Miten ilmanvaihto vaikuttaa asumismukavuuteen?
- Mikael Denut
- 1.4.2023
- 10 min käytetty lukemiseen
Päivitetty: 21.5.
Asumismukavuus on tunne. Se on se hetki, kun astut ovesta sisään ja ilma tuntuu raikkaalta etkä mietii sitä sen enempää. Hyvin toimiva ilmanvaihto on suurelta osin näkymätöntä: se ei vedä, ei pidä ääntä, ei kuivata eikä tuoksu miltään. Juuri siksi sen merkitys huomataan usein vasta silloin, kun jokin ei ole kohdallaan.
Ilmanvaihtoa käsitellään yleensä terveyden tai energian kautta. Tässä oppaassa katsomme asiaa kolmannesta, arkisesta näkökulmasta: miten ilmanvaihto vaikuttaa siihen, miltä koti tuntuu päivästä toiseen. Mukavuus rakentuu raikkaasta ilmasta, hyvästä unesta, sopivasta lämpötilasta ja kosteudesta, vedottomuudesta, hiljaisuudesta, hajunhallinnasta ja siitä, että järjestelmää on helppo käyttää ja siihen voi luottaa.
Käymme läpi jokaisen mukavuuden osa-alueen, annamme konkreettiset tavoitearvot ja kerromme, milloin epämukavuus johtuu ilmanvaihdosta ja milloin jostain muusta. Tavoite ei ole, että koti vain läpäisee tarkastuksen, vaan että siellä on oikeasti hyvä olla.
Asumismukavuus syntyy kuudesta osatekijästä, joihin ilmanvaihto vaikuttaa suoraan.
Ilmanvaihto ja asumismukavuus: mistä mukavuus syntyy
Asumismukavuudella tarkoitetaan tässä sitä, miten kodin sisäilmasto koetaan: lämpötilaa, vetoa, ilman raikkautta, kosteutta, ääniä ja hajuja. Suomalainen Sisäilmastoluokitus 2018 jakaa tavoitetason kolmeen luokkaan, joista S1 on yksilöllinen ja paras, S2 hyvä ja uudisrakentamisen tavoite, ja S3 tyydyttävä eli vähimmäistaso. Luokka kuvaa nimenomaan koettua sisäilmastoa, ei pelkkää teknistä suoritusarvoa.
Sama ajattelu on eurooppalaisessa standardissa EN 16798, joka määrittää sisäympäristön laatuluokat (kategoriat I-IV) lämpötilan, ilman laadun, kosteuden ja äänen perusteella. Olennaista on, että mukavuus on kokonaisuus: yksittäinen hyvä arvo ei riitä, jos jokin toinen osa-alue on pielessä. Vetoinen huone tuntuu epämukavalta, vaikka ilma olisi kuinka raikasta.
Asumismukavuuden kannalta ilmanvaihdon tehtävät voi tiivistää kuuteen kohtaan:
Raikkaus: tuoda riittävästi puhdasta ilmaa ja pitää hiilidioksidi sekä epäpuhtaudet matalalla.
Lämpötila ja vedottomuus: jakaa tuloilma niin, ettei se tunnu vetona oleskeluvyöhykkeellä.
Kosteus: poistaa kosteus märistä tiloista ja pitää sisäilma sopivan kuivana talvella ja kesällä.
Ääniympäristö: toimia niin hiljaa, ettei laite häiritse unta tai keskittymistä.
Hajunhallinta: viedä keittiön, kylpyhuoneen ja WC:n hajut ulos eikä päästää naapurin hajuja sisään.
Käytettävyys: olla helppo säätää ja toimia luotettavasti ilman jatkuvaa säätämistä.
Jos haluat nopean ja edullisen lähtökohdan, ammattilaisen tekemä lyhyt paikan päällä tehtävä arvio kertoo, millä osa-alueella mukavuutta kannattaa parantaa ensin. Se sopii sekä asunnonomistajalle että taloyhtiön hallitukselle.
