Ilmanvaihto Kirkkonummi
Merellisen kunnan IV-asiantuntija
IVAeris palvelee kirkkonummelaisia kiinteistöjä ilmanvaihdon tarkastuksissa, huollossa, puhdistuksessa ja saneerauksessa. Kirkkonummi on yli 42 000 asukkaan kaksikielinen kunta läntisellä Uudellamaalla, Suomenlahden pohjoisrannalla. Kunnan 393 neliökilometrin maa-alueella on 145 kilometriä merenrantaa, 900 saarta ja 86 järveä – ja juuri tämä merellisyys tekee kosteuden hallinnasta ilmanvaihdon erityiskysymyksen. Rantarata Helsingistä Turkuun kulkee kunnan keskeisten alueiden kautta, ja Helsinkiin junamatkaa on puoli tuntia.
Kirkkonummen rakennuskanta ja ilmanvaihdon haasteet
Kirkkonummen rakennushistoria poikkeaa muista Uudenmaan kunnista merkittävästi: Porkkalan vuokra-alue (1944–1956) katkaisi eteläisen kunnan kehityksen yli vuosikymmeneksi.
Keskiaikainen pitäjä ja Porkkalan vuokrakausi (–1956). Kirkkonummi on ollut asuttu kivikauden kalliomaalauksista alkaen (Vitträsk), ja keskiaikainen kivikirkko on edelleen kuntakeskuksen maamerkki. Vuosina 1944–1956 kunnan eteläosa – Porkkalanniemi, Upinniemi ja laajoja alueita kuntakeskuksesta – vuokrattiin Neuvostoliitolle laivastotukikohdaksi. Yli 7 000 asukasta evakuoitiin, ja palautuksen jälkeen jälleenrakennus alkoi käytännössä tyhjältä pohjalta. Porkkalan vuokrakauden aikaiset neuvostoaikaiset rakenteet – kasarmi-, bunkkeri- ja tukikohtarakennukset – ovat ilmanvaihdon kannalta erityistapauksia: painovoimainen tai puutteellinen ilmanvaihto, betonirakenteiden kosteusrasitus ja radonriski.
Jälleenrakennuksen ja kasvun aikakausi (1960–1980-luku). Porkkalan palautuksen jälkeen Kirkkonummi kasvoi nopeasti. Gesterbyn kuntakeskuksen kerrostaloalue rakentui 1960–1970-luvuilla ja pientaloalue (Hevoshaan/Hevosmäki) 1970–1980-luvuilla. 1980-luvulla lisättiin rivitaloja ja täydennettiin pientalokantaa. Tämän aikakauden rakennuksissa ilmanvaihto on tyypillisesti koneellinen poistoilmanvaihto – kerrostaloissa koneellisen poiston osuus ylitti 90 % jo 1970-luvulla. Kuntakeskuksen alueella valtaosa rakennuskannasta on valmistunut juuri 1960–1980-lukujen aikana.
Moderni kasvu (1990-luku–). Kirkkonummi on ollut viime vuosina maan nopeimmin kasvavia kuntia. Masala, Sundsberg ja Sarvvik ovat uudempia asuinalueita, joissa koneellinen tulo-poisto LTO:lla on standardi. Veikkola pohjoisessa on luonteeltaan erilainen: sisämaan pientalotaajama, jossa omat ilmanvaihtohaasteensa.
Tyypilliset ilmanvaihto-ongelmat Kirkkonummella
Kirkkonummen kunnan sisäilmaohje ja kohdetutkimukset piirtävät kuvaa tyypillisistä ongelmista.
Ilmanvaihdon käyttöaikojen rajoittaminen. Veikkolan koulukeskuksen riskinarvioinnissa havaittiin, että ilmanvaihto on ollut pysäytettynä öisin ja viikonloppuisin. Ilmanvaihdon riittämättömyys tai käyttöaikojen rajoittaminen mainittiin sisäilmaan vaikuttavana tekijänä. Tämä energiansäästöperuste vastaan sisäilman laatu -ristiriita toistuu myös asuinkiinteistöissä: taloyhtiöissä IV sammutetaan yöksi energiasyistä, mutta seurauksena on tunkkaisuutta, epäpuhtauksien kertymistä ja oireilua.
