Miksi ilmanvaihtojärjestelmän vuotoja tulee välttää?
- Mikael Denut
- 20.3.2023
- 10 min käytetty lukemiseen
Päivitetty: 18.5.
Ilmanvaihtojärjestelmän vuoto on hiljainen vika. Se ei pysäytä konetta, ei sytytä hälytysvaloa eikä näy energialaskussa heti. Mutta vuoto ohjaa ilmaa väärään suuntaan, vääristää painesuhteet, lisää puhaltimen kuormaa ja kuljettaa likaa ullakolta, hormista tai eristetilasta sisäilmaan. Tämä asiantuntijaopas käy läpi, mitä vuodolla tarkoitetaan, mistä se löytyy, miksi se on aina priorisoitava korjaus ja miten taloyhtiön tai kiinteistönomistajan kannattaa edetä epäilystä tiiviystarkastukseen.
Vuoto kanavistossa ohjaa ilmavirrat väärin: kauimmainen huone jää alle suunnitelman, painesuhteet kääntyvät.
Suomessa minimivaatimus on tiiviysluokka B (YM 1009/2017, 19 §), poistoilmaluokilla 3-4 yleensä C tai D.
Vuotojen vaikutus laitetaan numeroiksi standardeilla SFS-EN 12237 (pyöreät), SFS-EN 1507 (suorakaide), SFS-EN 1886 (AHU-kotelo) ja kokeellisesti SFS-EN 12599 käyttöönotossa.
Pelkkä ilmamäärän puute on usein lopullinen oire vuodosta, ei vika sinänsä.
Mitä ilmanvaihtojärjestelmän vuodolla tarkoitetaan
Ilmanvaihtojärjestelmän vuoto tarkoittaa hallitsematonta ilmavirtaa, joka tapahtuu muualla kuin suunnitellulla reitillä. Tulokanavan vuoto vapauttaa puhdistettua ja lämmitettyä ilmaa rakenteisiin, ennen kuin se ehtii huoneeseen. Poistokanavan vuoto imee ympäröivän tilan ilmaa kanavaan eikä siirrä huoneesta poistettavaa ilmaa kokonaan ulos. Kummassakaan tapauksessa ilma ei tee sitä työtä, mihin se on suunniteltu.
Vuoto ei ole binäärinen vika, se on jatkumo. SFS-EN 12237:2003 (pyöreät kanavat) ja SFS-EN 1507:2006 (suorakaide) määrittelevät neljä tiiviysluokkaa A, B, C ja D, joista jokaisessa hyväksytään tietty määrä vuotoa pinta-alaa kohti. Vuotokaavan kerroin pienenee kymmenkertaisesti luokasta toiseen, eli luokassa D vuotoa hyväksytään yli kolmekymmentäkertaisesti vähemmän kuin luokassa A samalla koepaineella. SFS-EN 16798-3 käyttää uudempaa ATC-merkintää (Air Tightness Class) luokille 1-6, jossa pienempi numero on tiiviimpi. Käytännössä vanhan luokan D vastine on ATC 2 ja luokan A vastine ATC 5.
Suomen kansallinen vaatimus on ympäristöministeriön asetus 1009/2017, joka vaati painovoimaiselle ja koneelliselle ilmanvaihdolle vähintään tiiviysluokan B, poistoilmaluokille 3 ja 4 vähintään C tai D. Asetus korvasi vanhan Suomen rakentamismääräyskokoelman D2:n uudisrakentamisessa 1.1.2018 alkaen, mutta D2:n raja-arvot ovat itse asiassa identtiset uudemman asetuksen kanssa. Vanhoissa rakennuksissa D2 toimii edelleen vertailukohtana.
Mihin kohtiin vuodot yleensä syntyvät
Vuodot eivät jakaudu kanavistoon tasaisesti. Ne keskittyvät paikkoihin, joissa on liitos, akseli, läpivienti tai tiiviste, joka voi vanhentua. Useimmissa kohteissa vuodon paikka voidaan ennustaa yhdeksään tyyppikohtaan, jotka kannattaa muistaa katselmusta tehdessä.
