Ilmanvaihto Hyvinkää
Rautatiekaupungin IV-asiantuntija
IVAeris palvelee hyvinkääläisiä kiinteistöjä ilmanvaihdon tarkastuksissa, huollossa, puhdistuksessa ja saneerauksessa. Hyvinkää on noin 47 000 asukkaan kaupunki Uudenmaan pohjoisosassa, noin 50 kilometriä Helsingistä. Kaupunki sai kaupunkioikeutensa 1960 ja on kasvanut Suomen ensimmäisen rautatieyhteyden (Helsinki–Hämeenlinna, 1861) varaan rakentuneesta asemakylästa teollisuus- ja asuinkaupungiksi. Hyvinkää kuuluu STUKin radonriskialueisiin, ja kaupungin rakennusjärjestys edellyttää sekä radonin että arseenin huomioimista ilmanvaihdon suunnittelussa.
Hyvinkään rakennuskanta ja ilmanvaihdon haasteet
Hyvinkään kasvu on noudattanut rautatieverkon ja teollisuuden rytmiä, mikä näkyy suoraan rakennuskannan ilmanvaihtojärjestelmissä.
Rautatien ja teollisuuden aikakausi (–1950-luku). Hyvinkään asemakylä syntyi 1861 avatun Helsinki–Hämeenlinna-radan varrelle – kyseessä on Suomen ensimmäinen rautatieosuus. Hangon rata haarautuu Hyvinkäältä, ja asema on yksi harvoista alkuperäisistä edelleen käytössä olevista. 1880-luvulla helsinkiläislääkärit avasivat parantolan Hyvinkään mäntymetsissä, ja vuonna 1892 perustettiin villatehdas (Hyvinge Yllespinneri). Tämän aikakauden rakennuskanta – puutalot, parantolarakennukset, tehdasrakennukset – on varustettu painovoimaisella ilmanvaihdolla ja vaatii erityistä huomiota korvausilman hallinnassa.
Kaupungistumisen aikakausi (1960–1980-luku). Kaupunkistatus saavutettiin 1960, ja karjalaisten evakkojen asuttaminen sodan jälkeen oli jo kasvattanut väkilukua merkittävästi. Keskustan 1950-luvun lopun ja 1960-luvun alun pientalot sekä 1960–1970-lukujen nelikerroksiset asuinkerrostalot muodostavat kaupungin tiiveimmän rakennuskannan. Vehkojan pientaloalue rakentui 1970–1980-luvuilla. Näissä rakennuksissa ilmanvaihto on tyypillisesti koneellinen poistoilmanvaihto – järjestelmä, joka luo alipaineen ja on radonpitoisuuden kannalta ongelmallisin.
Moderni Hyvinkää (1990-luku–). Kaupungin julkisissa rakennuksissa koneellinen tulo- ja poistoilmanvaihto lämmöntalteenotolla on ollut standardi 1990-luvun puolivälistä. Metsäkaltevan ja Nummenmäen alueet ovat kaupungin suurimpia kasvupisteitä. Hyvinkään rakennusvalvonnan energiatehokkaan pientalon ohje linjaa, että uusi asuinrakennus tarvitsee koneellisen tulo- ja poistoilmanvaihdon LTO:lla, ja matalaenergia- sekä passiivitalot suunnitellaan noin 5 % alipaineisiksi.
Tyypilliset ilmanvaihto-ongelmat Hyvinkäällä
Hyvinkään ongelmaprofiili yhdistää rautatiekaupungin monipuolisen rakennuskannan ikääntymisen, radonriskialueen painesuhteet ja kaupungin aktiivisen sisäilmatyön.
Alipaine + epätiiviit rakenteet = epäpuhtauksien kulkeutuminen. Kytäjän kartanon kuntoarviossa kuvataan mekanismi, joka toistuu laajemminkin Hyvinkään vanhemmassa rakennuskannassa: alipaineinen ilmanvaihto voi aiheuttaa ongelmia rakenteissa, jotka ovat epätiiviitä – ilma kulkeutuu rakenteiden läpi ja tuo sisäilmaan epäpuhtauksia. Tämä riskiketju on erityisen merkittävä radonalueella: alipaine imee paitsi rakenteista myös maaperästä radonpitoista ilmaa sisätiloihin. Samassa kohteessa havaittiin kellarissa "erittäin tunkkaiseksi" kuvailtua ilmaa.
