittävästi. Lapsilla atooppinen ihottuma ja ruoka-allergia ovat selvästi yleisempiä, kun taas nuorilla ja työikäisillä allerginen nuha ja astma korostuvat. Vanhuksilla allergioiden suhteellinen osuus laskee, mutta oireet voivat olla heille vakavampia keuhkojen kuntoutumiskyvyn heikentyessä.
Mistä allergeenit tulevat sisäilmaan: lähteiden taksonomia
Sisäilman allergeenit voidaan jakaa karkeasti kahteen ryhmään: sisäsyntyisiin (kotona kasvavat tai kertyvät) ja ulkoilmasta tuleviin. Lisäksi mukaan tulee kemiallisia herkistäjiä, jotka eivät ole allergeeneja perinteisessä mielessä mutta jotka voivat laukaista samanlaisia limakalvo-oireita ja pahentaa allergikon tilannetta.
Sisäsyntyiset lähteet ovat asunnon omia: patjat, tyynyt ja matot kasvattavat pölypunkkikantaa lämpimässä ja kosteassa. Kissa, koira ja muut nisäkkäät levittävät epiteeliä (Fel d 1 ja Can f 1) kaikkialle, missä ne kulkevat. Kosteat seinät, pesutilat ja tukkeutuneet kanavat ruokkivat homeitiöitä. Huonekalut, lastulevyt ja maalit päästävät VOC-yhdisteitä ja formaldehydiä, jotka kärsivät erityisesti ensimmäisinä kuukausina muuton jälkeen.
Ulkoilmasta tulevat allergeenit kulkeutuvat sisälle kahta reittiä: hallitusti ilmanvaihtokoneen tuloilman mukana tai hallitsemattomasti rakennusvaipan vuotoreittien ja korvausilmaventtiilien kautta. Koivun ja heinien siitepöly, liikenteen pakokaasut sekä PM2.5-pienhiukkaset ovat tämän reitin yleisimmät kantajat. Jos painesuhteet ovat väärin tai suodatusluokka on liian matala, ulkoilman ärsyttäjät kertyvät sisätiloihin viikkojen aikana.
Alla oleva taulukko kokoaa yhteen kodin yleisimmät allergeenit, niiden koon, lähteen ja ilmanvaihdon torjuntakeinon. Hiukkasen koko ratkaisee, mille suodatinluokalle se osuu ja kuinka syvälle hengitysteihin se pääsee.
Allergeeni | Kokoluokka (µm) | Tyypillinen lähde | Ilmanvaihdon torjuntakeino | Suositeltava suodatin |
Pölypunkin uloste | 10-40 | Patja, tyyny, peitto, sohva, matot | Kosteus alle 50 %, kanavien puhtaus, riittävä ilmanvaihto | ePM1 60-80 % |
Kissan epiteeli (Fel d 1) | 2.5-20 | Lemmikit, vaatteet, huonekalut | Suodatus, paine-erohallinta, kohdepoisto kuivaushuoneessa | ePM1 60-80 %, herkille HEPA H13 |
Koiran epiteeli (Can f 1) | 5-20 | Lemmikit, vaatteet | Suodatus, kuivaushuoneen poisto | ePM1 60-80 % |
Hevosen epiteeli | 5-50 | Tallien lähellä asuvat, vaatteet | Suodatus, painesuhteet, tehostus vaatehuollossa | ePM1 80 % tai HEPA |
Homeitiöt (esim. Cladosporium, Aspergillus) | 2-20 | Kosteusvaurio, tukkeutunut kanava, kostea kellari | Kosteus alle 50 %, vauriokorjaus, kanavapuhdistus | ePM1 60-80 %, kohteen poisto |
Koivun ja heinien siitepöly | 10-100 | Ulkoilma keväällä ja kesällä | Hallittu korvausilma, suodatus, ikkunat kiinni siitepölyaikana | ePM10 + ePM1 (kaksiportainen) |
PM2.5 ulkoa (liikenne) | 0.1-2.5 | Pakokaasut, palaminen, teollisuus | Suodatus, painesuhteet 0...-10 Pa | ePM1 80 % |