IV-koneen oma kotelo on monessa kohteessa suurin yksittäinen vuotopinta. SFS-EN 1886 luokittelee AHU-kotelon tiiviysluokkiin L1 (paras), L2 ja L3, ja vanhoissa Suomen taloyhtiökoneissa kotelovuoto voi olla luokkaa kymmenes osa puhaltimen nimellisvirrasta, jos suodatinkehyksen ja LTO-kennon tiivisteet ovat kovettuneet. Kanavavuodot keskittyvät liitoksiin ja T-haaroihin sekä kohtiin, joissa kanavasovittimet on aikoinaan asennettu ilman kunnollista tiivistettä. Puhdistus- ja tarkastusluukkujen tiivisteet kovettuvat tyypillisesti 10-20 vuodessa, jolloin luukku näyttää ehjältä mutta vuotaa selvästi koepaineessa. Palopellit ja säätöpellit vuotavat akselilaakerin ja kehyksen kautta, varsinkin jos pelti ei ole koskaan ollut huollossa. Kanavien läpiviennit vesikatossa ja palo-osastojen rajalla ovat usein vain osittain massattuja, jolloin sekä ilma että savu pääsevät kulkemaan väärin. Päätelaitteiden ja kanavien välinen taipuva kytkin on usein puristuksissa tai irronnut, mikä näkyy huoneen ilmavirran puutteena vaikka koko muu järjestelmä toimisi oikein.
Miksi ilmanvaihdon vuodot heikentävät sisäilmaa
Ilmanvaihdon vuodot heikentävät sisäilmaa kolmella reitillä yhtä aikaa. Ensimmäinen on suoraviivainen: huoneeseen ei tule sitä ilmamäärää, joka oli suunniteltu. YM 1009/2017 asettaa minimitasoksi asunnoissa 6 l/s henkilöä kohti tai 0,35 l/s neliölle, ja Sisäilmastoluokitus 2018 (RT 07-11299) tarkentaa S1 ja S2 tasot. Jos runkokanava vuotaa, kauimmainen makuuhuone voi saada vain puolet suunnitellusta ilmamäärästä, vaikka konehuoneessa puhallin pyörii nimellisarvonsa mukaan.
Toinen reitti on suuntailma. Alipaineisen poistokanavan vuoto ei vapauta huoneeseen mitään, mutta se imee ympäröivän tilan ilmaa kanavaan. Jos kanava kulkee yläpohjassa tai hormissa, kanavaan virtaa mineraalivillapölyä, hyönteisten jäänteitä, vanhaa kosteutta ja mikrobeja. Tämä lika kulkeutuu joko ulos tai pahimmillaan toiseen huoneistoon, jos järjestelmä on huoneistokohtainen vain osittain. Ylipaineisen tulokanavan vuoto työntää suodatettua tuloilmaa hormiin tai eristetilaan, eli lämmittää väärää tilaa.
Kolmas reitti on epäsuora. Vuoto sekoittaa painesuhteet, ja painesuhdevirhe muuttaa rakennusvaipan kautta tapahtuvaa hallitsematonta ilmavirtaa. Asumisterveysasetus 545/2015 asettaa terveyshaitan rajat sisäilmalle, mutta sen toimenpiderajat näkyvät käytännössä vasta, kun mitataan oireilevan asunnon ilmaa. Vuoto on usein syy, jota mittaus ei suoraan paljasta, mutta jonka korjaus poistaa oireet.
Painesuhteet: pieni vuoto voi muuttaa koko järjestelmän toimintaa
Suomen suositusarvo asuinrakennuksen painesuhteelle on noin 0...-15 Pa ulkoilmaan nähden, eli sisätila on hyvin lievässä alipaineessa. Tämä estää kosteuden työntymisen rakenteisiin sisältä päin ja vähentää radonin vetoa ryömintätilasta sisälle. Vuoto vääristää tämän tasapainon yllättävän nopeasti.
