Terveyttä ja hyvää sisäilmaa tukevat valinnat pientalossa
- Mikael Denut
- 19.6.2023
- 9 min käytetty lukemiseen
Päivitetty: 7 päivää sitten
Pientalon omistajalla on enemmän valtaa oman sisäilmansa laatuun kuin kerrostaloasujalla: rakennus, sen järjestelmät ja arjen tavat ovat omissa käsissä. Hyvä sisäilma ei kuitenkaan synny yhdestä laitteesta vaan monista pienistä valinnoista, jotka tukevat toisiaan.
Tähän oppaaseen on koottu terveyttä ja hyvää sisäilmaa tukevat valinnat pientalossa: suunnittelu- ja materiaalivalinnat, ilmanvaihto, kosteudenhallinta, mittaaminen ja jokapäiväinen käyttö. Käymme läpi käytännön raja-arvot ja selkeän tärkeysjärjestyksen, jotta tiedät mitä tarkistaa itse, mitä huoltaa vuosittain ja milloin on syytä kutsua ammattilainen.
Sisäilman merkitys korostuu lapsiperheissä sekä allergia- ja astmakodeissa, mutta hyvät valinnat hyödyttävät kaikkia asukkaita. Sisäilman perusteet avaamme tarkemmin artikkelissa Mitä on puhdas sisäilma ja miksi se on tärkeää.
Mitä terveyttä ja hyvää sisäilmaa tukevat valinnat tarkoittavat pientalossa
Terveyttä tukeva valinta on mikä tahansa ratkaisu, joka vähentää epäpuhtauksien ja kosteuden lähteitä, parantaa ilmanvaihtoa tai tekee tilojen käytöstä terveellisempää. Pientalossa nämä valinnat jakautuvat kolmeen ryhmään: suunnittelu ja materiaalit, järjestelmien huolto sekä asukkaan omat tavat.
Hyvä uutinen on, että suurin osa vaikuttavista valinnoista on edullisia ja arkisia: suodattimien vaihto ajallaan, venttiilien pitäminen auki, kosteuden tuulettaminen pois syntypaikalla ja säännöllinen siivous. Kalliit korjaukset tulevat kysymykseen vasta, kun perusasiat on hoidettu ja ongelma on osoitettu mittauksin.
Toimiva sisäilma näkyy myös arjen mukavuutena: tasaisena lämpötilana, vähäisempänä vetona ja parempana unena. Tästä kerromme lisää artikkelissa Miten ilmanvaihto vaikuttaa asumismukavuuteen.
Valinta | Hyöty sisäilmalle | Riski jos laiminlyödään | Milloin kysy ammattilaista |
|---|---|---|---|
Suodattimien vaihto 2x vuodessa | Puhtaampi tuloilma, vähemmän hiukkasia | Likainen tuloilma ja tukkeutuminen | Jos suodatin ei sovi tai paine-ero kasvaa nopeasti |
Ilmanvaihto pidetään päällä | Kosteus ja epäpuhtaudet poistuvat | Kosteusvauriot, tunkkaisuus, CO2 nousee | Jos ilma seisoo vaikka kone on päällä |
Ilmavirtojen tasapaino (tulo ja poisto) | Sopiva paine ja hallittu korvausilma | Veto, huurtuvat ikkunat, hajut | Aina kun järjestelmää muutetaan tai oireillaan |
Kosteuden tuuletus syntypaikalla | Märkätilat kuivuvat, ei hometta | Home, haju ja materiaalivauriot | Toistuva kosteus tai homeen haju |
Radonin huomioiminen maanvastaisessa talossa | Pienempi keuhkosyöpäriski | Pitkäaikainen radonaltistus | Mittaustulos yli 300 Bq/m3 |
Vähäpäästöiset M1-materiaalit | Vähemmän VOC-päästöjä | Pitkittynyt kemikaalihaju ja ärsytys | Laajat pinnoitukset ja remontit |
Säännöllinen mittaus ja seuranta | Ongelmat huomataan ajoissa | Piilevät ongelmat ehtivät pahentua | Oireet jatkuvat tai tulokset poikkeavat |
Hyvän sisäilman valinnoilla on luonnollinen järjestys, jota seuraava kolmio havainnollistaa: ensin hallitse epäpuhtauksien lähde, sitten huolehdi ilmanvaihdosta ja vasta lopuksi tehosta suodatusta.
