Ilmanvaihto Porvoo
Keskiaikaisen kaupungin IV-asiantuntija
IVAeris palvelee porvoolaisia kiinteistöjä ilmanvaihdon tarkastuksissa, huollossa, puhdistuksessa ja saneerauksessa. Porvoo on noin 52 000 asukkaan kaksikielinen kaupunki Itäisellä Uudellamaalla, noin 50 kilometrin päässä Helsingin keskustasta. Porvoo on yksi Suomen kuudesta keskiaikaisesta kaupungista – kaupunkioikeudet myönnettiin noin vuonna 1380 – ja sen vanhakaupunki Porvoonjoen varrella on yksi Suomen kansallismaisemista. Kaupunki on kaksikielinen: 63 % asukkaista puhuu suomea, 27 % ruotsia ja 8,5 % muita kieliä. Porvoo on samalla kaupunki, jossa pientalojen radonpitoisuudet ovat Uudenmaan korkeimpia.
Porvoon rakennuskanta ja ilmanvaihdon haasteet
Porvoon rakennuskanta on poikkeuksellisen kerrostunut – vanhimmat asuinrakennukset ovat 1700-luvulta, uusimmat 2020-luvulta.
Vanhakaupunki ja vanha pientalokanta (–1920-luku). Porvoon erityispiirre on ennen vuotta 1920 rakennettujen pientalojen merkittävä osuus: 1 344 asuntoa on tältä aikakaudelta. Vanhan Porvoon puutalot, empirekaupunginosan (1840-luku) rakennukset ja Porvoonjoen varren historialliset kiinteistöt muodostavat kokonaisuuden, jossa ilmanvaihto on lähes poikkeuksetta painovoimainen. Näissä kohteissa ilmanvaihdon tehostaminen vaatii erityistä herkkyyttä – rakennussuojelunäkökohdat ja vanhojen rakenteiden kosteustekninen käyttäytyminen rajaavat ratkaisuvaihtoehtoja.
Kerros- ja rivitalokanta (1960–1990-luku). Kaksi kolmesta porvoolaisesta kerrostaloasunnosta on rakennettu 1960–1990-luvuilla. Rivitaloista yli puolet on 1970–1980-luvuilta. Tämä aikakausi tarkoittaa tyypillisesti koneellista poistoilmanvaihtoa ulkoilmaventtiilein – järjestelmää, jossa IV-koneet, kanavistot ja säätöjärjestelmät ovat nyt 35–60 vuoden ikäisiä ja saneeraustarve kasvaa.
Moderni Porvoo (2000-luku–). Noin 21,6 % Porvoon asuntokannasta on 2000-luvulta. Länsiranta ja asemanseudun–Hattulan alue edustavat uusinta kasvua, jossa koneellinen tulo-poisto ja lämmöntalteenotto ovat standardi.
Tyypilliset ilmanvaihto-ongelmat Porvoossa
Porvoon kohderaporteista nousee kolme toistuvaa ongelmaryhmää.
Liiallinen alipaineisuus. Tuorilan koulun asuinrakennuksessa koneellinen poistoilmanvaihto tuotti 7–8 Pa alipainetta – selvästi enemmän kuin tavoitetaso (2–5 Pa). Kellarikerroksessa mitattiin -1…-8 Pa vaihteluväli. Liiallinen alipaine imee radonpitoista ilmaa maaperästä ja epäpuhtauksia rakenteista sisäilmaan. Gammelbackan monitoimitalon kuntotutkimuksessa todettiin lisäksi, että paine-eroon vaikuttavat ilmanvaihdon lisäksi ulkolämpötila ja tuulenpaine – säätö vaatii kokonaisvaltaista lähestymistä.
Usean IV-tyypin rinnakkaisuus. Tuorilan koulussa toimii samanaikaisesti kolme eri järjestelmää: koneellinen tulo-poisto (päärakennus), painovoimainen ilmanvaihto (punaisen rakennuksen asuntopuoli) ja koneellinen poisto ulkoilmaventtiilein (asuinrakennus). Tällainen rinnakkaisuus on tyypillistä Porvoon vanhemmissa kiinteistöissä, joissa laajennukset ja osittaiset saneeraukset ovat luoneet kerrostuneita IV-kokonaisuuksia – kokonaispainesuhteiden hallinta vaatii kaikkien järjestelmien yhteensovittamista.