Jos poistokanavassa on luokan A vuoto eli kanavan vuotopinta on suunnilleen kymmenkertainen luokkaan B verrattuna, puhallin joutuu nostamaan kierroksia kompensoidakseen. Samalla huoneista poistuva ilmavirta voi laskea, kun osa puhaltimen tuottamasta alipaineesta kuluu kanavasta vuotavan ilman vetämiseen. Tuloskanavalla taas vuotava ilma jakautuu väärille reiteille: lähihuoneet saavat liikaa ilmaa, kauimmaiset liian vähän. Asunnon paine-eron mittaus oleskeluvyöhykkeellä on usein paras tapa havaita tämä, sillä mittaus paljastaa, onko huone alipaineinen, ylipaineinen vai oikein säädetty.
Sama logiikka koskee taloyhtiöitä, joissa kerroksittainen savupiippuilmio (stack effect) tuottaa lämmityskaudella ensimmäiseen kerrokseen jopa -30 Pa alipaineen (Mikola et al. 2019, Kalamees et al. 2007). Jos kanavisto vuotaa, ensimmäisen kerroksen alipainetta ei voi enää tasapainottaa pelkällä huoneistokohtaisella säädöllä. Vasta tiiviystarkastuksen jälkeen säätö pysyy paikallaan.
Energia ja SFP: vuoto nostaa puhaltimen kuormaa
Puhaltimen tarvittava sähköteho riippuu siitä, kuinka paljon ilmaa se siirtää ja kuinka suurta painehäviötä se voittaa. Kanaviston vuoto pakottaa puhaltimen siirtämään ylimääräistä ilmaa, joka karkaa matkalla. Ominaissähköteho SFP (kW / m³/s) on Suomen viranomaisvaatimuksen yksikkö, ja YM 1009/2017 käyttöönoton toleranssi sallii enintään +10 % poikkeaman suunnitteluarvosta. Vuoto syö tämän toleranssin pois ennen kuin järjestelmä on edes alkuperäisellä säädöllä huoneessa.
Karkea sääntö: kanaviston tiiviysluokan heikkeneminen yhdellä portaalla nostaa puhallintarvetta noin 2-10 prosenttia, ja luokan A heikkeneminen tiivistämättömäksi vanhaksi kanavistoksi voi nostaa puhaltimen lisätehoa yli 35 prosenttia. Yli vuoden mittaisessa lämmityskaudessa tämä näkyy taloyhtiön sähkölaskussa selvänä rivinä, ja samalla puhallin ja moottori kuluvat nopeammin.
Kosteus, kondenssi ja epäpuhtauksien kulkeutuminen
Tulokanavan vuoto on energiakulutuksen ohella myös rakennusvaipan kosteusongelma. Talvella kanavaan virtaava lämmin tuloilma sisältää enemmän kosteutta kuin yläpohjan kylmä ilma, ja jos lämmin ilma tunkeutuu eristetilaan, se kondensoituu kylmälle pinnalle. Kondenssin toistuessa eriste menettää lämmöneristyskykynsä ja luo mikrobeille kasvuolot, kun RH yli 85 % yhdistettynä lämpötilaan yli +5 °C kestää yli kaksi viikkoa. RIL 250-2020 käsittelee tämän mekanismin yksityiskohtaisesti.
Poistokanavan vuoto on taas sisäilman epäpuhtauksien syöttöreitti. Ullakon, hormin ja eristetilan ilma on tyypillisesti pölyistä ja sisältää mineraalivillakuituja, lintujen jätöksiä, vanhaa rakennusaikaista pölyä ja mahdollisesti hyönteisiä. Kun poistokanavan vuoto vetää tätä ilmaa kanavaan, se kulkeutuu tilaan, jossa painesuhde sallii sen pääsyn. Usein tämä tila on porraskäytävä tai naapurihuoneisto, ei välttämättä se asunto, jonka kanavassa vuoto on.