Raikas ilma ja tunkkaisuuden tunne
Tunkkaisuus on yleisin yksittäinen mukavuusvalitus. Se ei ole yksi mitattava suure, vaan yhdistelmä korkeasta hiilidioksidista, kosteudesta, hajuista ja seisovasta ilmasta. Kun ilma ei vaihdu riittävästi, nämä tekijät kasaantuvat ja huone alkaa tuntua raskaalta, vaikka mitään selvää hajua ei olisi.
Raikkauden tunne syntyy siitä, että likainen ilma poistetaan sieltä, missä sitä syntyy, ja puhdasta ilmaa tuodaan tilalle oleskelutiloihin. Pelkkä ikkunatuuletus ei tätä korvaa, koska talvella ikkunoita ei pidetä auki ja tuulen voimaa ei voi säätää. Tasainen, jatkuva ilmanvaihto tuottaa luotettavasti raikkaamman lopputuloksen kuin satunnainen tuuletus.
Tunkkaisuus vaihtelee huoneittain ja kellonajoittain. Makuuhuone tuntuu raskaimmalta aamulla, keittiö ruoanlaiton jälkeen ja työhuone iltapäivällä. Alla oleva kartta havainnollistaa, missä kohdin kotia ilmanvaihto vaikuttaa mukavuuteen ja minkä tyyppinen mukavuus kussakin tilassa on kyseessä.
Ilmanvaihto vaikuttaa eri huoneissa eri mukavuustekijään: uneen, lämpötilaan, kosteuteen, hajuihin ja painesuhteisiin.
Hiilidioksidi ja unen laatu makuuhuoneessa
Makuuhuone on asumismukavuuden tärkein yksittäinen tila, koska siellä vietetään yhtäjaksoisesti pisin aika. Nukkuessa keho tuottaa jatkuvasti hiilidioksidia, ja jos ovi on kiinni eikä ilmaa vaihdu riittävästi, pitoisuus nousee yön aikana selvästi. Aamun raskas, tunkkainen olo on tästä tyypillinen merkki.
Hyvä mukavuustavoite on pitää hiilidioksidi käytön aikana alle 800-1000 ppm. Sisäilmastoluokituksessa S1 tarkoittaa alle noin 750 ppm, S2 alle noin 950 ppm ja S3 alle noin 1200 ppm ulkoilman tasoon nähden. Heikosti tuuletetussa makuuhuoneessa arvo voi nousta yön aikana selvästi yli 1500 ppm, mikä heikentää unen laatua ja palautumista.
Asuinrakennusten mitoituksessa makuuhuoneen ulkoilmavirta on vähintään 8 dm3/s ja suuremmassa makuuhuoneessa 12 dm3/s. Yhtä tärkeää kuin ilman määrä on se, että ilma todella pääsee makuuhuoneeseen ja sieltä pois: suljettu ovi ilman siirtoilmareittiä voi katkaista ilmanvaihdon juuri silloin, kun sitä eniten tarvitaan. Alla oleva kuvaaja vertaa hiilidioksidin ja kosteuden kehittymistä yön aikana heikolla ja tasapainoisella ilmanvaihdolla.
Heikolla ilmanvaihdolla makuuhuoneen hiilidioksidi ja kosteus nousevat yön aikana, tasapainoisella pysyvät mukavuusalueella.
Jos haluat tietää, mikä makuuhuoneesi tilanne todella on, mittaus yön yli antaa selkeän vastauksen. Mitattava raportti kertoo hiilidioksidin, kosteuden ja lämpötilan kehityksen, jolloin mukavuutta voi parantaa täsmällisesti arvailun sijaan.
Kosteus ja asumismukavuus: talven kuivuus ja kesän kosteus
Kosteus on yksi suoraan tunnettavista mukavuustekijöistä. Mukava sisäilman suhteellinen kosteus on talvella usein 25-45 % ja kesällä mielellään alle 60 %. Liian kuiva ilma ärsyttää limakalvoja ja lisää staattista sähköä, liian kostea taas tuntuu painostavalta ja kasvattaa pitkällä aikavälillä home- ja kosteusriskiä.