Hiirien ja jyrsijöiden allergeenit | 1-10 | Eristetiloissa pesivät jyrsijät | Lähteen poisto, kanavien tarkastus, suodatus | ePM1 60-80 % |
Torakoiden allergeenit | 10-30 | Kosteat tilat, harvinainen Suomessa | Lähteen poisto, kosteudenhallinta | ePM1 60-80 % |
Formaldehydi (HCHO) | < 0.001 (kaasu) | Lastulevy, kalusteet, maalit | Laimennus ilmanvaihdolla, lähteen poisto | Aktiivihiili tai laimennus |
VOC-yhdisteet | < 0.001 (kaasu) | Pesuaineet, maalit, hajusteet, tupakka | Laimennus, kohdepoisto, M1-luokitellut materiaalit | Aktiivihiili tai laimennus |
Kaasumaiset epäpuhtaudet (VOC, formaldehydi) eivät jää mekaaniseen suodattimeen vaan kulkeutuvat suoraan läpi. Niihin tehoaa vain laimennus - eli riittävä ulkoilman määrä - tai aktiivihiilisuodatus. Tämä on hyvä muistaa, kun mietitään, mitä yksittäinen suodatinvaihto pystyy tekemään.
Allergiat ja ilmanvaihto eri elämänvaiheissa
Sama sisäilman allergeenipitoisuus ei vaikuta kaikkiin samalla tavalla. Hengityselimet kehittyvät lapsuudessa, työikäisillä altistus on suurinta ja vanhuksilla limakalvojen kuntoutumiskyky on heikompi. Hyvin toimiva ilmanvaihto on jokaisessa elämänvaiheessa keskeinen suojakeino, mutta sen vaikutus näkyy hieman eri tavalla.
Lapset ja nuoret
Lasten keuhkot kasvavat 8 vuotiaaksi asti ja keuhkorakkulat aikuisikään saakka. Toistuva altistus pölypunkin ulosteille, eläinepiteelille ja homeitiöille varhaislapsuudessa lisää astman, allergisen nuhan ja atooppisen ihottuman riskiä myöhemmin. Korkeat formaldehydipitoisuudet uusissa kalusteissa tai vasta valmistuneessa kodissa voivat herkistää hengitysteitä pysyvästi.
Käytännössä lapsen makuuhuoneen ilmanvaihto on yksi vaikuttavimmista yksittäisistä tekijöistä: jos ilmavirrat ovat liian pienet ja kosteus nousee yli 60 %:n yön aikana, pölypunkkikanta lähtee kasvuun. Sama koskee oppilaitoksia, joissa CO2-pitoisuus voi nousta luokassa yli 1 500 ppm:n - tällöin allergeenitkin kertyvät ja oireet näkyvät keskittymiskyvyssä ja poissaoloissa.
Työikäiset
Aikuisikäisillä allergisen nuhan esiintyvyys on huipussaan. Työpäivän jälkeen kotiin tullessa nenän limakalvot ovat usein jo ärsytyksessä työpaikan kuivasta ilmasta tai kollegoiden tuoksuista, ja kotona kohdataan vielä pölypunkit, lemmikit ja siitepöly. Jos kotona ilmanvaihto kompensoi altistusta, oireet rauhoittuvat illan kuluessa - jos ei, ne pahenevat.
Lähityö ja etätyö ovat lisänneet kotona vietetyn ajan osuutta huomattavasti. Tämä korostaa kodin sisäilman merkitystä työkyvyn ylläpitäjänä: huono uni tukkoisesta nenästä tai astma-oireista vähentää tuottavuutta yhtä paljon kuin huonosti ilmastoitu toimisto.
Vanhukset
65 vuoden iän jälkeen keuhkojen elastisuus heikkenee ja limakalvot eivät palaudu yhtä nopeasti tulehdustilasta. Pieni altistus voi laukaista hengenahdistuskohtauksen tai pidentää infektion kestoa viikoilla. Vanhuksilla huonon sisäilman seuraukset näkyvät usein lääkityksen lisäämisenä, päivystyskäynteinä ja kuntoutumisajan pitenemisenä infektioiden jälkeen.