Vuodot paloturvallisuuden ja läpivientien näkökulmasta
Paloturvallisuus on toinen tärkeä syy, miksi vuotojen kanssa ei voi pelata. RakMK E1 2011 ja sen läpiviennit-kohta 7.4 vaativat, että palo-osaston rajalla ilman, savun ja palokaasujen leviäminen estyy määrätyn ajan. Käytännössä tämä toteutuu palopellillä tai palonkestävällä eristyksellä, ja kanavan ympärille tehdyllä palokatkolla. Jos kanava vuotaa palopellin akselin tai läpiviennin reunan kohdalta, palokatko itsessään voi olla kunnossa mutta savu kulkeutuu silti vuotokohdan kautta.
IV-koneen jälkeisellä runkokanavalla on usein A2-s1, d0 -luokan materiaalivaatimus (E1 kohta 7.5), joka galvanoidulta teräkseltä täyttyy. Mutta materiaaliluokka ei korvaa tiivistettä. Vuotava palopelti voi näyttää testissä ehjältä koska palokestävyys mitataan paineettomana, mutta käytön aikana paine-ero kanavan ja viereisen huoneen välillä paljastaa vuodon ensimmäisessä todellisessa tilanteessa.
Käytännön kannalta tämä tarkoittaa, että vuotojen kartoitus on samalla osa paloriskinhallintaa. Tiiviystarkastuksen yhteydessä ohi käyvät palopellit ja läpiviennit tulevat dokumentoiduiksi, ja korjaukset tehdään ennen kuin paloluukku- tai palokatkokorjausta vaaditaan erikseen.
Miten vuoto mitataan ja luokitellaan
Vuotojen mittaus on standardoitua. SFS-EN 12599:2012 liite D.8 määrittelee tiiveysmittauksen koepaineet (tuloilmapuolella 200, 400 ja 1000 Pa, poistopuolella 200, 400 ja 750 Pa) ja vuotoilmavirran ekstrapolointikaavan. Tulos vertaillaan kanavan pinta-alaan suhteutettuun raja-arvoon, joka määräytyy tiiviysluokasta ja koepaineesta vuotokaavalla f = kerroin × p_t^0,65.
Käytön aikana tiiveyteen liittyvät ongelmat näkyvät usein muissa mittauksissa ennen kuin painekoetta edes harkitaan. Ilmamäärien mittaus paljastaa, jos huoneilmavirrat eivät täsmää koneen tuottamaan ilmavirtaan. Paine-eron mittaus oleskeluvyöhykkeellä paljastaa painesuhteen vääristymän. Lämpökuvaus voi näyttää ulkopuolisen kanavan kohdalta poikkeavan kylmän tai lämpimän alueen, joka viittaa vuotoon. Merkkisavutesti on tehokas vain pienissä, paikallisissa vuodoissa, mutta päästään kentällä helposti liikkeelle ilman erityislaitteita.