Talvella kylmä ulkoilma on kuivaa, ja kun se lämmitetään sisällä, suhteellinen kosteus laskee. Jos ilmanvaihto käy jatkuvasti täydellä teholla pakkasella, sisäilma voi kuivua alle 20 prosenttiin. Tällöin ratkaisu ei ole ilmanvaihdon sammuttaminen vaan tehon hienosäätö tarpeen mukaan: liian voimakas talviteho kuivattaa turhaan.
Kesällä ja syksyllä ongelma on päinvastainen. Kostea ulkoilma ja sisällä syntyvä kosteus voivat nostaa suhteellista kosteutta, jolloin kosteus pitää saada tehokkaasti ulos märistä tiloista. Kylpyhuoneen hidas kuivuminen ja pyykin kuivumisen verkkaisuus ovat merkkejä riittämättömästä poistosta. Aiheesta tarkemmin artikkelissa sisäilman kosteus ja sen hallinta.
Ikkunoiden huurtuminen on tavallinen kosteuden mukavuusmerkki. Toistuva kondenssi ikkunan sisäpinnalla kertoo siitä, että kosteutta ei poisteta riittävästi tai pintalämpötila on matala. Jos huurtuminen on jatkuvaa, kosteudenpoisto ja pintaolosuhteet kannattaa tarkistaa, ennen kuin se johtaa kosteusvaurioon.
Lämpötila, veto ja tuloilman mukavuus
Lämpötilan mukavuus on muutakin kuin termostaatin lukema. Lämmityskaudella tavoitellaan oleskeluvyöhykkeellä yleensä 20-25 °C, mutta koettuun lämpöön vaikuttaa myös ilman liike. Vetoinen huone tuntuu kylmältä, vaikka lämpömittari näyttäisi sopivaa lukemaa, koska liikkuva ilma jäähdyttää ihoa.
Veto on ilmanvaihdon yleisin mukavuusvalitus heti tunkkaisuuden jälkeen. Asuinrakennusten mitoituksessa ilman nopeus oleskeluvyöhykkeellä saa olla enintään 0,2 m/s ja tehostuksen aikana 0,25 m/s. Oleskeluvyöhyke ulottuu lattiasta 1,8 metrin korkeudelle ja alkaa 0,6 metrin päässä seinistä, eli juuri sieltä, missä ihmiset ovat.
Yleisin vetosyy on alilämpöinen tuloilma. Ulkoilmaa viileämpi tuloilma on raskaampaa ja painuu alaspäin, jolloin kylmä suihku putoaa suoraan oleskeluvyöhykkeelle. Oikein valittu ja sijoitettu venttiili saa ilman tarttumaan kattoon, niin sanottu Coanda-ilmiö, jolloin ilma ehtii sekoittua ja lämmetä ennen kuin se laskeutuu. Alla oleva kuva näyttää eron.
Vetoriski syntyy kun kylmä tuloilmasuihku putoaa alas, toimivassa ratkaisussa ilma sekoittuu katosta käsin.
Tulo-poistojärjestelmässä lämmöntalteenotto ja jälkilämmitys nostavat tuloilman lämpötilaa, mikä vähentää vetoa ja parantaa mukavuutta pakkasella. Vedon kokemus liittyy lähes aina ilman nopeuteen, lämpötilaan, venttiilin suuntaan tai säätämättömiin ilmamääriin, ja ne kaikki saadaan kuntoon mittaamalla ja säätämällä. Tarkemmin mittauksen kulusta kerromme artikkelissa miten ilmamäärien mittaus ja säätö suoritetaan.
Käytännössä veto- ja lämpötilaongelmat ratkeavat useimmiten ilmamäärien mittauksella ja tasapainotuksella. Tällöin jokainen huone saa suunnitellun ilmamäärän, painesuhteet asettuvat kohdalleen eikä yksittäinen venttiili puhalla liian kovaa.