Jos et tiedä mistä aloittaa, lyhyt katselmus paikan päällä antaa suunnan ilman suurta kynnystä ja kertoo, mihin kannattaa panostaa ensin.
Pientalon sisäilma on koko rakennuksen järjestelmä, ei pelkkä IV-kone
Yleinen virhe on ajatella, että pientalon sisäilma riippuu vain ilmanvaihtokoneesta. Todellisuudessa sisäilma syntyy koko rakennuksen ja sen käytön yhteisvaikutuksesta: ulkoilmasta, maaperästä, rakenteista, materiaaleista, lämmityksestä, tulisijoista ja asukkaiden toiminnasta.
Ilmanvaihto on tärkeä, koska se laimentaa ja poistaa epäpuhtauksia, mutta se ei korjaa vuotavaa kattoa, kosteaa alapohjaa tai maaperästä nousevaa radonia. Siksi sisäilmaa kannattaa katsoa järjestelmänä, jossa jokainen osa vaikuttaa muihin.
Seuraava poikkileikkaus havainnollistaa, mistä epäpuhtaudet, kosteus ja korvausilma kulkevat pientalossa ja miten eri reitit liittyvät toisiinsa.
Kun yhtä reittiä korjataan ottamatta muita huomioon, ongelma voi siirtyä paikasta toiseen. Esimerkiksi rakennuksen tiivistäminen ilman ilmanvaihdon tasapainotusta voi kasvattaa alipainetta ja vetää maaperän epäpuhtauksia sisään.
Sisäilman ja ilmanvaihdon yhteyttä käsittelemme laajemmin artikkelissa Ilmanvaihdon ja sisäilman laadun merkitys.
Ilmanvaihdon suunnittelu ja ilmavirtojen tasapaino
Pientalon ilmanvaihdon tehtävä on tuoda riittävästi raikasta ulkoilmaa ja poistaa kosteus ja epäpuhtaudet. Uudisrakentamisen ohjeena (YM asetus 1009/2017) asunnon ilmavirta on vähintään noin 0,35 dm3/s lattianeliötä kohti, kuitenkin vähintään 18 dm3/s, ja ilmanvaihtoa pitää voida tehostaa vähintään 30 prosenttia ruoanlaiton ja peseytymisen ajaksi. Käytännön mitoitusohjeet löytyvät FINVACin asuinrakennusten mitoitusoppaasta.
Yhtä tärkeää kuin ilman määrä on sen tasapaino. Talo pidetään lievästi alipaineisena, tavoitteena noin 0...-10 Pa ulkovaipan yli, jotta sisäilman kosteus ei tunkeudu rakenteisiin. Liian suuri alipaine taas vetää epäpuhtauksia rakenteiden vuotokohdista ja voi aiheuttaa tulisijan vedon kääntymisen.
Tuloilma makuu- ja oleskelutiloihin, poistoilma keittiöön, pesutiloihin ja wc:hen
Siirtoilma kulkee ovirakojen kautta, joten sisäovia ei kannata tiivistää umpeen
Tehostus päälle ruoanlaiton, suihkun ja saunan ajaksi
Talo pidetään lievästi alipaineisena, ei voimakkaasti ali- eikä ylipaineisena
Ilmavirtojen toteutuminen kannattaa varmistaa mittaamalla. Lue lisää siitä, miten ilmamäärien mittaus ja säätö suoritetaan, ja varaa tarvittaessa mittaus ja säätö ammattilaiselta.
Suodatus ja ulkoilman puhtaus
Tuloilman suodatus ratkaisee, kuinka paljon ulkoilman hiukkasia päätyy sisälle. Nykyinen suodatinstandardi on ISO 16890, joka luokittelee suodattimet niiden todelliseen hiukkaskokoon perustuen (ePM1, ePM2,5 ja ePM10) ja korvasi vanhan EN 779 -luokituksen vuonna 2018. Suodatin valitaan ulkoilman laadun (ODA-luokka) ja halutun tuloilman puhtauden (SUP-luokka) mukaan.