Erityisesti yksin asuvien vanhusten kotona ilmanvaihto on usein puutteellinen: korvausilmaventtiilit on saatettu tukkia vedon takia, ja kanavat ovat puhdistamatta jopa 20 vuotta. Tämä on huoltokierroksilla yksi yleisimmistä löydöksistä. IV Katselmus tai täysi katsastus paljastaa, missä kunnossa järjestelmä todella on.
Miksi ilmanvaihto on allergeenien tärkein torjuntakeino
Allergeeneilta ei voi täysin välttyä, mutta niiden pitoisuutta sisäilmassa voidaan vaikuttaa neljällä tavalla. Ilmanvaihtojärjestelmä yhdistää nämä kaikki tehokkaammin kuin mikään yksittäinen siivouskeino tai liikuteltava puhdistin.
Laimennus: jatkuva uloshengitysilman ja allergeenien poisto
Ilmanvaihtokerroin vähintään 0,5 1/h (YM asetus 1009/2017) tarkoittaa, että huoneen koko ilmamäärä vaihtuu kahdessa tunnissa. Tämä laimentaa allergeenipitoisuutta tehokkaasti, koska ulkoilmaan päässyt hiukkanen ei palaa takaisin. Asuintilassa minimitulo on 18 dm³/s ja makuuhuoneen minimi 6 dm³/s henkilöä kohti. Jos näistä jäädään merkittävästi, allergeenipitoisuus alkaa kohota.
Suodatus: ePM1 60-80 % allergikon perustaso
Ulkoilman siitepöly, liikenteen pienhiukkaset ja teollisuuden päästöt suodatetaan tuloilmasta. SFS-EN ISO 16890 -standardi luokittelee suodattimet sen mukaan, kuinka tehokkaasti ne keräävät hiukkaskokoluokkia ePM10, ePM2.5 ja ePM1. Allergikon kodin perustaso on ePM1 60-80 % (vastaa vanhaa F7-luokkaa). Kaupunkialueella ja vilkkaiden teiden lähellä suositellaan ePM1 yli 80 %, ja erityisherkille HEPA H13 -tason ratkaisua (SFS-EN 1822). Suodatin pitää vaihtaa vähintään kaksi kertaa vuodessa - keväällä ennen siitepölykautta ja syksyllä lämmityskauden alkaessa.
Pelkkä karkeasuodatin (ePM10) ei riitä allergikolle, koska se ei pidätä alle 10 µm hiukkasia - eli juuri niitä, jotka pääsevät hengitysteihin syvälle. ePM1-suodatus on perusratkaisu, ja sen rinnalle suositellaan tarvittaessa esisuodatusta käytön pidentämiseksi.
Kosteudenhallinta: alle 50 % pysäyttää pölypunkit
Pölypunkit eivät pysty lisääntymään, kun suhteellinen kosteus on jatkuvasti alle 50 %. Asumisterveysasetus 545/2015 ja WHO Indoor Air Quality Guidelines: Dampness and Mould antavat samat raja-arvot homeen kasvulle: RH yli 80 % pinnoilla ja yli 5 °C lämpötila johtavat noin kahdessa viikossa homekasvun käynnistymiseen. Toimiva ilmanvaihto poistaa kosteuden suihkun, ruoanlaiton ja hengityksen tuottamana ennen kuin se ehtii kondensoitua.
Käytännössä tämä tarkoittaa liesikuvun käyttöä aina ruoanlaiton aikana, kylpyhuoneen tehostuspainikkeen käyttöä suihkun jälkeen, ja sitä että pyykit eivät kuivu makuuhuoneessa. Kosteusvaurio - vaikka näkyvästi pieni - kasvattaa homeitiöpitoisuutta sisäilmaan, ja silloin pelkkä suodatus ei enää riitä. Asiasta lue lisää artikkelista Ilmanvaihdon merkitys homeitiöiden leviämisen ehkäisyssä.