Ääniympäristö ja hiljaisuus
Hiljaisuus on aliarvioitu osa asumismukavuutta. Jatkuva matalakaan hurina häiritsee unta ja keskittymistä, ja se on myös merkki siitä, että jokin ei ole kohdallaan. Asuinrakennusten ohjearvona makuuhuoneessa ja olohuoneessa keskiäänitaso on enintään 28 dB ja enimmäisäänitaso 33 dB, keittiössä 33 ja 38 dB. Akustinen luokka C vastaa rakentamismääräysten vähimmäistasoa.
Ilmanvaihdon ääni jakautuu kahteen tyyppiin. Ilmaääni etenee kanavistossa puhaltimesta ja päätelaitteista, ja runkoääni siirtyy rakenteisiin laitteen tärinänä. Vihellys venttiilistä kertoo usein liian ahtaasta tai väärin säädetystä venttiilistä, ja tasainen hurina liian suuresta puhallintehosta tai kovasta ilmannopeudesta kanavassa.
Mukavuuden kannalta tärkeää on, ettei ilman nopeus runkokanavassa ole liian suuri ja että laite on kiinnitetty tärinänvaimentimin ja joustavin liitoksin. Vähitellen kasvava ääni on usein merkki tukkeutuvasta suodattimesta, jolloin puhallin joutuu tekemään enemmän työtä. Äänitason voi mitata luotettavasti, ja melun syyt sekä korjauskeinot on käsitelty tarkemmin artikkelissa äänitasot huoneistossa ja ilmanvaihdon ääni.
Hajunhallinta kodissa
Hajunhallinta on mukavuustekijä, jonka huomaa heti vieraana toisen kodissa mutta omassa kodissa harvemmin. Ilmanvaihdon tehtävä on poistaa hajut siellä, missä ne syntyvät: keittiössä liesikuvun kautta, kylpyhuoneessa ja WC:ssä poistoventtiilien kautta. Ruoanlaiton aikana liesikuvun tehostus ja vähintään noin 25 dm3/s ilmavirta vievät käryt pois ennen kuin ne leviävät muihin huoneisiin.
Osa hajuista tulee materiaaleista ja sisustuksesta. Uudet kalusteet, maalit ja tekstiilit päästävät haihtuvia orgaanisia yhdisteitä (VOC), joiden määrä laskee ajan myötä ja joita riittävä ilmanvaihto laimentaa. Vähäpäästöiset M1-luokitellut materiaalit ja toimiva ilmanvaihto yhdessä pitävät hajut kurissa. Lemmikkien hajut hallitaan samalla periaatteella, riittävällä poistolla ja suodatuksella.
Kerrostalossa tyypillinen mukavuushaitta on naapurista tai porraskäytävästä kantautuva haju. Se johtuu lähes aina painesuhteista: jos asunto on liian alipaineinen, ilmaa ja hajuja vuotaa sisään rakenteiden ja vuotoreittien kautta. Tämä vie luontevasti seuraavaan aiheeseen eli painesuhteisiin ja korvausilmaan.
Painesuhteet ja korvausilma
Painesuhteet ovat asumismukavuuden näkymätön perusta. Asunnon tavoitteena on lievä alipaine ulkovaippaan nähden, tyypillisesti 0 ja -10 Pa:n välillä. Lievä alipaine estää kosteuden työntymisen rakenteisiin, mutta liiallinen alipaine vetää epäpuhtauksia ja hajuja vuotoreittien kautta sisään ja voi aiheuttaa vetoa ovista ja ikkunoista.
Mukavuuden kannalta ratkaisevaa on, että korvausilma pääsee tulemaan hallitusti. Poistettavan ilman tilalle on tultava raitista ilmaa joko tuloilmakoneen tai korvausilmaventtiilien kautta. Jos korvausilmareitit puuttuvat, asunto menee liian alipaineiseksi, ovet tuntuvat raskailta avata ja ilma alkaa hakeutua sisään väärää kautta. Korvausilmaratkaisuista kerromme tarkemmin artikkelissa korvausilmaventtiili ikkunaan.