Koneellisen poiston aikakauden kiinteistöt. Gesterbyn 1960–1970-lukujen kerrostaloissa ja 1970–1980-lukujen pientaloalueilla koneellinen poisto on tyypillisin järjestelmä. Rannikkoalueella alipaineen luominen on erityisen riskialtista, koska kosteutta on enemmän saatavilla rakenteissa ja maaperässä. Yhdistettynä radonriskiin tämä tarkoittaa, että painesuhteiden hallinta on Kirkkonummella kriittisempää kuin sisämaassa.
Sisäilmaoireilu ja toimintamalli. Kirkkonummen sisäilmaohjeessa kunnan tilahallinto vastaa kiinteistöjen rakenteiden ja ilmastointi- ja muiden laitteiden kunnosta, kartoitusten ja jatkotutkimusten teettämisestä sekä korjausten suunnittelusta ja toteutuksesta. Käytännössä sisäilmaan liittyvä oireilu johtaa ilmoitusketjuun, tekniseen tarkastukseen ja tarvittaessa tutkimuksiin ja korjaustoimiin.
Rannikon kosteusympäristö – Kirkkonummen IV-erityispiirre
Kirkkonummen 145 kilometrin merenranta ja 900 saarta tekevät kunnasta poikkeuksellisen kosteusympäristön. Rakennusjärjestyksessä käsitellään laajasti ranta-alueiden rakentamista ja hulevesiä – ja vaikka nämä eivät ole suoria ilmanvaihtomääräyksiä, ne linkittyvät suoraan sisäilmariskeihin.
Rannikkoalueen kiinteistöissä ilmanvaihdon on hallittava normaalia korkeampaa ulkoilman kosteutta – erityisesti keväällä ja syksyllä, kun mereltä tuleva kostea ilma yhdistyy viileisiin rakenteisiin. Tulo-poistojärjestelmän LTO-kenno voi kondensoitua, painovoimaisessa järjestelmässä kostea ilma kulkeutuu suoraan rakenteisiin, ja koneellisen poiston luoma alipaine voi imeä kosteutta maaperästä ja ryömintätilasta. Veikkolan sisämaan kiinteistöissä vastaavaa merellisen kosteuden rasitusta ei ole, mutta järvialueen läheisyys tuo omat haasteensa.
Radon Kirkkonummella – rakennusjärjestys 2025
Kirkkonummen rakennusjärjestys (2025) edellyttää, että maaperän mahdollinen radonpitoisuus huomioidaan rakentamisessa. Radonpitoisuuden alentamisessa korostetaan sekä alapohja- ja kellarirakenteiden että ilmanvaihtolaitteiden suunnittelua ja toteutusta, jotta radon ei pääse huonetiloihin.
Kirkkonummen rakennusvalvonnan prosessissa IV-erityissuunnitelmat (ilmanvaihtosuunnitelmat) toimitetaan osana rakennuslupaprosessia – tämä on tarkemmin ohjeistettu kuin monessa naapurikunnassa.
Ilmanvaihtopalvelumme Kirkkonummella
Palvelumme vastaa Kirkkonummen kaksikielisen kunnan tarpeisiin – rannikon kosteushallinnasta sisämaan radonalueeseen.