Hiukkasten terveysvaikutukset ovat merkittäviä: WHO:n vuoden 2021 ohjearvoissa pienhiukkasten (PM2,5) vuosikeskiarvon tavoite on vain 5 µg/m3 ja vuorokausiarvo 15 µg/m3. Vilkkaan tien tai siitepölyn lähellä suodatusta kannattaa tehostaa, ja allergia- tai astmakodissa ePM1-luokan suodatin on usein perusteltu.
Suodattimen kunto kannattaa pitää silmällä, sillä likainen suodatin heikentää sekä ilman laatua että ilmanvaihdon tehoa. Tarkemmin tästä kerromme artikkelissa miksi ilmanvaihdon suodattimien vaihtoväliä tulee tarkkailla.
Valitse koneeseen sopiva ePM-luokan suodatin (ISO 16890)
Vilkkaan tien tai siitepölyn lähellä tehosta suodatusta
Vaihda suodattimet vähintään kaksi kertaa vuodessa, kaupunkikohteessa useammin
Älä koskaan aja konetta ilman suodatinta
Kosteuden hallinta märkätiloissa, keittiössä, saunassa ja makuuhuoneissa
Kosteus on pientalon sisäilman yleisin riski. Sopiva sisäilman suhteellinen kosteus on talvella usein 25-45 prosenttia ja kesällä kannattaa pysyä alle 60 prosentissa. Home alkaa kasvaa, kun pinnan suhteellinen kosteus ylittää noin 85 prosenttia riittävän pitkään (lämpimällä pinnalla noin kahdessa viikossa), ja asumisterveysasetus 545/2015 määrittää kosteudelle ja mikrobeille toimenpiderajat.
Tärkein keino on poistaa kosteus siellä, missä se syntyy. Suihkun, ruoanlaiton, saunan ja pyykinkuivauksen aikana käytetään tehostusta ja liesituuletinta, ja märkätilojen poistoventtiilit pidetään auki ja puhtaina. Toistuva ikkunoiden huurtuminen on selkeä varoitusmerkki liian korkeasta kosteudesta tai riittämättömästä ilmanvaihdosta.
Sopivasta kosteustasosta ja sen säätelystä kerromme tarkemmin artikkelissa Sisäilman kosteus: mikä on sopiva taso ja miksi ilmanvaihto ratkaisee.
Käytä liesituuletinta ja tehostusta ruoanlaiton ja suihkun aikana
Pidä märkätilojen poistoventtiilit auki ja puhtaina
Kuivaa pyykki kohdepoiston alla tai erillisessä tilassa
Vältä jatkuvaa kostuttamista, ohjaa kosteus ulos syntypaikalla
Materiaalivalinnat ja päästöt: vähäpäästöinen on terveempi
Rakennus- ja sisustusmateriaalit voivat päästää haihtuvia orgaanisia yhdisteitä (VOC) ja formaldehydiä, jotka ärsyttävät limakalvoja ja voivat aiheuttaa oireita. Päästöt ovat suurimmillaan uusien materiaalien asennuksen jälkeen ja vähenevät ajan myötä, mutta voimakkaat tai pitkittyneet hajut ovat merkki ongelmasta.
Vähäpäästöiset M1-luokitellut materiaalit (Sisäilmastoluokitus 2018) ovat varma valinta etenkin laajoissa pinnoituksissa, lattioissa ja kalusteissa. Uusien materiaalien jälkeen tilaa kannattaa tuulettaa tehostetusti, ja kemikaalit ja maalit säilytetään asuintilojen ulkopuolella.
Materiaalivalinta on tyypillinen esimerkki lähteen hallinnasta: kun päästöjä on vähemmän, ilmanvaihdon ei tarvitse laimentaa niin paljon, ja sisäilma pysyy hyvänä pienemmällä energiankulutuksella.
