Sisäilman laatu – terveellisen kodin edellytys
- Mikael Denut
- 20.6.2023
- 8 min käytetty lukemiseen
Päivitetty: 23.5.
Terveellinen koti ei ole pelkkä mielikuva, vaan mitattavissa oleva kokonaisuus. Suuri osa kodin terveysvaikutuksista kulkee sisäilman kautta, sillä aikuinen hengittää vuorokaudessa noin 15 000 litraa ilmaa ja viettää kotona valtaosan ajastaan. Siksi sisäilman laatu on yksi terveellisen kodin tärkeimmistä edellytyksistä.
Tässä artikkelissa keskitymme nimenomaan kodin ja terveyden väliseen suhteeseen: mikä tekee kodista terveellisen tai epäterveellisen, miten asukas tunnistaa tilanteen ja miten sitä voi parantaa. Itse käsitteen avaamme erikseen artikkelissa Mitä on puhdas sisäilma ja miksi se on tärkeää, kun taas tässä katsomme koko kodin terveellisyyttä laajemmin.
Mitä terveellinen koti tarkoittaa sisäilman näkökulmasta
Sisäilman näkökulmasta terveellinen koti on tila, jonka ilma ei aiheuta oireita eikä pitkän aikavälin terveysriskiä. Käytännössä se tarkoittaa riittävää raikkaan ilman vaihtuvuutta, hallittua kosteutta, matalia epäpuhtaus- ja hiukkaspitoisuuksia, sopivaa lämpötilaa ja vähäistä melua sekä sitä, ettei sisäilmassa ole hometta, radonia tai muita haitallisia tekijöitä yli turvallisten rajojen.
Tavoitetasoa voidaan kuvata Sisäilmastoluokituksella 2018, joka jakaa sisäilmaston kolmeen luokkaan. S3 vastaa rakentamismääräysten vähimmäistasoa, S2 on hyvä taso ja uudisrakentamisen tavoite, ja S1 on paras eli yksilöllinen sisäilmasto. Terveellisessä kodissa tavoitellaan vähintään hyvää tasoa, ei pelkkää minimiä.
Terveellisyys ei ole kertaluonteinen ominaisuus vaan jatkuva tasapaino, jota ylläpidetään ilmanvaihdolla, huollolla ja seurannalla. Ilmanvaihdon ja sisäilman laajemmasta yhteiskunnallisesta ja teknisestä merkityksestä kerromme artikkelissa Ilmanvaihdon ja sisäilman laadun merkitys.
Miksi sisäilman laatu vaikuttaa koko kotitalouteen joka päivä
Sisäilman laatu koskettaa jokaista kotitalouden jäsentä joka päivä, koska kukaan ei voi olla hengittämättä. Huono sisäilma näkyy ensin arjessa: yöunen laatu heikkenee, aamulla on tunkkainen olo, keskittyminen herpaantuu ja allergiaoireet pahenevat. Vaikutukset kertyvät vähitellen, joten niitä ei aina osata yhdistää kotiin.
Koti on myös paikka, jossa altistus on pitkäkestoista ja toistuvaa. Toimistossa tai koulussa vietetään muutama tunti, mutta kotona nukutaan, syödään ja yhä useammin myös tehdään etätyötä. Siksi pienetkin sisäilman puutteet kertautuvat ajan myötä koko perheen hyvinvoinnissa.
Terveellisen kodin keskeiset sisäilmatekijät
Sisäilman laatu muodostuu monesta yhtäaikaisesta tekijästä, jotka tulevat eri lähteistä ja kertyvät eri puolille kotia. Alla oleva leikkauskuva havainnollistaa, mistä tyypilliset epäpuhtaudet ovat peräisin ja mihin huoneisiin ne keskittyvät.
Seuraava taulukko kokoaa terveellisen kodin keskeiset sisäilman mittarit: käytännön tavoitteen tai varoitusmerkin, tekijän merkityksen ja ensimmäisen toimenpiteen.