Ilman on myös päästävä liikkumaan asunnon sisällä. Tuloilma tulee makuu- ja oleskeluhuoneisiin, siirtyy ovirakojen ja siirtoilmaventtiilien kautta käytävään ja poistuu keittiöstä, kylpyhuoneesta ja WC:stä. Oven alle jätetty riittävä rako tai siirtoilmaventtiili on pieni asia, joka ratkaisee yllättävän paljon makuuhuoneen mukavuudesta. Alla oleva kaavio havainnollistaa ilman reitin.
Ilma kulkee oleskelutiloista siirtoilmana märkätiloihin ja sieltä ulos, joten ovirakojen ja siirtoilmareittien on oltava auki.
Suodatus, pöly ja siitepöly
Suodatus vaikuttaa suoraan koettuun raikkauteen ja erityisesti allergiakotien mukavuuteen. Nykyinen suodatinstandardi on ISO 16890, joka luokittelee suodattimet sen mukaan, kuinka hyvin ne pysäyttävät eri kokoisia hiukkasia (ePM1, ePM2,5 ja ePM10). Se korvasi vanhan EN 779 -standardin heinäkuussa 2018.
Tavanomaisessa asunnossa tuloilman suodatus on usein ePM2,5-luokkaa 50-65 %, mikä riittää normaaliin käyttöön. Allergia- ja astmakodeissa sekä vilkkaan tien lähellä kannattaa harkita ePM1-luokan suodatinta, joka pysäyttää myös pienimmät hiukkaset ja siitepölyn tehokkaammin. Maailman terveysjärjestön WHO:n vuoden 2021 ohjearvoissa pienhiukkasten PM2,5 vuositavoite on 5 µg/m3, mikä korostaa hyvän suodatuksen merkitystä kaupungeissa.
Suodattimet vaihdetaan Suomessa vähintään kahdesti vuodessa, keväällä ja syksyllä, ja kuormitetuissa kohteissa useammin. Tukkeutunut suodatin heikentää ilmavirtaa, lisää ääntä ja kasvattaa energiankulutusta, joten vaihtoväli on sekä mukavuus- että talouskysymys. Vaihtovälin seurannasta kerromme tarkemmin artikkelissa miksi suodattimien vaihtoväliä tulee tarkkailla.
Ilmanvaihdon käyttö ja asumismukavuus
Asumismukavuus paranee paljon, kun ilmanvaihtoa osataan käyttää oikein. Useimmissa koneissa on vähintään normaali, tehostus ja poissa-tilat, ja monissa lisäksi takkatila, kesäohitus ja tarpeenmukainen ohjaus. Asuntojen ilmanvaihdon on oltava tehostettavissa vähintään 30 % normaalia suuremmaksi ja pienennettävissä enintään 60 %:iin, kun erityisiä kosteuslähteitä ei ole.
Yleisin käyttövirhe on ilmanvaihdon sammuttaminen kokonaan, esimerkiksi melun tai vedon takia. Se tuottaa lähes aina huonomman lopputuloksen myöhemmin: kosteus ja hajut kerääntyvät, ja kosteusvaurion riski kasvaa. Mukavuutta haetaan säätämällä tehoa ja korjaamalla syy, ei katkaisemalla ilmanvaihtoa.
Seuraava taulukko kokoaa käyttötilat ja sen, milloin kutakin kannattaa käyttää, mitä virhettä välttää ja mikä on mukavuushyöty.