Rakenteiden kosteusturvallisuus ja ryömintätila
Sisäilmaongelmat juontavat usein rakenteista. Maanvastainen alapohja, ryömintätila ja perustukset ovat alttiita maakosteudelle, ja huono tuuletus tai vesivuoto voi käynnistää homekasvun. Ryömintätilan riittävä tuuletus ja maaperän tiivis kosteuseristys ovat keskeisiä terveen pientalon valintoja.
Kondenssi eli kosteuden tiivistyminen kylmille pinnoille on varoitusmerkki, johon kannattaa reagoida ajoissa. Yläpohjan, ikkunaliittymien ja kylmäsiltojen tiivistyminen voi johtaa piileviin vaurioihin, jotka näkyvät sisäilmassa vasta myöhemmin.
Kosteuden käyttäytymisestä rakenteissa ja vaurioiden ehkäisystä kerromme artikkelissa Kosteuden tiivistyminen rakenteisiin.
Jos epäilet kosteus- tai homevauriota, sitä ei kannata jäädä arvailemaan. Laboratoriotutkimukseen perustuva sisäilman hometutkimus kertoo, onko mikrobikasvua, ja auttaa kohdentamaan korjaukset oikein.
Radon ja maaperän epäpuhtaudet pientalossa
Radon on maaperästä rakenteiden läpi nouseva radioaktiivinen kaasu ja Suomessa merkittävä keuhkosyövän riskitekijä, etenkin maanvastaisissa pientaloissa. Säteilyturvakeskuksen (STUK) mukaan asunnon radonpitoisuuden viitearvo on 300 Bq/m3, ja uudisrakennukset tulisi suunnitella alle 200 Bq/m3 tasoon.
Radon mitataan luotettavasti talvikaudella (marraskuun ja maaliskuun välillä) vähintään kahden kuukauden mittauksella. Jos viitearvo ylittyy, pitoisuutta pienennetään tiivistämällä maanvastaiset rakenteet, asentamalla radonimuri ja parantamalla ilmanvaihtoa. Ilmanvaihtoa ei kannata säätää voimakkaan alipaineiseksi, koska se voi lisätä radonin kulkeutumista sisään.
Ilmanvaihdon roolista radonin torjunnassa kerromme tarkemmin artikkelissa Ilmanvaihdon merkitys radonin torjunnassa.
Huone huoneelta: sisäilman riskit ja toimenpiteet
Jokaisessa tilassa on oma sisäilman riskinsä ja oma ilmanvaihtotarpeensa. Seuraava taulukko ja tarkistuslista kokoavat keskeiset huomiot tila tilalta, jotta tiedät mihin kiinnittää huomiota.
Tila | Keskeinen sisäilmariski | Ilmanvaihtotarve | Huoltotoimi |
|---|---|---|---|
Makuuhuone | Korkea CO2 yön aikana | Riittävä tuloilma, venttiili auki | Seuraa CO2, älä tuki venttiiliä |
Olohuone | Pöly, tunkkaisuus, takan korvausilma | Tulo- ja siirtoilma | Pidä venttiilit puhtaina ja auki |
Keittiö | Käry, rasva ja kosteus | Tehostettu poisto, liesituuletin | Puhdista rasvasuodatin säännöllisesti |
Kylpyhuone | Kosteus ja home | Tehokas poisto suihkun aikana | Pidä poistoventtiili auki ja puhtaana |
Sauna | Korkea kosteus ja lämpö | Löyly- ja kuivausvaihe, jälkituuletus | Tuuleta löylyjen jälkeen |
Kodinhoitohuone | Pyykin kosteus | Kuivaava ilmanvaihto | Seuraa kosteutta, älä peitä venttiiliä |
Kellari / ryömintätila | Radon, maakosteus, home | Tuuletus ja tiivis maanvastainen rakenne | Mittaa radon, tarkista tuuletus |
Tekninen tila | IV-koneen kunto ja suodattimet | Koneen huolto, LTO, paine-ero | Vaihda suodattimet 2x vuodessa |
Takka, liesituuletin ja korvausilma
Tulisija ja liesituuletin tarvitsevat korvausilmaa toimiakseen. Jos talo on liian alipaineinen tai korvausilmaa ei ole järjestetty, takan veto voi kääntyä ja savukaasuja voi päästä sisälle. Tämä on sekä turvallisuus- että sisäilmariski.