Yleisimmät vuotokohdat ilmanvaihtojärjestelmässä
Kohta | Tyypillinen syy | Vaikutus | Tunnistus | Suositeltu korjaus |
IV-koneen kotelo, suodatinkehys, luukut | Kovettunut tiiviste, vääntynyt luukku, vanha LTO-kenno | SFP-arvon nousu, koneen tehohukka, kondenssin riski | AHU-painemittaus suodattimen yli, SFS-EN 1886 L-luokan tarkistus | Tiivisteet uusiksi, suodatinkehyksen tiivistys, LTO-kennon tiivistys |
Kanavaliitokset (liitokset, T-haarat) | Puuttuva tiiviste tai vaillinainen massaus asennuksessa | Hallitsematon ilmavirta, energiahukka, painesuhdevirhe | Tiiviystarkastus painekokeella, kuumalanka-anemometri liitoksen luona | EPDM-tiiviste tai mastiksin lisäys, vakavissa tapauksissa liitoksen uusinta |
Puhdistus- ja tarkastusluukut | Tiivisteen kovettuminen ja vanhentuminen 10-20 vuodessa | Vuoto runkokanavan koko pituudelta, paine-eron vääristyminen | Sormipyyhkäisy luukun reunaan käytön aikana, kuumalanka-anemometri | Tiivisteiden uusinta nitriili- tai EPDM-laatuun, luukun kannan suoristus |
Palopellit, säätöpellit | Akselin laakerivuoto, kehyksen ja kanavan välinen rako | Paloturvallisuusrisi, savun kulkeutuminen palotilanteessa, käytön aikana energiahukka | Visuaalinen tarkastus tarkastusluukusta, palopeltipöytäkirjan tarkistus | Pellin huolto ja uudelleenviritys, kehyksen tiivistys palomassalla |
VAV-yksiköt ja äänenvaimentimet | Vaillinainen tiivistys kanavaliitoksessa, vanha vaimennusmateriaali irronnut | Säädetty ilmavirta ei toteudu, ääni vuotaa kanavan ulkopuolelle | Vaimentimen jälkeinen ilmamäärämittaus, säätöpelti maksimissa mutta huoneilmavirta jää | Liitoksen tiivistys, vaimentimen vaihto jos materiaali on hajonnut |
Vesikate- ja seinäläpiviennit | EPDM-mansetin vanheneminen, juotosaumojen pettäminen, vesikatekauluksen vuoto | Vesivuoto, kondensoituminen, kanavan ympärille muodostuva home | Sadekauden jälkeen kanavan ulkopinnan tarkastus ullakolla, lämpökuvaus | Mansetin uusinta, juotoksen korjaus, palokatko-uudelleenmassaus |
Päätelaitteet ja taipuvat kytkimet | Kytkin puristuksessa, irronnut tai vääränlainen | Yksittäisen huoneen ilmavirta puuttuu, oire vain yhdessä tilassa | Huonekohtainen ilmamäärämittaus huppumittarilla, visuaalinen tarkastus välikatosta | Kytkimen oikaisu tai vaihto, asennustavan dokumentointi |
Palokatkot ja palo-osaston läpiviennit | Vaillinainen palomassa, vanhentunut tiivistys, jälkikäteen tehty läpivienti | Palokuorman vuoto osastosta toiseen, ilmavuoto näkyy paine-erossa | Palokatkopöytäkirjan tarkistus, paine-eromittaus rajalla, lämpökuvaus | Sertifioidun palokatkon uusinta, dokumentointi isännöitsijälle |
Vuotojen seuraukset luokittain
Vaikutusalue | Seuraus | Mittari ja viite |
Sisäilman laatu | Epäpuhtauksien kulkeutuminen ullakolta, hormista, eristetilasta tai naapurihuoneistosta | Mikrobinäyte, hiukkasmittaus, asumisterveysasetus 545/2015 |
Energia | Puhaltimen lisäteho 2-37 %, SFP-arvon nousu samassa suhteessa | SFP-mittaus, YM 1009/2017 toleranssi +/-10 %, EN 13779 |