Tekijä | Käytännön tavoite tai varoitusmerkki | Miksi sillä on merkitystä | Mitä tee ensin |
|---|---|---|---|
Hiilidioksidi (CO2) | Alle 800-1000 ppm käytön aikana | Kertoo ilmanvaihdon riittävyyden, korkea taso väsyttää | Lisää ilmanvaihtoa, pidä venttiilit auki |
Kosteus (RH) | 25-45 % talvella, alle 60 % kesällä | Liian kostea lisää home- ja kondenssiriskiä | Poista kosteus lähteellä, käytä liesituuletinta |
Pienhiukkaset (PM2,5 ja PM10) | WHO 2021: PM2,5 alle 5 µg/m³ vuositasolla | Vaikuttavat hengitys- ja verenkiertoelimistöön | Huolla ja vaihda suodattimet ajallaan |
VOC ja formaldehydi | Formaldehydi alle 50 µg/m³ | Ärsyttävät limakalvoja, osa pitkäaikaisia riskejä | Suosi M1-materiaaleja, tuuleta uudet hankinnat |
Radon | Asunnon viitearvo 300 Bq/m³ | Pitkäaikaisaltistus lisää keuhkosyövän riskiä | Mittaa pitkällä aikavälillä talvikaudella |
Home ja mikroobit | Ei näkyvää vauriota eikä maakellarin hajua | Aiheuttavat hengitys- ja allergiaoireita | Selvitä kosteuslähde, älä peitä jälkeä |
Lämpötila | +20-25 °C, ei vetoa | Vaikuttaa mukavuuteen, terveyteen ja kosteuteen | Säädä lämmitys ja ilmavirrat, poista vetokohdat |
Ääni | Ilmanvaihto ei saa häiritä unta | Jatkuva melu heikentää palautumista | Tarkista puhaltimen ja venttiilien äänet |
Hiilidioksidi ja ilmanvaihdon riittävyys
Hiilidioksidi on käytännöllisin ilmanvaihdon riittävyyden mittari, koska sitä syntyy jatkuvasti hengityksestä. Hyvä käytännön tavoite on pitää pitoisuus käytön aikana alle 800-1000 ppm. Uusien rakennusten asetus (YM 1009/2017) sallii enintään 800 ppm ulkoilmaa suuremman pitoisuuden ja vanhempi D2-ohje 1200 ppm. Ilmamäärien riittävyyttä voidaan todentaa palvelulla Ilmamäärien mittaus ja säätö.
On tärkeää muistaa, että matala hiilidioksiditaso ei yksin todista ilman olevan terveellistä. Se kertoo vain, että ilmaa vaihtuu riittävästi suhteessa ihmismäärään, mutta ei mitään kosteudesta, radonista, hiukkasista tai kemiallisista päästöistä.
Kosteus ja kondenssiriski
Sopiva sisäilman suhteellinen kosteus on talvella usein 25-45 % ja kesällä alle 60 %. Toistuva yli 45-50 %:n kosteus kylmällä säällä kasvattaa kondenssiriskiä kylmillä pinnoilla, kuten ikkunoissa ja ulkoseinien nurkissa. Home tarvitsee kasvaakseen pinnalla yli 85 %:n kosteuden, yli +5 °C lämpötilan ja noin kahden viikon altistuksen. Kosteuden hallinnasta kerromme tarkemmin artikkelissa Sisäilman kosteus: mikä on sopiva taso ja miksi ilmanvaihto ratkaisee.
Kostuttamista suositellaan harvoin. Parempi keino on poistaa kosteus syntypaikalla: lyhyet suihkut, liesituulettimen tehostus ruoanlaitossa ja kuivaavan ilman ohjaaminen suoraan ulos.
Hiukkaset, pöly ja siitepöly
Pienhiukkaset tulevat sekä ulkoa (liikenne, katupöly, siitepöly) että sisältä (ruoanlaitto, kynttilät, takka). Maailman terveysjärjestön 2021 ohjearvot ovat pienhiukkasille (PM2,5) 5 µg/m³ vuodessa ja 15 µg/m³ vuorokaudessa sekä karkeammille hiukkasille (PM10) 15 ja 45 µg/m³. Tehokkain suoja on kunnollinen suodatus: ISO 16890 -standardin ePM1-luokan suodattimet pidättävät hienojakoisimmatkin hiukkaset. Siitepölyn ja pölyn hallinnasta kerromme lisää artikkelissa Ilmanvaihdon merkitys pölyallergioiden hallinnassa.