IV-konehuoneen hygieniariskit. Tuorilan kohteessa havaittiin sarjan konkreettisin konehuoneen vikaluettelo: ulkoilmasäleikössä ei ollut verkkoa ja sijainti oli kuilumaisessa tilassa (altistuu epäpuhtauksille ja vedelle); ulkoilma- ja suodatinkammiossa oli vettä eikä viemäröintiä; F7-suodattimet olivat märkiä ja likaisia; lattiakaivona toimi niin sanottu kuivakaivo, ja lattialla oli vettä. Tämä kuvaa huoltovelan kasautumista – ongelma ei ole yksittäinen vika, vaan järjestelmällinen hygieniariskin kertyminen.
Radon Porvoossa – Uudenmaan korkeimpia pitoisuuksia
Porvoon radonprofiili on sarjan korkein. STUKin kuntatilaston mukaan Porvoon pientalojen radonkeskiarvo on 247 Bq/m³ ja mediaani 149 Bq/m³. Ylitysosuudet ovat merkittäviä: 38 % mittauksista ylittää 200 Bq/m³:n viitearvon, 22 % ylittää 300 Bq/m³ ja 2 % ylittää 1 000 Bq/m³.
Porvoossa radonhallinta on integroitu osaksi kaupungin kiinteistöjohtamista: toimitilajohto organisoi radonnäytteenotot ja tarkastuksilla tarkastetaan edellinen radonmittaustulos. Tämä systemaattinen valvonta on poikkeuksellista kuntatasolla.
Tuorilan koulun (nykyisin käytöstä poistettu) kellaritiloissa radonpitoisuus vaihteli mittausjaksolla 50–3 250 Bq/m³ – ja raportissa todettiin, että radon- ja paine-erovaihtelut korreloivat suoraan. Tämä mittausdata osoittaa, miten voimakkaasti ilmanvaihdon käyntiajat ja painesuhteet vaikuttavat radonpitoisuuteen: kun tuloilma oli öisin osateholla tai pysähdyksissä, radonpitoisuus nousi jyrkästi.
Ilmanvaihtopalvelumme Porvoossa
Palvelumme vastaa Porvoon kerrostuneen rakennuskannan tarpeisiin – vanhakaupungin puutaloista moderneihin asuinalueisiin.
Ilmanvaihdon tarkastus ja mittaus – Mittaamme ilmavirrat, painesuhteet ja CO₂-pitoisuudet. Radonriskialueella paine-eromittaus on olennainen osa tarkastusta – Porvoon kohderaporteissa havaittu 7–8 Pa ylialipaine osoittaa, miksi mittaus on välttämätön. → Lue lisää ilmanvaihdon tarkastuksesta
IV-nuohous ja puhdistus – Kanavien nuohous ja pääte-elimien puhdistus konehuoneen hygieniaan asti. Porvoossa korostuu konehuoneen vedenhallinta ja suodattimien tila. → Lue lisää ilmanvaihdon puhdistuksesta
Ilmanvaihdon huolto – Suodatinvaihto, ulkoilmanoton suojaus (verkon asennus säleikköön, viemäröinnin tarkistus), LTO-kennojen puhdistus. → Lue lisää ilmanvaihdon huollosta
Ilmanvaihdon asennus ja saneeraus – Vanhan IV-järjestelmän saneeraus tai painovoimaisen tehostus. Porvoossa erityishuomio rakennussuojelukohteisiin ja usean rinnakkaisen IV-tyypin yhteensovittamiseen. → Lue lisää ilmanvaihdon asennuksesta
IV-kuntotutkimus – Kokonaisarvio, jossa selvitetään kaikkien rinnakkaisten järjestelmien painesuhteet, käyntiajat ja radonvaikutukset. → Lue lisää ilmanvaihdon neuvonnasta
Porvoon Ilmanvaihto 24/7 -hanke
Porvoo on palvelualueemme ainoa kaupunki, joka on käynnistänyt nimetyn ilmanvaihtohankkeen koko kiinteistökantaansa varten. Ilmanvaihto 24/7 -hankkeen tavoitteena on parantaa sisäilmaolosuhteita pitämällä rakennusten IV-järjestelmät käynnissä jatkuvasti – käyttöajan ulkopuolella mahdollisesti pienemmällä teholla.