Kosteus ja rakenteet | Kondenssi eristetilassa, mikrobikasvun riski (RH > 85 % yli 2 vk) | Hygrometri, pintakosteusmittaus, lämpökuvaus, RIL 250-2020 |
Painesuhteet | Tavoitealueen 0...-15 Pa ylittävä alipaine tai paikallinen ylipaine | Paine-eromittaus oleskeluvyöhykkeellä, STM ohjearvot 2009 |
Paloturvallisuus | Savun ja palokaasujen vuoto palopellin tai läpiviennin kautta, palo-osastoinnin pettäminen | Palopeltipöytäkirja, palokatkodokumentaatio, RakMK E1 2011 |
Akustiikka | Vaimentimen jälkeinen vuoto, kanavan suhinaa ja viheltävää ääntä, äänen kuljettuminen huoneistosta toiseen | Äänitasomittaus SFS 5907:2004, LVI 30-10333 |
Käyttöönotto ja luovutus | Vaatimustenmukaisuuden todentaminen ei onnistu, luovutus viivästyy | Tiiveyspöytäkirja SFS-EN 12599 D.8, vastaanottotarkastus YSE 70-71 |
Kustannus | Korkeampi sähkölasku, lyhyempi laitteen käyttöikä, sisäilmaongelmien selvityskulut | Kustannuslaskenta, energialasku, isännöitsijän hallinnon palaute |
Vuotojen mittausmenetelmät
Menetelmä | Mitä todentaa | Tarkkuus ja käyttöalue | Tyypillinen käyttötilanne |
Silmämääräinen tarkastus | Näkyvät liitosviat, irronneet kytkimet, puuttuvat tiivisteet | Karkea, alle 10 % vuotoluokkavarmuus | Katselmus, vianhakua edeltävä esitarkastus |
Merkkisavu | Paikallinen vuotokohta, ilmavirran suunta | Hyvä paikallisuudessa, ei kvantitatiivinen | Yksittäisen palopellin tai luukun tarkistus |
Painekoe (SFS-EN 12237 / 1507 / 12599 D.8) | Koko kanavaosan vuotoilmavirta määräpaineessa, tiiviysluokka A-D | Tarkka ja toistettava, mittausepävarmuus 5-10 % | Käyttöönotto, saneerauksen jälkeinen luovutus, sisäilmaongelman pohjatutkimus |
Ilmamäärien mittaus + tasapainotuksen poikkeama | Vuoto epäsuorasti: puuttuva huoneilmavirta vaikka kone tuottaa nimellisen | Suuntaa antava, riippuu mittausverkon tarkkuudesta | Säätötyön yhteydessä, kun tasapainotus ei onnistu |
Lämpökuvaus | Vuotokohdat lämpötilaeroina, eristevuoto, kondenssin merkit | Kvalitatiivinen, vaatii painesuhteen ja delta-T:n yli 15 °C (Ratu 1213-S) | Yläpohjan ja vaipan tarkastus talvella, läpivientien arviointi |
Merkkikaasu (tracer gas) | Pieni vuoto suuressa järjestelmässä, vuodon paikka tarkasti | Erittäin tarkka, kallis ja vaatii sertifioidun mittaajan | Sairaalat, puhdastilat, vaikeat sisäilmatapaukset |
Paine-eron mittaus oleskeluvyöhykkeellä | Vuodon vaikutus huoneen painesuhteeseen | Tarkka mittarina, paljastaa vaikutuksen ei syyn | Sisäilmaongelman alkukartoitus, säädön jälkeinen tarkistus |
Käytännön esimerkki: vuotavalla kanavalla kauimmainen makuuhuone saa vain 4 l/s ilmaa, vaikka suunnitelma on 10 l/s. Lähihuoneissa ilmavirta on lähellä suunnitelmaa tai jopa ylittää sen, koska puhallin tuottaa nimellisen tilavuusvirran ja vuoto palauttaa osan ennen kauimmaisia haaroja. Pelkkä säätö ei pysty kompensoimaan tätä jakaumaa kestävästi: niin pian kun puhallinta ei pakoteta toimimaan ylikierroksilla, kauimmainen huone jää alipaineeseen tai ilmattomaksi.