Suodattimet toimivat vain, kun ne ovat ehjät, oikein asennetut ja vaihdetaan ajallaan. Tukkeutunut suodatin heikentää ilmavirtaa ja voi jopa huonontaa sisäilmaa, ja ohivirtaus pilaa parhaankin suodatusluokan hyödyn.
VOC-yhdisteet, formaldehydi ja palamishiukkaset
Haihtuvat orgaaniset yhdisteet (VOC) ja formaldehydi vapautuvat uusista huonekaluista, maaleista, liimoista, tekstiileistä ja siivouskemikaaleista. Formaldehydin ohjearvo sisäilmassa on enintään 50 µg/m³. Palamisesta, kuten kynttilöistä, takasta ja tupakoinnista, syntyy hiukkasia ja häkää, minkä takia sisätupakointi on aina sisäilman kannalta huono valinta.
Paras keino on lähteiden hallinta: vähäpäästöiset M1-luokitellut materiaalit, uusien hankintojen tuulettaminen ennen käyttöä ja riittävä ilmanvaihto päästöjen laimentamiseksi. Aika auttaa, sillä päästöt vähenevät materiaalin vanhetessa.
Radon
Radon on hajuton ja näkymätön maaperästä nouseva radioaktiivinen kaasu, joka kulkeutuu sisään perustusten raoista ja läpivienneistä. Asunnon radonpitoisuuden viitearvo on 300 Bq/m³ (Säteilyturvakeskus STUK), ja uudet rakennukset suunnitellaan alle 200 Bq/m³. Koska pitoisuus vaihtelee, radon vaatii pitkän aikavälin mittauksen, joka tehdään marras-huhtikuussa vähintään kahden kuukauden ajan. Ilmanvaihdon roolista radonin torjunnassa kerromme artikkelissa Ilmanvaihdon merkitys radonin torjunnassa.
Mikrobit, home ja kosteusvauriot
Home ja mikrobit ovat seurausta liiallisesta kosteudesta. Maailman terveysjärjestön kosteus- ja homeohjeen mukaan näkyvää kosteusvauriota tai homeen hajua ei pidä koskaan sivuuttaa, vaan kosteuslähde on selvitettävä ja korjattava. Pelkkä pinnan maalaaminen tai hajun peittäminen ei poista ongelmaa. Hometalon riskeistä ja niiden välttämisestä kerromme artikkelissa Ostamassa kotia? Näin vältyt hometalon helvetistä.
Jos epäilet mikrobivauriota, ammattilaisen tekemä tutkimus näytteineen kertoo tilanteen luotettavasti. Näin korjaus voidaan kohdentaa oikeaan paikkaan eikä rahaa kulu turhiin toimenpiteisiin.
Lämpötila, veto ja ääni
Lämpötila, veto ja ääni vaikuttavat sekä mukavuuteen että terveyteen. Asumisterveysasetus 545/2015 asettaa huonelämpötilan toimenpiderajat noin välille +18-26 °C, ja hyvä tavoite on +20-25 °C. Liian kylmät pinnat ja vetoisuus heikentävät viihtyvyyttä ja voivat lisätä kosteuden tiivistymistä.
Ääni jää usein huomiotta, vaikka jatkuva ilmanvaihdon hurina tai venttiilin viheltävä ääni häiritsee unta ja palautumista. Hyvin suunniteltu ja huollettu järjestelmä on lähes äänetön oleskeluvyöhykkeellä.
Kenelle sisäilman laatu on erityisen tärkeää
Sisäilman laatu vaikuttaa kaikkiin, mutta osa asukkaista on muita herkempiä. Heidän kohdallaan kannattaa pitää tavoitetaso korkeammalla ja seurata sisäilmaa tiiviimmin.