Liesituuletin tai liesikupu poistaa ruoanlaiton käryn, rasvan ja kosteuden tehokkaimmin, kun sitä käytetään tehostuksella jo ennen ruoanlaiton alkua. Rasvasuodatin puhdistetaan säännöllisesti, jotta poistoteho säilyy ja paloturvallisuus paranee.
Takkaa sytytettäessä kannattaa hetkellisesti avata korvausilmaventtiili tai ikkuna ja vähentää voimakasta poistoa, jotta veto lähtee oikeaan suuntaan. Korvausilman riittävyys on yksi tärkeimmistä terveen ja turvallisen pientalon valinnoista.
Siivous, pölynhallinta, lemmikit ja tekstiilit
Osa sisäilman kuormasta syntyy sisällä: pöly, siitepöly, lemmikkien hilse ja tekstiilien kuidut lisäävät hiukkaskuormaa ja allergeeneja. Säännöllinen siivous on tehokas ja edullinen tapa vähentää tätä kuormaa.
Imuroinnissa kannattaa käyttää HEPA-suodattimella varustettua imuria, ja pölyt pyyhitään mieluiten kostealla, jotta ne eivät nouse takaisin ilmaan. Mattojen, verhojen ja muiden tekstiilien määrää kannattaa harkita allergiakodeissa, ja vuodevaatteet pestään riittävän usein pölypunkkien vuoksi.
Lemmikkikodeissa pölynhallinta ja tehostettu suodatus auttavat pitämään hiukkaskuorman kurissa. Astman ja allergian hoidossa nämä arkiset valinnat tukevat hyvin myös Käypä hoito -suositusten mukaista altistumisen vähentämistä.
Remontti voi parantaa tai heikentää sisäilmaa
Remontti on tilaisuus parantaa sisäilmaa, mutta huonosti suunniteltuna se voi myös heikentää sitä. Energiaremontti ja tiivistäminen pienentävät lämmitysenergian tarvetta, mutta jos ilmanvaihtoa ei säädetä samalla, alipaine voi kasvaa ja epäpuhtauksia alkaa kulkeutua rakenteista sisään.
Remonttikohteen ilmanvaihdon suunnittelussa kannattaa huomioida koko järjestelmä. Käytännön ohjeet löytyvät artikkelista Ilmanvaihdon suunnittelu remonttikohteeseen.
Myös materiaalivalinnat ja työnaikainen pölynhallinta vaikuttavat lopputulokseen. Remontin aikana tilat kannattaa osastoida ja pölyävät työvaiheet hoitaa niin, ettei rakennuspöly leviä asuintiloihin ja kanavistoon.
Uudisrakentamisessa ilmanvaihto suunnitellaan alusta asti osaksi taloa. Tästä kerromme artikkelissa Ilmanvaihdon suunnittelu uudisrakennukseen.
Sisäilman mittaaminen ja älykäs seuranta
Mittaaminen muuttaa sisäilman tunteen tiedoksi. Edullisilla mittareilla voi seurata hiilidioksidia, kosteutta ja lämpötilaa jatkuvasti, ja tarkempiin selvityksiin kuuluvat pienhiukkaset, VOC-yhdisteet, radon, paine-ero ja ilmavirrat. Älykkäät anturit hälyttävät, kun arvot poikkeavat, ja auttavat löytämään ongelman ajoissa.
On tärkeää tietää, mitä kukin suure kertoo ja mitä se ei kerro. Esimerkiksi matala CO2 ei takaa, ettei ilmassa ole hiukkasia tai kosteutta, ja korkea kosteus ei vielä kerro, mistä kosteus on peräisin. Eurooppalainen standardi EN 16798 antaa kehyksen sisäympäristön luokittelulle.
