Ilmanvaihto Tuusula
Kolmen taajaman IV-palvelut
IVAeris palvelee tuusulalaisia kiinteistöjä ilmanvaihdon tarkastuksissa, huollossa, puhdistuksessa ja saneerauksessa. Tuusula on yli 42 000 asukkaan kasvava kunta Keski-Uudellamaalla – Suomen toiseksi suurin kunta ilman kaupunkistatusta. Kunnan erityispiirre on kolmen erillisen taajaman rakenne: hallintokeskus Hyrylä (noin 19 500 asukasta), Jokela (5 300) ja Kellokoski (4 300) muodostavat kukin oman ilmanvaihtoympäristönsä erilaisine rakennuskantoineen. Tuusula on STUKin pakollisen radonmittauksen kuntalistalla, ja radon onkin yksi merkittävimmistä ilmanvaihtoon vaikuttavista ympäristötekijöistä kunnassa.
Tuusulan rakennuskanta ja ilmanvaihdon haasteet
Tuusula kasvoi Tuusulanjärven ranta-asutuksesta nykyaikaisen pääkaupunkiseudun pendelöintikunnan suuntaan, mutta kolmen taajaman rakenne tekee ilmanvaihtokannasta poikkeuksellisen vaihtelevaa.
Historiallinen kerrostuma (–1960-luku). Tuusulan kirkonkylä Tuusulanjärven rannalla on ollut asuttua 1600-luvulta. Kellokosken ruukkiyhteisö syntyi 1795 perustetun rautaruukin ympärille. Venäläisen varuskunnan aikakaudesta (Krimin sota) alkaen Hyrylä kehittyi nykyiseksi hallintokeskukseksi. Vanhimmissa rakennuksissa ilmanvaihto on painovoimainen, ja erityisesti Tuusulanjärven ranta-alueella sekä Kellokosken teollisuushistoriallisissa rakenteissa järjestelmät ovat usein alkuperäisiä.
Ensimmäiset lähiöt ja kasvuvaihe (1960–1980-luku). Tuusulan ensimmäisten kerrostalolähiöiden suunnittelu alkoi 1960-luvun alussa. Riihikallio Etelä-Tuusulassa rakentui pääosin 1970–1980-luvuilla pientalovaltaiseksi alueeksi. Tämän aikakauden rakennuksissa ilmanvaihtojärjestelmä on tyypillisesti koneellinen poistoilmanvaihto – sama järjestelmätyyppi, joka on radonpitoisuuden kannalta kaikkein ongelmallisin. Riihikallion koulun vanhin osa on 1960-luvun lopulta, ja laajennuksia tehtiin 1970-luvun lopulla ja 2008 – julkisten rakennusten IV-peruskorjaustarpeet heijastavat koko alueen tilannetta.
Uudistuva Tuusula (2000-luku–). Rykmentinpuiston työpaikka-alueen kehittäminen entiselle varuskunta-alueelle on kunnan suurin yksittäinen muutoshanke. Vuonna 2024 Tuusula palkittiin Suomen pientalomyönteisimpänä kuntana kokoluokassaan – kunnan omakotitonttitarjonta on runsasta kaikissa kolmessa taajamassa. Uudisrakennuksissa on koneellinen tulo- ja poistoilmanvaihto lämmöntalteenotolla.
Radon ja maaperäriskit – ilmanvaihdon ympäristötekijät Tuusulassa
Tuusula kuuluu STUKin nimeämiin kuntiin, joissa työpaikkojen radonmittaus on pakollista. Kunnan rakennusjärjestys (2025) edellyttää, että uudis- ja peruskorjattavissa asuin- ja työtiloissa radonpitoisuus ei saa ylittää valtakunnallisia ohjearvoja ja radontorjunnan rakenteelliset ratkaisut on esitettävä rakennesuunnitelmissa.
Tuusula sijaitsee geologisesti merkittävällä alueella: Hattula–Tuusula–Mäntsälä-sektori tunnetaan maaperän arseenipitoisuuksista, ja Tuusulanjärven ympäristön maaperä vaihtelee savikosta soraharjuihin – molemmat vaikuttavat radonin kulkeutumiseen eri tavoin. STUKin ja TKK:n yhteistutkimus Tuusulan asuntomessualueella vuonna 2002 osoitti, että koneellinen poistojärjestelmä on radonpitoisuuden kannalta kaikkein ongelmallisin ratkaisu, koska alipaine on korkeimmillaan kun rakenteet ovat tiiviit.