Käyttötila | Milloin käytät | Vältä tämä virhe | Mukavuushyöty |
|---|---|---|---|
Normaali | Tavallinen arki ja kotona oleskelu | Älä pidä jatkuvasti minimiteholla | Tasainen raikkaus ja sopiva kosteus |
Tehostus (+30 %) | Ruoanlaitto, suihku, vieraat, siivous | Älä unohda tehostusta päälle tunneiksi | Käryt ja kosteus poistuvat nopeasti |
Poissa (max -60 %) | Pidempi poissaolo tai loma | Älä sammuta konetta kokonaan | Energiansäästö ilman kosteushaittaa |
Takkatila | Takan tai tulisijan sytytys | Älä luo liian suurta alipainetta | Veto piippuun, ei savua sisään |
Kesäohitus (LTO-ohitus) | Lämpimät kesäyöt ja viileä ulkoilma | Älä jätä ohitusta pois päältä kuumalla | Viileämpi yö ilman lämmöntalteenottoa |
Tarpeenmukainen (CO2/RH) | Vaihteleva käyttö ja makuuhuoneet | Älä mitoita anturia väärään tilaan | Ilmanvaihto seuraa todellista tarvetta |
Kausihuolto on hyvä hetki tarkistaa, että käyttötilat toimivat oikein ja että kone on valmis tulevaan vuodenaikaan. Asukkaan ja taloyhtiön velvollisuuksista ilmanvaihdon käytössä ja huollossa kerromme tarkemmin artikkelissa koneellisen ilmanvaihdon huolto ja käyttö.
Huonekohtainen mukavuus
Mukavuusongelmat ovat usein huonekohtaisia: makuuhuone tuntuu raskaalta, olohuoneessa vetää, kylpyhuone ei kuivu. Seuraava taulukko kokoaa tyypilliset ilmanvaihdon mukavuusongelmat huoneittain, hyödyllisen mittauksen ja palvelusuosituksen.
Tila | Tyypillinen ilmanvaihdon mukavuusongelma | Hyödyllinen mittaus | Palvelusuositus |
|---|---|---|---|
Makuuhuone | Aamun raskas ilma, korkea hiilidioksidi | CO2- ja kosteusmittaus yön yli | Sisäilmamittaus ja raportti |
Olohuone | Veto ja lämpötilaerot | Ilman nopeus ja lämpötila oleskeluvyöhykkeellä | Ilmamäärien mittaus ja säätö |
Keittiö | Käryt ja hajut leviävät | Liesikuvun ilmavirta ja sieppausaste | Ilmamäärien mittaus ja säätö |
Kylpyhuone | Hidas kuivuminen ja kosteus | Poistoilmavirta ja suhteellinen kosteus | Kausihuolto, ilmamäärien mittaus |
WC | Haju jää tai palaa takaisin | Poistoilmavirta ja painesuhde | Ilmanvaihdon ongelmaselvitys |
Eteinen | Veto ulko-ovesta, painesuhteet | Paine-ero ulkovaipan yli | Ilmamäärien mittaus ja säätö |
Kellari ja kodinhoitohuone | Kostea, tunkkainen, hajut | Kosteus ja poistoilmavirta | Sisäilmamittaus ja raportti |
Työhuone (etätyö) | Iltapäivän väsymys, korkea CO2 | CO2-mittaus käytön aikana | Sisäilmamittaus ja raportti |
Mistä epämukavuus johtuu: ilmanvaihto vai jokin muu?
Kaikki mukavuushaitat eivät johdu ilmanvaihdosta. Vetoa voi aiheuttaa myös vuotava ikkuna, kosteutta putkivuoto ja hajua viemäri tai rakenteiden kosteusvaurio. Siksi ennen suuria toimenpiteitä kannattaa selvittää, mistä oire todella johtuu. Hyvä järjestys on tunnistaa oire, mitata olosuhteet ja vasta sitten korjata syy.
Seuraava taulukko auttaa kytkemään yleisimmät oireet todennäköiseen ilmanvaihtoon liittyvään syyhyn, siihen mitä kannattaa tarkistaa ensin ja suositeltuun toimenpiteeseen.