Mittauslaitteen valinnasta ja siitä, milloin tarvitaan ammattilainen, kerromme artikkelissa Sisäilmamittaus: mittauslaite postissa vai ammattilainen paikan päällä.
Suure | Mitä se kertoo | Mitä se ei kerro | Suositeltu toimenpide |
|---|---|---|---|
Hiilidioksidi (CO2) | Riittääkö ilmanvaihto käytön aikana | Hiukkasia, kosteutta tai kaasuja | Tavoite alle 800-1000 ppm, lisää ilmanvaihtoa jos ylittyy |
Suhteellinen kosteus (RH) | Onko ilma liian kuivaa tai kosteaa | Kosteuden lähdettä rakenteessa | Pidä 25-45 % talvella, alle 60 % kesällä |
Lämpötila | Lämpöolojen tasaisuuden | Ilman laatua tai kosteutta | Tavoite noin 20-22 C oleskeluvyöhykkeellä |
Pienhiukkaset (PM2,5) | Ulkoa ja sisältä tulevia hiukkasia | Kaasumaisia epäpuhtauksia | Paranna suodatusta (ISO 16890 ePM) |
VOC-yhdisteet | Haihtuvien orgaanisten yhdisteiden tasoa | Yksittäistä päästölähdettä | Etsi lähde, tuuleta, valitse M1-materiaalit |
Radon | Maaperän radonpitoisuutta | Muita epäpuhtauksia | Mittaa 2 kk talvella, toimi jos yli 300 Bq/m3 |
Paine-ero ulkovaipan yli | Onko talo ali- vai ylipaineinen | Ilman puhtautta | Tavoite lievä alipaine 0...-10 Pa |
Ilmavirta (tulo ja poisto) | Toteutuvatko suunnitellut ilmamäärät | Ilman koettua laatua | Mittauta ja säädä ammattilaisella |
Käytännön tärkeysjärjestys: mistä aloittaa
Kun sisäilmaa halutaan parantaa, kannattaa edetä järjestyksessä halvimmasta ja helpoimmasta vaativampaan. Seuraava päätöspyramidi tiivistää järkevän etenemisen: ylläpito ja huolto ovat perusta, sitten mitataan, sitten korjataan ja vasta lopuksi suunnitellaan uusiksi.
Ensimmäiset tarkistukset voi tehdä itse muutamassa minuutissa, ja ne kertovat jo paljon.
Ovatko suodattimet vaihdettu ja venttiilit auki?
Onko ilmanvaihto päällä ja kuuluuko poistoventtiileistä imua?
Huurtuvatko ikkunat toistuvasti tai tuntuuko tunkkaisuutta?
Onko radon mitattu, jos talo on maanvastainen?
Seuraava taulukko erottelee nopeat voitot ja suuremmat investoinnit, jotta osaat suhteuttaa kustannuksen ja vaikutuksen.
Toimenpide | Luokka | Vaikutus sisäilmaan | Tyypillinen ajankohta |
|---|---|---|---|
Suodattimien vaihto | Nopea voitto | Puhtaampi tuloilma heti | 2x vuodessa |
IV Katselmus tai tarkastus | Nopea voitto | Selvittää tilanteen ja tarpeet | Kun et tiedä mistä aloittaa |
Ilmavirtojen mittaus ja säätö | Keskitason toimi | Tasapaino, vähemmän vetoa ja huurtumista | Muutosten jälkeen tai oireillessa |
Kanaviston puhdistus | Keskitason toimi | Vähentää pölyä ja hajuja | Tarpeen mukaan, ei vuosittain |
Radontorjunta (imuri, tiivistys) | Suurempi investointi | Pienentää radonaltistusta | Kun mittaus ylittää 300 Bq/m3 |
Materiaalien vaihto vähäpäästöisiin | Suurempi investointi | Vähentää VOC-päästöjä | Remontin yhteydessä |
Kosteus- ja homeselvitys | Suurempi investointi | Paikantaa piilevän ongelman | Kun epäillään kosteusvauriota |
Ilmanvaihdon uusiminen tai modernisointi | Suurin investointi | Parantaa koko järjestelmän tasoa | Kun laite on elinkaarensa päässä |
Säännöllinen vuosihuolto pitää sisäilman kunnossa pienin askelin. Seuraava vuosikello kokoaa pientalon huolto- ja seurantatoimet eri vuodenaikoihin.