Riskiketju vuodosta sisäilmavalitukseen
Vuodon riskiketju etenee viiden vaiheen kautta: hallitsematon ilmavirta luo väärän huoneilmavirran, väärä ilmavirta vääristää painesuhteet, painesuhteen vääristymä avaa reitin epäpuhtauksien kulkeutumiselle ja lopulta käyttäjä kokee oireen tai tekee sisäilmavalituksen. Ketjun katkaisu vaiheessa 1 tai 2 on aina edullisempaa ja terveellisempää kuin selvitystyö vaiheissa 4 ja 5.
Mitä tehdä, jos epäilet ilmanvaihdon vuotoa
Jos taloyhtiön hallituksena, isännöitsijänä tai asunnonomistajana epäilet, että ilmanvaihtojärjestelmässä on vuotoa, etene maltillisesti. Ensin kannattaa selvittää, mikä oire tai havainto johti epäilyyn: onko ilmamäärä huoneessa selvästi suunnitellusta poikkeava, näkyykö sähkönkulutuksessa selittämätön nousu, onko sisäilmasta tehty valituksia, vai onko huomattu kosteusvauriota tai hajua, jota ei pystytä paikallistamaan.
Mitä etäisempi havainto on suoraan kanavasta, sitä todennäköisemmin tarvitaan asiantuntijan käynti ennen mittauspäätöksiä. IV Katselmus on lähtökohtaisesti oikea palvelu, kun haluat nopean asiantuntijakannanoton siitä, mikä tutkimus kannattaa tilata seuraavaksi. Jos taas tiedät, että haluat varmistaa kanaviston tiiviysluokituksen, ilmanvaihdon tiiviystarkastus painekokeella on suora tie EN 12237 -mukaiseen dokumentaatioon.
Tarkista huoneilmavirrat ja paine-erot, jos sinulla on edellisen säätötyön pöytäkirja vertailukohtana.
Tilaa IV Katselmus tai Ilmanvaihdon ongelmaselvitys, jos juurisyy on epäselvä.
Vain tiiviysluokituksen toteamiseksi: Ilmanvaihdon tiiviystarkastus painekokeella (EN 12237) antaa virallisen luokituksen ja raportin.
Korjauksen jälkeen tilaa Ilmamäärien mittaus ja säätö - ilman uutta säätöä korjaus ei näy huoneilmavirtana.
Suurissa kohteissa tai jos suunnittelet kanaviston peruskorjausta, Tekninen konsultointi IV-asioissa tai Ilmanvaihdon katsastus antaa kokonaiskuvan järjestelmästä.
Usein kysyttyä ilmanvaihdon vuodoista
Mistä tiedän, vuotaako ilmanvaihtokanavisto?
Selvin merkki on, että huoneen ilmamäärä ei vastaa suunnitelmaa, vaikka kone toimii oikein. Muita oireita ovat säädön karkaaminen muutaman viikon sisällä, kohonnut energialasku ilman muuta selitystä, kanavan ympärillä havaittavissa oleva pölykertymä tai vesijälki, sekä paikallinen vetoisuus tai tunkkaisuus, joka liittyy nimenomaan yhteen huoneeseen. Lopullisen vastauksen antaa SFS-EN 12237 -mukainen painekoe, jolla kanavan tiiviysluokka todetaan.
Voiko ilmanvaihdon vuoto aiheuttaa sisäilmaongelman?
Voi, ja se on kotitaloyhtiöissä yksi yleisimmin sivuutetuista syistä. Poistokanavan vuoto vetää sisäilmaan likaa hormista, ullakolta tai eristetilasta. Tulokanavan vuoto työntää suodatettua ilmaa rakenteisiin ja jättää huoneen vajaalle ilmavirralle. Molemmissa tapauksissa oireet ilmenevät, mutta yksittäinen sisäilmamittaus harvoin paljastaa vuodon syyksi, ellei tutkimusta laajenneta paine-eroihin ja ilmamäärien mittaukseen.
Mitä eroa on kanavavuodolla ja rakennuksen ilmavuodolla?