Tämä tutkimustulos on erityisen relevantti Tuusulassa, jossa 1970–1980-lukujen pientalokanta on rakennettu juuri koneellisella poistolla.
Tuusulan ilmanvaihdon erityishaasteet
Tuusulan ongelmaprofiili yhdistää kolmen taajaman erilaiset rakennuskannat, kunnan aktiivisen sisäilmatyön ja hellekauden tuomat rajoitukset.
Hellekausi ja jäähdytyksen puute. Tuusulan kunta toteaa, ettei valtaosassa kunnan toimitilarakennuksia ole jäähdytyksellä varustettua ilmanvaihtoa. Helteellä sisälämpötila nousee, eikä pelkkä ilmamäärien lisääminen välttämättä auta – päivällä tuodaan lämmintä ulkoilmaa sisään. Tämä on haaste, joka koskee erityisesti 1960–1980-lukujen julkisia rakennuksia kouluista päiväkoteihin, mutta myös vanhempia asuinkerrostaloja.
IV jatkuvasti päällä – osateho mahdollinen. Kuten naapurikunta Järvenpää, myös Tuusula linjaa, että kunnan kiinteistöissä ilmanvaihto on jatkuvasti päällä. Järjestelmä voi toimia osateholla kiinteistö- tai konekohtaisesti, kunhan ilmamäärät riittävät. Kunta ohjeistaa varmistamaan, ettei venttiilien edustaa ole tukittu ja ettei työskennellä tiloissa joissa ei ole ilmanvaihtoa.
Sisäilmatyöryhmän prosessimalli. Tuusulan kunnan sisäilmatyöryhmä käyttää systemaattista korjausketjua: tiivistyskorjaukset → merkkiainekokeet tiivistyksen onnistumisen varmistamiseksi → IV-nuohous ja säätö → jatkuvatoiminen paine-eromittaus. Tämä on yksi Keski-Uudenmaan perusteellisimmista sisäilmaprosesseista. Jos korjauksista huolimatta oireilua esiintyy, selvitetään esimerkiksi mineraalivillakuitujen esiintymistä ja ilmanpuhdistimien vaikutusta.
Painesuhteiden hallinta. Tuusulan sisäilmaohje korostaa painesuhteiden "suunnitellun toiminnan" säilyttämistä: pitkäaikaista ovien ja ikkunoiden aukipitämistä tulee välttää, ja IV- tai lämmityspuutteista tulee ilmoittaa kiinteistönhoitoon välittömästi. Tämä periaate on erityisen tärkeä radon-alueella.
Tuusulan rakennusvalvonnan IV-käytännöt
Tuusulan rakennusvalvonnalla on kaksi merkittävää IV-erityispiirrettä:
Pientalon IV-toimenpiteet voivat olla lupavapaita. Tuusulan rakennusjärjestys (2025) mahdollistaa sen, että pientalon ja rivitalon talotekniset toimenpiteet – mukaan lukien ilmanvaihto- ja lämmitysjärjestelmien muutokset – voivat olla rakentamisluvasta vapautettuja, kunhan toimenpide ei liity terveyshaitan korjaamiseen. Tämä on käytännöllinen ero moniin naapurikuntiin ja helpottaa esimerkiksi IV-koneen vaihdon tai tuloilmajärjestelmän lisäämisen toteuttamista.
LVI-katselmukset ja nimetty LVI-tarkastaja. Lupapäätöksessä mainitut LVI-katselmukset vaativat nimetyn LVI-tarkastajan. Tarkastusasiakirja on oltava käytettävissä ja toimitettava loppukatselmuksessa. Erityissuunnittelijat – mukaan lukien ilmanvaihto-, lämmitys- ja vesilaitteistosuunnittelija – tulee ilmoittaa rakennusvalvontaan, ja usean suunnittelijan hankkeissa vastuunjako on dokumentoitava.
Naapurivaikutus ja raitisilmaventtiilit. Tuusulan rakennusjärjestys edellyttää, että esimerkiksi paljun tai uima-altaan sijoittelussa huomioidaan naapureiden raitisilmaventtiilit. Tämä on harvinainen mutta käytännössä tärkeä yksityiskohta, joka kertoo kunnan tietoisuudesta ilmanvaihdon ja ulkoisten tekijöiden vuorovaikutuksesta.