Oire | Todennäköinen ilmanvaihtoon liittyvä syy | Mitä tarkistaa ensin | Suositeltu toimenpide |
|---|---|---|---|
Tunkkainen, raskas ilma | Liian pieni ilmanvaihto tai tukossa olevat venttiilit ja suodattimet | Toimivatko poistoventtiilit, milloin suodattimet vaihdettu | Suodatinhuolto, ilmamäärien mittaus |
Veto tuloilmaventtiilin alla | Alilämpöinen tuloilma, väärä venttiili tai säätämätön ilmamäärä | Tuloilman lämpötila, venttiilityyppi ja sijainti | Ilmamäärien mittaus ja säätö |
Kuiva ilma talvella, staattinen sähkö | Liian suuri ilmanvaihto pakkasella | Käykö kone täydellä teholla, mikä on kosteus | Talvitehon pienennys, kosteuden mittaus |
Kostea ilma, ikkunat huurtuvat | Riittämätön poisto märistä tiloista | Liesikuvun ja kph-poiston toiminta, tehostus | Ilmamäärien mittaus ja säätö, kausihuolto |
Hajut siirtyvät huoneesta toiseen | Väärät painesuhteet, puuttuva siirtoilmareitti | Ovirakojen ja siirtoilmaventtiilien tila | Painesuhteiden selvitys, ongelmaselvitys |
Hurina tai vihellys | Liian suuri puhallinteho, ahdas venttiili, runkoääni | Puhaltimen teho, venttiilien säätö, kiinnitykset | Äänitasojen mittaus ja säätö |
Pölyisyys ja siitepölyoireet | Heikko suodatusluokka tai vanhat suodattimet | Suodatinluokka ja vaihtopäivä | Suodatinhuolto, ePM1-suodatin |
On myös hyödyllistä erottaa, onko kyse pelkästä mukavuudesta, terveydestä vai rakennuksen riskistä. Seuraava taulukko jäsentää tämän eron yleisimmille ilmiöille.
Ilmiö | Mukavuus, terveys vai rakennuksen riski? | Miksi |
|---|---|---|
Tunkkaisuus | Mukavuus ja terveys | Korkea hiilidioksidi heikentää unta ja keskittymistä ja kertoo liian pienestä ilmanvaihdosta |
Veto | Mukavuus | Epämiellyttävä tunne, joka laskee koettua lämpötilaa, harvoin terveysriski |
Kuivuus | Mukavuus | Limakalvojen ärsytystä ja staattista sähköä, ei rakenteellinen riski |
Liiallinen kosteus | Mukavuus ja rakennuksen riski | Pitkä korkea kosteus voi johtaa home- ja kosteusvaurioon, kun pinnoilla RH yli 85 % |
Haju | Mukavuus, joskus terveys | Yleensä mukavuushaitta, mutta viemärin tai homeen haju voi kertoa ongelmasta |
Melu | Mukavuus ja terveys | Jatkuva yli 28 dB häiritsee unta ja pitkä altistus heikentää hyvinvointia |
Väärät painesuhteet | Rakennuksen riski ja mukavuus | Liiallinen alipaine vetää epäpuhtauksia rakenteista, ylipaine vie kosteutta rakenteisiin |
Jos oireet ovat epäselviä tai useita yhtä aikaa, järjestelmällinen ongelmaselvitys on nopein tapa päästä syyn jäljille. Siinä mitataan olosuhteet, painesuhteet ja ilmamäärät, ja saat selkeän kuvan siitä, mistä epämukavuus johtuu ja mitä kannattaa tehdä.
Näin koti tuntuu paremmalta
Asumismukavuus ei vaadi suuria remontteja, vaan useimmiten oikein toimivan ja oikein käytetyn ilmanvaihdon. Raikas ilma, hyvä uni, sopiva kosteus, vedottomuus, hiljaisuus ja hajunhallinta syntyvät samoista perusasioista: riittävä ja tasapainotettu ilmavirta, hyvät painesuhteet, oikea suodatus ja säännöllinen huolto.