Hankkeessa käydään läpi kaikkien Porvoon kaupungin rakennusten IV-järjestelmät ja säädetään ne ympärivuorokautiseen käyttöön. Kohteissa, joissa on ollut sisäilmaepäilyjä, ilmanvaihto on jo pidetty jatkuvasti päällä. Hanke perustuu havaintoon, että monimutkaiset rakenteet vaativat tarkkaa tutkimista ja säätämistä – pelkkä "päälle/pois" ei riitä.
Ympäristöterveyden IV-vaatimukset Porvoossa
Porvoon kaupungin ympäristöterveyden ohjeessa (TSL 13 §) määritellään ilmanvaihdon minimiperiaatteet: sisäilman tulee vaihtua koko oleskeluvyöhykkeellä, ulkoilmavirran tulee olla käytön mukaisesti riittävä ja riittävän puhdasta, ja poistot on järjestettävä vähintään käymälöistä ja märkätiloista.
Vähimmäistuloilmaksi asetetaan 0,35 dm³/s per m² (huonekorkeudella 2,5 m tilan koko ilmamäärä vaihtuu kahdessa tunnissa). Päiväkoti- ja koulutiloissa vaatimus on vähintään 6 l/s henkilöä kohti – poikkeuksellisesti 4 l/s, jos mittauksin osoitetaan, ettei terveyshaittoja synny (seurataan mm. suhteellista kosteutta, CO₂-pitoisuutta ja VOC-yhdisteitä).
Hinta-arvio ja varaus
Ilmanvaihtopalveluidemme hinnat ovat samat kaikissa toiminta-alueemme kaupungeissa. Porvoossa yleisimmin tilatut palvelut:
-
Ilmanvaihdon tarkastus – alk. hintaan 155€
-
Kanaviston puhdistus – alk. hintaan 785€
-
Ilmanvaihtokoneen huolto – alk. hintaan 355€
Tarkemmat hinnat ja suora ajanvaraus: Katso kaikki palvelut ja hinnat →
Haluatko tarjouksen taloyhtiölle tai laajempaan kohteeseen? Ota yhteyttä →
Palvelualue Porvoossa
Palvelemme koko Porvoon kaupungin alueella – keskustasta saaristoon ja palvelukyliin.
Vanha Porvoo ja keskusta: Keskiaikainen vanhakaupunki, empirekaupunginosa (1840-luku), Porvoon tuomiokirkko. Puutaloja ja historiallisia kiinteistöjä, joissa painovoimainen ilmanvaihto. Rakennussuojelun alaiset kohteet vaativat herkkää IV-suunnittelua.
Länsiranta ja asemanseudun alue: Uusinta kasvua Porvoonjoen länsipuolella. Koneellinen tulo-poisto + LTO standardi.
Gammelbacka ja Kevätkumpu: 1970–1980-lukujen asuinalueita, kerros- ja rivitalokantaa. Koneellinen poisto tyypillinen, saneerausiässä.
Haikkoo ja Emäsalo: Ranta- ja saaristoalueita. Kosteusolosuhteet vaikuttavat IV-laitteiden toimintaan.
Hinthaara, Kulloo ja palvelukylät: Maaseutualueiden pientaloja, usein painovoimainen tai koneellinen poisto. Radonmittaus erityisen tärkeää.
Helsinki | Espoo | Vantaa | Kauniainen | Kerava | Järvenpää | Tuusula | Nurmijärvi | Hyvinkää | Kirkkonummi | Vihti | Lohja | Porvoo | Sipoo | Mäntsälä