Ryhmä | Erityinen herkkyys | Sisäilman prioriteetti |
|---|---|---|
Lapset | Hengittävät enemmän ilmaa painoonsa nähden, keuhkot kehittyvät | Pöly ja kosteus lattiatasolla, makuuhuoneen hiilidioksidi |
Ikääntyneet | Heikentynyt vastustuskyky ja palautuminen | Lämpötila, veto ja hiukkaset |
Allergiset ja astmaatikot | Oireet pahenevat epäpuhtauksista (Käypä hoito) | Suodatus, siitepöly, pöly ja home |
Etätyöntekijät | Pitkä yhtäjaksoinen oleskelu samassa tilassa | Hiilidioksidi ja ilmanvaihdon riittävyys työpisteellä |
Sairaudesta toipuvat | Hengitystiet ja immuniteetti rasittuneet | Raikas ilma, matala hiukkas- ja mikrobitaso |
Lapsiperheiden ja herkkien asukkaiden kotona kannattaa panostaa terveellisiin valintoihin jo materiaali- ja kalustetasolla. Pientalon osalta tästä kerromme artikkelissa Terveyttä ja hyvää sisäilmaa tukevat valinnat pientalossa.
Miten huono sisäilma näkyy oireina ja rakennuksen merkkeinä
Huono sisäilma ilmenee kahdella tavalla: asukkaan oireina ja rakennuksen merkkeinä. Yksittäinen oire ei vielä kerro syytä, mutta toistuva tai usealla asukkaalla esiintyvä oire on aina selvittämisen arvoinen. Seuraava taulukko auttaa tunnistamaan tyypilliset merkit, niiden mahdollisen sisäilmasyyn, ensimmäisen tarkistuksen ja sopivan ammattipalvelun.
Oire tai rakennuksen merkki | Mahdollinen sisäilmasyy | Ensimmäinen tarkistus | Ammattipalvelu |
|---|---|---|---|
Väsymys ja päänsärky sisällä | Riittämätön ilmanvaihto, korkea hiilidioksidi | Onko ilmanvaihto päällä, venttiilit auki | Sisäilmamittaus ja raportti |
Tunkkainen tai seisova ilma | Liian pieni ilmavirta | Suodattimet ja venttiilien asento | Ilmamäärien mittaus ja säätö |
Allergia- tai astmaoireet | Pöly, siitepöly, puutteellinen suodatus | Suodattimien kunto ja vaihtoväli | IV suodatinhuolto |
Maakellarin tai homeen haju | Kosteusvaurio tai mikrobikasvu | Kosteusjäljet, kylpyhuone, alapohja | Sisäilman hometutkimus |
Ikkunoiden huurtuminen | Liiallinen kosteus, heikko ilmanvaihto | Kosteusmittari, liesituulettimen käyttö | Ilmanvaihdon ongelmaselvitys |
Veto ja kylmät pinnat | Paine-ero, vuotoilma, eristyspuute | Vetokohdat ja korvausilmareitit | Lämpökuvaus ja raportti |
Pölyn nopea kertyminen | Suodatuksen ohivirtaus, likainen kanavisto | Suodattimet ja venttiilien puhtaus | Ilmanvaihdon visuaalinen puhtaustarkastus |
Miksi haju ei ole luotettava mittari
Haju on hyödyllinen vihje, mutta huono tuomari. Nenä tottuu hajuun nopeasti, joten oman kodin haju lakkaa tuntumasta, vaikka vieras huomaisi sen heti. Tämän takia asukas voi elää sisäilmaongelman keskellä huomaamatta sitä.
Lisäksi monet vakavimmista tekijöistä ovat täysin hajuttomia. Radon, häkä, osa VOC-yhdisteistä ja pienhiukkaset eivät haise lainkaan, joten koti voi olla epäterveellinen vaikka ilma tuntuisi raikkaalta. Toisaalta osa hajuista on vaarattomia. Siksi pelkkä haju, tai sen puute, ei riitä, vaan luotettava tieto saadaan mittaamalla.