Ilmanvaihdon tarkastus ja mittaus – Mittaamme ilmavirrat, painesuhteet ja korvausilmareitit. Kirkkonummen rannikkoalueella arvioimme erityisesti kosteusrasituksen vaikutusta IV-järjestelmän toimintaan. → Lue lisää ilmanvaihdon tarkastuksesta
IV-nuohous ja puhdistus – Rannikkoympäristössä kanavistoon kertyy kosteudesta johtuvaa likaa normaalia nopeammin. Puhdistamme kanavistot ja palautamme ilmavirrat. → Lue lisää ilmanvaihdon puhdistuksesta
Ilmanvaihdon huolto – Koneellisen poiston huolto, tulo-poistojärjestelmien LTO-kennojen puhdistus ja suodattimien vaihto. Kirkkonummen kosteusympäristössä LTO-huollon merkitys korostuu. → Lue lisää ilmanvaihdon huollosta
Ilmanvaihdon asennus ja saneeraus – Gesterbyn ja Masalan alueen 1960–1980-lukujen kiinteistöjen koneellisen poiston saneeraus tulo-poistojärjestelmäksi. Rakennusjärjestyksen radonvaatimukset huomioiden. → Lue lisää ilmanvaihdon asennuksesta
IV-suunnittelu ja dokumentointi – Kirkkonummen rakennusvalvonta edellyttää IV-erityissuunnitelmien toimittamista lupaprosessissa. Laadimme tarvittavat suunnitelmat ja dokumentit. → Lue lisää ilmanvaihdon neuvonnasta
Kirkkonummen sisäilmaohje – IV ennakoivan huollon perustana
Kirkkonummen kunnan sisäilmaohje nostaa ilmanvaihdon poikkeuksellisen selkeästi esiin: "onnistunut ilmanvaihto" mainitaan suoraan hyvän sisäilman tunnusmerkkinä. Samassa yhteydessä korostetaan, että ennakoivat ja varhaiset tekniset huoltotoimet – mukaan lukien ilmanvaihdon toimivuuden varmistaminen – tukevat hyvää sisäilmaa ja voivat ratkaista ongelmia jo ennen laajaa korjaushanketta.
Tämä on tärkeä viesti myös yksityisille kiinteistönomistajille: ilmanvaihdon säännöllinen tarkastus ja huolto on halvempi ja tehokkaampi ratkaisu kuin odottaminen, kunnes sisäilmaoireilu johtaa laajempaan tutkimukseen.
Hinta-arvio ja varaus
Ilmanvaihtopalveluidemme hinnat ovat samat kaikissa toiminta-alueemme kunnissa. Kirkkonummella yleisimmin tilatut palvelut:
-
Ilmanvaihdon tarkastus – alk. hintaan 155€
-
Kanaviston puhdistus – alk. hintaan 785€
-
Ilmanvaihtokoneen huolto – alk. hintaan 355€
Tarkemmat hinnat ja suora ajanvaraus: Katso kaikki palvelut ja hinnat →
Haluatko tarjouksen taloyhtiölle tai laajempaan kohteeseen? Ota yhteyttä →
Palvelualue Kirkkonummella
Palvelemme koko Kirkkonummen alueella – kuntakeskuksesta Porkkalan merellisiin alueisiin.
Kuntakeskus ja Gesterby: Hallinnollinen keskus, 1960–1980-lukujen kerrostalo- ja pientalokanta, kunnan tihein asuinalue. Keskiaikainen kivikirkko, kunnanvirasto ja palvelut.
Masala – Sundsberg – Sarvvik: Rantaradan varrella, Kirkkonummen nopeimmin kasvava alue. Uudempaa rakennuskantaa, tulo-poisto + LTO tyypillisin järjestelmä. Sundsberg ja Sarvvik ovat 2000-luvun asuinalueita.
Veikkola: Pohjois-Kirkkonummen sisämaan taajama, E18-moottoritien varrella. Pientaloalue, jossa radon- ja maaperäriskien hallinta korostuu. Veikkolan koulukeskus on tunnettu sisäilmakohde.
Kantvik ja Porkkala: Merellinen alue, Porkkalan historia näkyy rakennuskannassa (neuvostoaikaiset rakenteet + 1960-luvun jälleenrakennus). Rannikkokosteuden hallinta IV:n erityiskysymys.
Upinniemi: Merivoimien tukikohta-alue eteläisessä Kirkkonummessa.
Kirkkonummi rajaa Espoon itäpuolella ja Siuntion lännessä.