Sisäilmasyistä jatkuvatoimiseksi muutettu IV. Hyvinkään kaupunki on muuttanut kiinteistöjensä ilmanvaihtoa jatkuvatoimisemmaksi sisäilmasyistä vuodesta 2019 alkaen. Tämä näkyy energiankulutuksessa – lämmönkulutus kasvoi – mutta on parantanut sisäilman laatua. Vuonna 2020 kaupunki otti käyttöön sisäilmaverkoston suositukseen perustuvan ilmanvaihto-ohjeistuksen. Tämä kehityskaari kertoo, että Hyvinkäällä on tunnistettu jaksottaisen ilmanvaihdon riskit ja siirrytty jatkuvaan käyttöön.
Vuokra-asuntokannan IV-huoltovelka. Hyvinkään Vuokra-asunnot Oy suoritti vuonna 2023 IV-nuohouksen ja säätötoimenpiteet kahdeksassa kiinteistössä. Tämä kertoo systemaattisesta huoltosyklistä – mutta myös siitä, että vuokra-asuntokannassa huoltovelkaa kertyy ja puhdistustarvetta on jatkuvasti.
Koulukiinteistöjen IV-koneiden uusimistarve. Aseman koulun kuntoarviossa (2018) suositellaan vanhimpien ilmanvaihtokoneiden uusimista – mutta ennen uusimista on tehtävä IV-kuntotutkimus. Lisäksi suositellaan kanavien puhdistusta ja ilmamäärien säätötyötä. Tämä "kuntotutkimus → uusiminen" -polku on Hyvinkään julkisissa rakennuksissa dokumentoitu käytäntö.
Radon ja arseeni – Hyvinkään ilmanvaihdon ympäristötekijät
Hyvinkään rakennusjärjestys (2026) käsittelee maaperäriskejä poikkeuksellisen kattavasti: sekä radonin että arseenin havaitsemisesta on ilmoitusvelvollisuus, erityissuunnitelmissa on esitettävä ratkaisut radonin torjumiseksi, ja rakennusvalvonta voi edellyttää alapohjarakenteiden ja ilmanvaihdon suunnittelulla varmistettavan, etteivät maaperän haitalliset yhdisteet pääse rakennukseen.
Hyvinkää kuuluu kuntiin, joissa on havaittu runsaasti viitearvon ylittäviä radonpitoisuuksia – mutta kaupungin oman tiedotuksen mukaan paljon pientaloja on vielä mittaamatta. Koulun suunnitteluohjeessa (2019) todetaan yksiselitteisesti: "Hyvinkää on radonriskialuetta" ja sisäilman radonpitoisuus tulee selvittää kaikissa kohteissa.
STUKin kuntakohtaisessa pientaloradontilastossa Hyvinkää on omana rivinään mittausmäärineen ja jakaumatietoineen. Kunta on myös pakollisen työpaikkaradonmittauksen listalla.
Ilmanvaihtopalvelumme Hyvinkäällä
Palvelumme vastaa Hyvinkään monipuoliseen rakennuskantaan – vanhasta rautatiekaupungin keskustasta moderniin pientalovaltaiseen Vehkojaan.