Miten terveellinen sisäilma rakennetaan: viisi yhteen toimivaa keinoa
Terveellinen sisäilma ei synny yhdellä tempulla vaan viiden keinon yhteispelillä. Ne ovat lähteiden hallinta, ilmanvaihto, suodatus, kosteudenhallinta sekä mittaus ja huolto. Yksikään niistä ei korvaa toista.
Keinot tukevat toisiaan. Suodatus ei poista kosteutta eikä hiilidioksidia, joten se ei korvaa ilmanvaihtoa. Ilmanvaihto taas vain laimentaa päästöjä, joten se ei korvaa lähteiden hallintaa. Kun kaikki viisi ovat kunnossa, koti kestää arjen kuormituksen ja vuodenaikojen vaihtelun.
Käytännön kotikonsteja terveellisempään sisäilmaan kokosimme artikkeliin Kotikonstit puhtaampaan sisäilmaan: 15 käytännön neuvoa ja 10 yleistä virhettä.
Mitä asukas voi tarkistaa itse
Moni sisäilman perusasia on asukkaan omissa käsissä, eikä niiden tarkistaminen vaadi mittalaitteita. Alla oleva tarkistuslista kokoaa tärkeimmät kohdat, jotka kannattaa käydä läpi ennen ammattilaisen kutsumista.
Asukkaan ja taloyhtiön vastuunjaosta ja koneellisen ilmanvaihdon oikeasta käytöstä kerromme tarkemmin artikkelissa Koneellisen ilmanvaihdon huolto ja käyttö: asukkaan ja taloyhtiön velvollisuudet.
Jos perusasiat ovat kunnossa mutta tilanne jää epäselväksi, matalan kynnyksen ensimmäinen askel on IV Katselmus. Siinä Mikael käy paikan päällä noin puolen tunnin ajan arvioimassa tilanteen ja antaa suosituksen jatkosta.
Milloin tarvitaan ammattilaisen mittaus tai tutkimus
Ammattilaisen mittaus kannattaa tilata, kun itsetarkistukset eivät ratkaise tilannetta, oireet jatkuvat, useampi asukas oireilee tai epäilet kosteus-, home- tai radonongelmaa. Seuraava kaavio havainnollistaa, miten oireesta edetään hallitusti selvitykseen.
Sisäilmamittaus ja raportti antaa luotettavan tilannekuvan: siinä mitataan muun muassa hiilidioksidi, suhteellinen kosteus, lämpötila ja paine-ero, ja tulokset kootaan ymmärrettäväksi raportiksi suosituksineen. Tämä on useimmiten paras ensimmäinen ammattilaistason askel, kun halutaan faktoja arvailun sijaan.
Jos oireiden tai vian syy jää epäselväksi, ilmanvaihdon ongelmaselvitys paikantaa juurisyyn järjestelmästä. Selvityksessä käydään läpi koneen toiminta, ilmavirrat, painesuhteet ja kanaviston kunto, jotta korjaus voidaan kohdentaa oikein.
Kotimittauslaitteen ja ammattilaismittauksen eroista kerromme artikkelissa Sisäilmamittaus: mittauslaite postissa vai ammattilainen paikan päällä.
Toimintasuunnitelma satunnaisten korjausten sijaan
Sisäilmaa ei kannata korjata satunnaisilla tempuilla, vaan järjestyksessä edeten. Toimenpiteet tehdään loogisessa hierarkiassa, jossa halvimmat ja vaikuttavimmat keinot tulevat ensin ja kalliit korjaukset vasta mittausten perusteella.