Lähteen poisto kohdepoistoilla
Kohdepoistot - liesikupu, kylpyhuoneen poistoventtiili, kuivaushuoneen poisto - vievät allergeenit ja kosteuden ulos ennen kuin ne ehtivät sekoittua koko asunnon ilmaan. Tämä on tehokkaampaa kuin koko asunnon laimennus, koska poistettavan ilman määrä on pieni mutta sen pitoisuus suuri. Liesikupu tulisi käynnistää aina ruoanlaiton alkaessa eikä vasta kun savu näkyy - rasvasumut alkavat kertyä viidessä minuutissa.
Painesuhteet: estävät ulkoilman siitepölyn imeytymisen
Asunnon paine-eron tavoite ulkoilmaan nähden on 0...-10 Pa (YM 1009/2017, STM Asumisterveyden ohje). Tämä lievä alipaine ohjaa ilmavirran kulkemaan hallittujen reittien - korvausilmaventtiilien ja IV-koneen tuloilman - kautta. Jos alipaine kasvaa yli -20 Pa:n, ulkoilman siitepöly ja pakokaasut alkavat imeytyä ikkunoiden tiivisteistä, sähkörasioista ja rakennuksen vuotokohdista. Suomalaisissa kerrostaloissa noin kolmasosa asunnoista ylittää -20 Pa:n raja-arvon (Leivo et al. 2015), ja silloin siitepölyallergikolla oireet pahenevat siitepölyajan ulkopuolellakin.
Huonon ilmanvaihdon seuraukset allergikon arjessa
Allergeenit eivät katoa sieltä, mistä niitä ei poisteta. Kun ilmanvaihto ei toimi - suodatin on tukossa, kanavat ovat puhdistamatta vuosia, ja ilmavirrat ovat valuneet alle puoleen mitoituksesta - allergikon arki muuttuu. Vaikutus näkyy oireissa, lääkityksen tarpeessa ja toimintakyvyssä. Alla oleva taulukko vertaa tilanteita karkeasti.
Allergikon arki | Huono ilmanvaihto | Hyvin toimiva ilmanvaihto |
Oireet aamulla herätessä | Tukkoinen nenä, kuiva kurkku, väsymys lähes joka aamu | Helpotusta, oireet ilmaantuvat vain altistuksen jälkeen |
Lääkityksen tarve | Antihistamiini päivittäin, kortisoninenäsuihke ympäri vuoden | Lääkitys vain siitepölysesonkina tai pahempaan altistukseen |
Astmakohtaukset (astmatikolla) | 1-3 kertaa kuukaudessa, hengitettävä avaava lääke päivittäin | Harvoin, avaava lääke vain rasituksen tai infektion yhteydessä |
Lapsen koulupoissaolot | Useita päiviä kuukaudessa, erityisesti siitepölyaikana | Vain infektioiden takia, allergiaperäisiä poissaoloja harvoin |
Työteho ja keskittyminen | Heikentynyt päänsärkyjen, tukkoisuuden ja unen häiriön takia | Normaali, ilman päivittäistä tuskaa |
Nukkuminen | Heräily yöllä tukkoisuuteen, kuorsausta | Kevyt ja jatkuva uni |
Kotona oleskelu | Allergikko välttää joitakin huoneita (makuuhuone, kellari) | Koko asunto on käytössä |
Lemmikkien pito | Lemmikkiä joudutaan harkitsemaan poistettavaksi | Lemmikit voivat asua sisätiloissa, vaikka allergia on |
Pinta- ja kanavapöly | Pinnoille ilmaantuu pölykerros 2-3 päivässä siivouksen jälkeen | Siivous viikoittain riittää, kanavat puhtaat |
Vaikutukset eivät rajoitu terveyteen. Allergialiiton arvio on, että allergiat ja astma aiheuttavat Suomessa vuosittain kymmeniä miljoonia euroja työ- ja koulupoissaoloja sekä terveydenhuoltokustannuksia. Yksittäisen kodin osalta puhutaan kuukausittain kymmenistä euroista pelkästään lääkkeisiin, ennen kuin lasketaan vapaa-ajan ja työkyvyn menetyksiä.