Ilmanvaihdon tarkastus ja mittaus – Mittaamme ilmavirrat, painesuhteet ja korvausilmareitit. Hyvinkään radon- ja arseeniriskialueella painesuhteiden arviointi on osa jokaista tarkastusta. → Lue lisää ilmanvaihdon tarkastuksesta
IV-nuohous ja puhdistus – Hyvinkään vuokra-asuntokannassa ja koulukiinteistöissä toistuva perushuolto. Puhdistamme kanavistot ja palautamme ilmavirrat suunnitellulle tasolle. → Lue lisää ilmanvaihdon puhdistuksesta
Ilmanvaihdon huolto – Koneellisen poiston huollossa tarkistamme huippuimurin ja korvausilmareitit. Tulo-poistojärjestelmissä huollamme LTO-kennot ja suodattimet. Energiatehokkaisssa pientaloissa tarkistamme 5 % alipaineisuuden hallinnan. → Lue lisää ilmanvaihdon huollosta
Ilmanvaihdon asennus ja saneeraus – 1960–1980-lukujen kerrostalojen ja pientalojen koneellisen poiston saneeraus tulo-poistojärjestelmäksi. Hyvinkään rakennusjärjestys kytkee saneerauksen radon- ja arseenihallintaan.→ Lue lisää ilmanvaihdon asennuksesta
Ilmanvaihdon suunnittelu ja kuntotutkimus – Hyvinkään julkisissa rakennuksissa dokumentoitu käytäntö: kuntotutkimus ennen IV-koneiden uusimista. Tarjoamme saman palvelun taloyhtiöille ja kiinteistöyhtiöille. → Lue lisää ilmanvaihdon neuvonnasta
Hyvinkään rakennusvalvonnan IV-erityispiirteet
Hyvinkään rakennusvalvonnalla on kaksi ilmanvaihtoon liittyvää erityisohjeistusta, joita ei löydy kaikista naapurikaupungeista:
Energiatehokkaan pientalon IV-ohje (2011). Ohje määrittelee, että asuinrakennus tarvitsee koneellisen tulo- ja poistoilmanvaihdon LTO:lla, ja linjaa mitoitusperiaatteen (huonetilavuus vaihtuu kerran kahdessa tunnissa) sekä tehostusmahdollisuuden. Matalaenergia- ja passiivitaloissa 5 % alipaineisuus on suunnittelun lähtökohta – tämä on tärkeä tieto radonalueella, koska hallittu alipaine vaatii hallittua korvausilmaa.
Koulun suunnitteluohje (2019). Opetustilojen ulkoilmavirta (STMa 545/2015 viittaus) on vähintään 6 l/s/hlö, erityisluokkiin kohdepoistot, ja ilmanvaihto ei saa aiheuttaa vetoisuutta. Radonmittaus vaaditaan kaikissa kohteissa.
Hinta-arvio ja varaus
Ilmanvaihtopalveluidemme hinnat ovat samat kaikissa toiminta-alueemme kaupungeissa. Hyvinkäällä yleisimmin tilatut palvelut:
-
Ilmanvaihdon tarkastus – alk. hintaan 155€
-
Kanaviston puhdistus – alk. hintaan 785€
-
Ilmanvaihtokoneen huolto – alk. hintaan 355€
Tarkemmat hinnat ja suora ajanvaraus: Katso kaikki palvelut ja hinnat →
Haluatko tarjouksen taloyhtiölle tai laajempaan kohteeseen? Ota yhteyttä →
Palvelualue Hyvinkäällä
Palvelemme koko Hyvinkään alueella – keskustasta maaseutumaisiin alueisiin.
Keskusta ja ydinalue: Keskusta, Hämeenkatu, Sahanmäki, Parantola – rautatieaseman ympäristö, kerrostaloja ja vanhaa pientalokantaa, kaupungin tiivein alue
Itäinen Hyvinkää: Vehkoja, Martti, Hyvinkäänkylä – 1970–1980-lukujen pientaloalueet, koneellinen poisto tyypillisin IV-järjestelmä
Eteläinen Hyvinkää: Paavola, Metsäkalteva (Mutilankorpi-Kalteva) – kasvava asuinalue, uudistuotantoa ja pientaloja
Pohjoinen Hyvinkää: Nummenmäki, Ridasjärvi – kasvava alue ja haja-asutusta
Läntinen Hyvinkää: Kytäjä, Kaukas – maaseutumainen, kartano- ja haja-asutusalue, painovoimainen IV ja omat kaivot
Hyvinkää rajaa Nurmijärven ja Tuusulan alueisiin etelässä sekä Riihimäen pohjoisessa. Katso Nurmijärven sivumme →
Helsinki | Espoo | Vantaa | Kauniainen | Kerava | Järvenpää | Tuusula | Nurmijärvi | Hyvinkää | Kirkkonummi | Vihti | Lohja | Porvoo | Sipoo | Mäntsälä