Toimenpide | Milloin käytät | Yleinen virhe jota vältät |
|---|---|---|
Lähteen poisto | Aina ensin, kun päästölähde on tiedossa | Päästön peittäminen tuoksulla tai laimentamalla |
Ilmanvaihdon tarkistus | Kun ilma tuntuu tunkkaiselta tai hiilidioksidi nousee | Koneen sammuttaminen säästösyistä |
Suodatus | Kun pöly, siitepöly tai hiukkaset vaivaavat | Väärä suodatinluokka tai myöhässä vaihto |
Kosteudenhallinta | Kun kosteus on koholla tai pinnat huurtuvat | Kostuttimen käyttö ilman tarvetta |
Siivous ja kanaviston puhtaus | Kun pölyä kertyy nopeasti | Kemiallinen desinfiointi puhdistuksen sijaan |
Mittaus | Kun syy on epäselvä | Korjataan ennen kuin tiedetään syy |
Ammattitutkimus | Kun epäillään hometta tai radonia | Lykätään tutkimusta, ongelma pahenee |
Korjaus | Vasta mitattuun syyhyn kohdennettuna | Kallis korjaus oireen, ei syyn, perusteella |
Suomessa sisäilmariskit vaihtelevat vuodenajan mukaan, joten seuranta kannattaa ajoittaa oikein. Talvella korostuu kuivuus ja kondenssi, keväällä siitepöly, kesällä kosteus ja syksyllä lämmityskauden alku ja radonmittausten aika.
Taloyhtiöille ja kiinteistönomistajille järjestelmätason varmistus tehdään ilmanvaihdon katsastuksella, joka tuottaa kokonaiskuvan järjestelmän kunnosta ja korjaustarpeista. Sisäilmaongelmien korjaamisen kokonaisuuteen voi tutustua myös artikkelissa Korjaa sisäilmaongelmat - asiantuntijaopas.
Usein kysytyt kysymykset
Mistä tiedän, onko kotini sisäilma terveellistä?
Luotettavin tapa on yhdistää havainnot ja mittaus. Tarkkaile oireita, hajuja ja kosteusjälkiä, mutta varmista tilanne mittaamalla hiilidioksidi, kosteus, lämpötila ja tarvittaessa radon. Pelkkä tuntuma ei riitä, koska osa haitoista on hajuttomia ja näkymättömiä.
Voiko koti olla epäterveellinen, vaikka sisäilma ei haise?
Kyllä. Radon, häkä, osa VOC-yhdisteistä ja pienhiukkaset ovat hajuttomia, joten ilma voi tuntua raikkaalta vaikka pitoisuudet olisivat koholla. Siksi terveellisyyttä ei voi päätellä pelkästä hajusta.
Mikä on tärkein sisäilman mittari kotona?
Käytännöllisin yksittäinen mittari on hiilidioksidi, koska se kertoo ilmanvaihdon riittävyyden. Hyvä tavoite on alle 800-1000 ppm. Matala taso ei kuitenkaan yksin todista ilman olevan terveellistä, joten kosteutta ja muita tekijöitä on seurattava rinnalla.
Milloin sisäilmaongelmasta pitää huolestua?
Huolestu, jos oireet toistuvat tai helpottavat poissa kotoa, useampi asukas oireilee, tai havaitset homeen hajua tai näkyvää kosteusvauriota. Näkyvää vauriota tai homeen hajua ei pidä koskaan sivuuttaa, vaan syy on selvitettävä.
Miten lapsiperheen kannattaa seurata sisäilmaa?
Pidä makuuhuoneiden hiilidioksidi kurissa, huolehdi suodattimista ja kosteudesta sekä tarkkaile lasten oireilua. Edullinen hiilidioksidi- ja kosteusmittari antaa hyvän kuvan arjesta, ja epäselvissä tilanteissa kannattaa tilata ammattilaisen mittaus.
Mitä taloyhtiön pitäisi tehdä, jos useampi asukas oireilee?
Usean asukkaan oireilu viittaa järjestelmätason ongelmaan, joten taloyhtiön kannattaa teettää ilmamäärien mittaus tai ilmanvaihdon katsastus. Näin selviää, onko ilmanvaihto mitoitettu ja säädetty oikein, ja korjaukset voidaan kohdentaa koko kiinteistöön.
Auttaako ilmanpuhdistin vai pitääkö korjata ilmanvaihto?
Ilmanpuhdistin voi auttaa hiukkasten ja siitepölyn kanssa, mutta se ei poista kosteutta eikä hiilidioksidia eikä korvaa toimivaa ilmanvaihtoa. Jos ongelma on ilmanvaihdossa, kestävä ratkaisu on korjata ilmanvaihto, ei peittää oiretta laitteella.
WE KNOW, WE CARE & WE GET IT DONE
IVAeris Oy
010 206 3000