Tarkastuslista allergikon kotiin
Alla oleva tarkastuslista on käytännön työkalu sen arviointiin, onko kodin ilmanvaihto allergikolle riittävä. Käy kohdat läpi, ja jos useampaan on vaikea vastata myönteisesti, on syytä tilata IV Katselmus tai ongelmaselvitys.
Suodatin vaihdetaan vähintään kaksi kertaa vuodessa - keväällä ennen siitepölykautta ja syksyllä lämmityskauden alkaessa.
Suodatinluokka on ePM1 60-80 % tai parempi - karkeasuodatin yksin ei riitä allergikolle.
Korvausilmaventtiilejä ei ole tukittu - tukitut venttiilit pakottavat korvausilman tulemaan vuotoreittien kautta, jolloin se ei suodatu.
Ilmavirrat on mitattu ja säädetty viimeisen 5 vuoden aikana - vanhetessa puhaltimen teho ja venttiilien asetukset valuvat.
Kanavat on puhdistettu - pientaloissa ainakin kerran 10 vuodessa, taloyhtiöissä 5-10 vuoden välein riskien mukaan.
Liesikupu käynnistetään aina ruoanlaiton alkaessa - ei vasta kun savua näkyy.
Kylpyhuoneen poiston tehostus käynnistyy suihkun aikana - automaattisesti tai painikkeella.
Suhteellinen kosteus pysyy alle 50 %:n makuuhuoneessa - mittaa pienellä hygrometrilla yön yli.
Kellarissa ja varastoissa ei ole hometta tai kosteusvauriota - näkyvä tumma laikku tai homeilma vaatii korjauksen.
Painesuhteet on tarkistettu - 0...-10 Pa ulkoilmaan, ei yli -20 Pa missään huoneessa.
Jos kohdista 1-4 jää useampi rastittamatta, IV Katselmus 30 minuutin asiantuntijavierailuna on yleensä järkevin ensimmäinen askel. Katselmuksessa käydään läpi järjestelmän tila ja annetaan ehdotus tarvittavista toimenpiteistä. Jos kohteessa on selkeitä oireita ja epäilyä kosteusvauriosta tai homeesta, suora Ilmanvaihdon ongelmaselvitys tai sisäilman hometutkimus voi olla tarkoituksenmukaisempi.
Usein kysytyt kysymykset: allergiat ja ilmanvaihto
Riittääkö normaali ilmanvaihto allergikolle vai tarvitsenko HEPA-suodattimen?
Useimmille allergikoille ePM1 60-80 % (vanhan luokituksen F7) -tason suodatin riittää, kunhan se on oikean kokoinen, vaihdetaan vähintään kaksi kertaa vuodessa, ja ilmavirrat ovat mitoituksen mukaiset. Kaupunkialueella ja vilkkaiden teiden lähellä siirry ePM1 yli 80 %:n suodattimiin. HEPA H13 (SFS-EN 1822) kannattaa harkita vain erityisherkille, esimerkiksi vaikeasta astmasta tai monialleryista kärsiville, ja tällöin ratkaisu on yleensä erillinen sivuvirtasuodatusyksikkö, koska H13 aiheuttaa liian suuren painehäviön normaaliin IV-koneeseen.
Pitääkö allergikon kotona käyttää ilmanpuhdistinta IV:n lisäksi?
Liikuteltava ilmanpuhdistin voi olla hyvä lisä, mutta se ei korvaa toimivaa ilmanvaihtoa. Ilmanpuhdistin kierrättää huoneen ilmaa, kun taas ilmanvaihto vaihtaa ilman ulkoilmaan. Jos järjestelmä on jo kunnossa, lisäpuhdistin tuo apua pisimmillään yhdessä huoneessa - esimerkiksi makuuhuoneessa siitepölysesonkina. Jos IV ei toimi, lisäpuhdistin on laastari, joka ei korjaa pohjaongelmaa.