Jos jokin osa-alue ei tunnu kohdallaan, kannattaa aloittaa kevyellä arviolla tai mittauksella ja edetä syyn mukaan. Taloyhtiön kannattaa lisäksi varmistaa kokonaisuus säännöllisellä tarkastuksella. Ilmanvaihdon katsastuksesta kerromme tarkemmin artikkelissa mitä on ilmanvaihdon katsastus ja miksi se on tärkeää.
Usein kysytyt kysymykset
Miksi kotona tuntuu tunkkaiselta, vaikka ilmanvaihto käy?
Tunkkaisuus johtuu usein siitä, että ilma ei pääse liikkumaan oikein, vaikka kone käy. Yleisiä syitä ovat tukkeutuneet tai suljetut venttiilit, likaiset suodattimet, liian pieni ilmavirta tai puuttuvat siirtoilmareitit suljettujen ovien takana. Ilmamäärien mittaus paljastaa, saako jokainen huone suunnitellun ilmamäärän.
Voiko ilmanvaihto tehdä kodista liian kuivan?
Kyllä, etenkin talvella. Kylmä ulkoilma on kuivaa, ja jos ilmanvaihto käy täydellä teholla pakkasella, sisäilman suhteellinen kosteus voi laskea alle 20 prosentin. Ratkaisu on säätää teho tarpeen mukaan, ei sammuttaa konetta. Mukava talvikosteus on usein noin 25-45 %.
Miksi tuloilma vetää?
Veto johtuu yleensä siitä, että viileä tuloilma painuu alaspäin oleskeluvyöhykkeelle tai ilman nopeus on liian suuri. Oleskeluvyöhykkeellä nopeuden tulisi olla enintään 0,2 m/s. Vika korjaantuu yleensä venttiilin valinnalla ja sijoituksella sekä ilmamäärien tasapainotuksella, ja tulo-poistokoneessa myös riittävällä tuloilman lämmityksellä.
Miksi makuuhuoneen ilma tuntuu aamulla raskaalta?
Nukkuessa hiilidioksidi nousee, ja jos ovi on kiinni eikä ilmaa vaihdu riittävästi, pitoisuus voi nousta yön aikana yli 1500 ppm. Mukavuustavoite on alle 800-1000 ppm. Auta ilmaa kulkemaan jättämällä oveen rako tai siirtoilmaventtiili, ja varmista riittävä ilmavirta. Mittaus yön yli kertoo todellisen tilanteen.
Miten ilmanvaihto vaikuttaa hajuihin?
Ilmanvaihto poistaa hajut siellä, missä ne syntyvät: keittiössä liesikuvun, kylpyhuoneessa ja WC:ssä poistoventtiilien kautta. Naapurista kantautuvat hajut johtuvat yleensä vääristä painesuhteista, kun asunto on liian alipaineinen. Riittävä poisto, oikeat painesuhteet ja hyvä suodatus pitävät hajut kurissa.
Voiko ilmanvaihdon melua vähentää?
Kyllä. Makuuhuoneen ohjearvo on enintään 28 dB keskiäänitasoa. Melua vähennetään pienentämällä tarpeettoman suurta puhallintehoa, säätämällä vihellävät venttiilit, käyttämällä äänenvaimentimia ja kiinnittämällä laite tärinänvaimentimin. Vähitellen kasvava ääni on usein merkki tukkeutuvasta suodattimesta.
Kannattaako ilmanvaihtoa säätää itse asumismukavuuden takia?
Käyttötilojen, kuten tehostuksen ja kesäohituksen, käyttö kannattaa opetella, sillä se parantaa mukavuutta selvästi. Varsinaista ilmamäärien tasapainotusta ei kannata tehdä itse, koska se vaatii mittalaitteet ja vaikuttaa koko asunnon painesuhteisiin. Älä myöskään sammuta ilmanvaihtoa kokonaan, sillä se tuottaa yleensä huonomman lopputuloksen myöhemmin.
WE KNOW, WE CARE & WE GET IT DONE
IVAeris Oy
010 206 3000