Ilmanvaihtopalvelumme Tuusulassa
Palvelumme vastaa Tuusulan kolmen taajaman tarpeisiin ja kunnan pientalovaltaiseen rakennuskantaan.
Ilmanvaihdon tarkastus ja mittaus – Mittaamme ilmavirrat, painesuhteet ja korvausilmareitit. Tuusulan radon-alueella painesuhteiden arviointi sisältyy jokaiseen tarkastukseen. → Lue lisää ilmanvaihdon tarkastuksesta
Ilmanvaihdon puhdistus – Tuusulan kunnan sisäilmatyöryhmän käyttämä "nuohous ja säätö" -menetelmä on myös asuinkiinteistöjen perushuoltoa. Puhdistamme kanavistot ja palautamme ilmavirrat suunnitellulle tasolle. → Lue lisää ilmanvaihdon puhdistuksesta
Ilmanvaihdon huolto – 1970–1980-lukujen pientalojen ja rivitalojen koneellisen poiston huollossa tarkistamme huippuimurin, poistoventtiilit ja korvausilmareitit. Uudemmissa tulo-poistojärjestelmissä huollamme LTO-kennot ja suodattimet.→ Lue lisää ilmanvaihdon huollosta
Ilmanvaihdon asennus ja saneeraus – Koneellisen poiston saneeraus tulo-poistojärjestelmäksi parantaa sekä sisäilman laatua, radonhallintaa että mahdollistaa kesäajan viilennyksen – ratkaisu Tuusulan hellekausiongelmaan. Tuusulan lupavapaus helpottaa pientalon IV-muutosten toteuttamista. → Lue lisää ilmanvaihdon asennuksesta
Ilmanvaihdon suunnittelu ja dokumentointi – Laadimme mittaus- ja säätöpöytäkirjat Tuusulan LVI-katselmuksen vaatimustasolla. Tunnistamme, milloin pientalon IV-toimenpide on lupavapaa ja milloin tarvitaan rakentamislupa. → Lue lisää ilmanvaihdon neuvonnasta
Hinta-arvio ja varaus
Ilmanvaihtopalveluidemme hinnat ovat samat kaikissa toiminta-alueemme kunnissa. Tuusulassa yleisimmin tilatut palvelut:
-
Ilmanvaihdon tarkastus – alk. hintaan 155€
-
Kanaviston puhdistus – alk. hintaan 785€
-
Ilmanvaihtokoneen huolto – alk. hintaan 355€
Tarkemmat hinnat ja suora ajanvaraus: Katso kaikki palvelut ja hinnat →
Haluatko tarjouksen taloyhtiölle tai laajempaan kohteeseen? Ota yhteyttä →
Palvelualue Tuusulassa
Palvelemme koko Tuusulan alueella, kaikissa kolmessa taajamassa ja haja-asutusalueilla.
Hyrylä ja Etelä-Tuusula (~19 500 as.): Hyrylä, Riihikallio, Lahela, Jäniksenlinna, Kirkonkylä, Ruskela – kunnan hallintokeskus, monipuolinen kerrostalo- ja pientalokanta, Rykmentinpuiston kehittyvä alue
Jokela ja Pohjois-Tuusula (~5 300 as.): Jokela, Nuppulinna, Paijala – junarata-asema (Jokela), pientalovaltainen, oma rakennushistoriansa
Kellokoski (~4 300 as.): Kellokoski, Nahkela, Myllykylä – historiallinen ruukkialue, vanhin rakennuskanta kunnassa
Maaseutualueet (~4 400 as.): Rusutjärvi, Ruotsinkylä, Siippoo, Savikulma, Vanhakylä – haja-asutusalueiden pientalot, usein kaivovesi ja omat IV-järjestelmät
Tuusula rajaa Järvenpään, Keravan ja Vantaan alueisiin – palvelemme luonnollisesti koko Keski-Uuttamaata.
Helsinki | Espoo | Vantaa | Kauniainen | Kerava | Järvenpää | Tuusula | Nurmijärvi | Hyvinkää | Kirkkonummi | Vihti | Lohja | Porvoo | Sipoo | Mäntsälä