Kanavavuoto tarkoittaa, että ilmavirta poikkeaa kanavasta suunnittelemattomaan paikkaan kanavaverkoston sisällä. Sitä mitataan painekokeella ja standardit SFS-EN 12237 ja 1507 määrittelevät hyväksyttävät rajat. Rakennuksen ilmavuoto, jota mitataan blower door -laitteella ja n50- tai q50-arvolla, kuvaa rakennusvaipan ilmatiiviyttä. Vuodot vaikuttavat toisiinsa: kanaviston vuoto sotkee paine-eroja ja vaipan vuoto vetää korvausilmaa väärästä paikasta. Molemmat tulee hallita, mutta korjaustyö kohdistuu eri rakenteisiin.
Miten tiiviyskoe tehdään?
Tiiviyskoe sulkee kanavan tutkittavan osan ilmatiiviisti tulpilla ja muoveilla. Erillinen koepuhallin liitetään kanavaan ja kanavassa nostetaan paine-eroa ulkoilmaan nähden ennalta määriteltyihin koepaineisiin (tuloilmapuolella 200/400/1000 Pa, poistopuolella 200/400/750 Pa). Vuotoilmavirta mitataan kalibroidulla mittauskalustolla jokaisella koepaineella, ja tulokset ekstrapoloidaan SFS-EN 12599 D.8 -kaavalla. Lopuksi kanavan tiiviysluokka A, B, C tai D määritetään pinta-alaan suhteutettuun raja-arvoon vertaamalla. Mittausraportti dokumentoi vuotopinta-alan, koepaineet ja tiiviysluokan.
Voiko vanhan taloyhtiön kanavistoa tiivistää jälkikäteen?
Voi, ja se on usein huomattavasti edullisempaa kuin kanaviston uusinta. Käytännön menetelmiä ovat liitosten tiivistys massalla tai EPDM-tiivisteellä, palopellin huollon yhteydessä tehtävä tiivistys, AHU-koneen luukku- ja kennotiivisteiden uusinta sekä läpivientien palokatko-osa korjaus. Vaikeissa kohteissa käytetään ruiskutettavaa sisäpuolista tiivistettä, joka muodostaa kanavaan kalvon. Korjauksen jälkeen tiiviysluokka todennetaan uudella painekokeella ja säätötyö tehdään uudelleen.
Miksi ilmanvaihto voi olla säädetty oikein konehuoneessa mutta väärin huoneissa?
Tämä on klassinen vuotoindikaatio. Kone tuottaa nimellisen ilmavirran ja säätö konehuoneessa näyttää oikealta, mutta runkokanavan vuoto ohjaa osan ilmasta pois ennen kuin se ehtii huoneisiin. Lähihuoneet saavat usein liikaa ilmaa (ne ovat vuotokohdan toisella puolella) ja kauimmaiset jäävät alle suunnitelman. Pelkkä venttiilien säätö ei korjaa tilannetta kestävästi, koska puhallin joutuu pyörimään ylikierroksilla. Ratkaisu on aina ensin tiiviystarkastus, sitten korjaus, ja vasta sen jälkeen uusi säätötyö.
Paljonko kanavavuoto voi maksaa energiassa?
Pienessä taloyhtiössä tiiviysluokan heikkeneminen B:stä A:han voi nostaa puhallintarvetta 10-20 prosenttia, ja tiivistämätön vanha kanavisto voi nostaa lisätehoa yli 35 prosenttia. Käytännössä tämä tarkoittaa kerrostalokoneella 1-3 MWh vuosittaista lisäkulutusta per IV-kone, eli 200-600 euroa sähkölaskussa pelkästään puhallinmoottorin osalta. Lisäksi LTO:n tehokkuus laskee, mikä lisää lämmitystarvetta. Jos vuoto syö osan koneen tuotosta, säätö joudutaan tekemään yli mitoituksen, mikä lyhentää puhaltimen käyttöikää.
WE KNOW, WE CARE & WE GET IT DONE
IVAeris Oy
010 206 3000