Kun perusasiat on hoidettu ja ongelma silti jatkuu, on aika selvittää syy ammattilaisen kanssa. Vinkkejä antaa myös artikkeli Korjaa sisäilmaongelmat.
Ilmanvaihdon ongelmaselvitys paikantaa syyn, kun oireet tai huurtuminen jatkuvat eikä syy ole selvä. Selvitys yhdistää mittaukset ja tarkastuksen ja antaa konkreettiset korjausehdotukset.
Usein kysytyt kysymykset pientalon sisäilmasta
Mistä kannattaa aloittaa, jos haluaa parantaa pientalon sisäilmaa?
Aloita perusasioista: vaihda suodattimet, pidä ilmanvaihto päällä, älä tuki venttiilejä ja tuuleta kosteus pois syntypaikalla. Tämän jälkeen kannattaa mitata CO2, kosteus ja tarvittaessa radon. Vasta mittaustulosten perusteella siirrytään korjauksiin, jotta rahat kohdistuvat oikeaan ongelmaan.
Mikä vaikuttaa eniten pientalon sisäilmaan?
Suurin yksittäinen tekijä on toimiva ja tasapainossa oleva ilmanvaihto, mutta sen rinnalla kosteudenhallinta, maaperän radon ja materiaalivalinnat ratkaisevat lopputuloksen. Sisäilma kannattaa nähdä järjestelmänä, jossa nämä osat tukevat toisiaan.
Tarvitaanko pientalossa sisäilmamittaus?
Jatkuva CO2- ja kosteusseuranta edullisilla mittareilla kannattaa lähes aina, koska se paljastaa ongelmat ajoissa. Tarkempi ammattilaisen sisäilmamittaus on tarpeen, kun oireet jatkuvat, tulokset poikkeavat tai epäillään kosteus- tai homevauriota.
Miten radon liittyy pientalon sisäilmaan?
Radon on maaperästä rakenteiden läpi nouseva radioaktiivinen kaasu ja merkittävä keuhkosyövän riskitekijä. Maanvastaisissa pientaloissa radon kannattaa mitata talvikaudella vähintään kahden kuukauden ajan, ja jos vuosikeskiarvo ylittää 300 Bq/m3, pitoisuutta pienennetään tiivistämällä, radonimurilla ja ilmanvaihtoa parantamalla.
Voiko remontti heikentää sisäilmaa?
Kyllä. Tiivistäminen ja energiaremontti ilman ilmanvaihdon tasapainotusta voivat lisätä alipainetta ja vetää epäpuhtauksia rakenteista, ja uudet materiaalit voivat päästää VOC-yhdisteitä. Hyvin suunniteltu remontti sen sijaan parantaa sisäilmaa, kun ilmanvaihto ja kosteudenhallinta otetaan mukaan jo suunnitteluun.
Miten ilmanvaihto, siivous ja materiaalit liittyvät toisiinsa?
Ne ovat saman kokonaisuuden kolme puolta: materiaalivalinnat ja siivous vähentävät epäpuhtauksien lähdettä, ja ilmanvaihto poistaa sen, mitä jää jäljelle. Paraskaan ilmanvaihto ei riitä, jos lähteitä on liikaa, eikä siivous yksin riitä ilman toimivaa ilmanvaihtoa.
Mitä pientalon omistajan pitäisi tarkistaa vuosittain?
Vaihda suodattimet keväällä ja syksyllä, puhdista poisto- ja korvausilmaventtiilit, tarkista liesituulettimen rasvasuodatin ja LTO-koneen kunto sekä seuraa kosteutta ja CO2-tasoa. Pidä myös huoli, ettei ilmanvaihtoa kytketä pois päältä energian säästämiseksi, koska kosteusvauriot maksavat moninkertaisesti.
WE KNOW, WE CARE & WE GET IT DONE
IVAeris Oy
010 206 3000