Miten siitepölyaikana saa parhaiten suojan kotona?
Pidä ikkunat kiinni keskipäivän siitepölyhuippujen aikaan (yleensä klo 10-18 keväällä ja kesällä). Varmista, että korvausilmaventtiilit eivät päästä siitepölyä ohi suodattimen - jos asunnossa on ikkunaventtiilit, lisää suodatinpalat tai vaihda venttiileihin suodatinmoduulit. Käytä ilmanvaihtoa täysillä, jotta tuloilma puhdistuu suodattimen läpi. Tärkeintä on ePM1-luokan tuloilmasuodatin koneellisessa tulo-poisto-järjestelmässä.
Auttaako kanavanuohous allergiaoireisiin?
Kanavapuhdistus auttaa, jos kanavissa on huomattavasti pölyä, eläinepiteeliä, homeitiöitä tai rasvakerrostumia, jotka pääsevät tuloilman mukana sisätiloihin. Pelkkä rutiinipuhdistus oireettomassa kohteessa ei välttämättä paranna oireita, mutta puhdistus + suodatinvaihto + ilmamäärien säätö muodostavat yhdessä tehokkaan paketin. Sisäilmastoluokitus 2018 antaa puhtauden raja-arvoksi P1-järjestelmissä alle 0,7 g/m² keskimäärin ja P2:ssa alle 2,5 g/m².
Onko lemmikkiallergiaan ilmanvaihtoratkaisua vai pitääkö lemmikki poistaa?
Lemmikkiallergia on yksi yleisimmistä syistä, miksi perheet harkitsevat lemmikin poistamista. Ilmanvaihtoratkaisut - tehokas suodatus, painesuhteiden tarkastus, kohdepoistot ja kuivaushuoneen tehostus - voivat helpottaa tilannetta merkittävästi, mutta eivät yleensä poista ongelmaa kokonaan, jos allergia on vahva. Yhdistelmänä siedätyshoito, lemmikin pesu kerran viikossa, vahva ePM1-suodatus ja makuuhuoneen pitäminen lemmikkivapaana antavat parhaan tuloksen. Päätös lemmikin pidosta on aina yksilöllinen ja kannattaa tehdä yhteistyössä allergialääkärin kanssa.
Voiko huono ilmanvaihto aiheuttaa allergioita lapsille?
Varhaislapsuuden altistus pölypunkin ulosteille, homeitiöille ja korkeille formaldehydipitoisuuksille lisää tutkimusten mukaan astman ja allergisen nuhan riskiä myöhemmin. Yksittäinen tekijä ei aiheuta allergiaa, mutta jatkuva altistus pahentaa herkistymistä geneettisesti alttiilla lapsilla. Hyvin toimiva ilmanvaihto vähentää pitkäaikaista altistusta, ja se on yksi konkreettisimmista terveydellisistä syistä pitää huoltovälit kunnossa.
Kuinka usein allergikon kannattaa tilata ilmanvaihdon tarkastus?
Suodatinhuolto kahdesti vuodessa kuuluu perustasoon. Sen lisäksi kerran 5 vuodessa kannattaa tilata ilmamäärien mittaus ja säätö, jotta järjestelmä toimii mitoituksen mukaisesti. Kanavapuhdistus pientaloissa noin 10 vuoden välein, taloyhtiöissä 5-10 vuoden välein. Jos oireet pahenevat ilman selvää syytä, kannattaa tilata IV Katselmus tai ongelmaselvitys ennen kuin ongelma syvenee.
Ilmanvaihto ei korvaa lääketieteellistä hoitoa, mutta se on yksi harvoista keinoista, jolla voi konkreettisesti vaikuttaa siihen, kuinka paljon allergeeneja sisäilmaan kertyy. Allergikon kotona se kannattaa pitää kunnossa kahdesta syystä: oireet vähenevät ja lääkityksen tarve laskee, ja samalla allergian eteneminen hidastuu, koska limakalvojen toistuva tulehdus rauhoittuu.
WE KNOW, WE CARE & WE GET IT DONE
IVAeris Oy
010 206 3000
