Miksi ilmanvaihto kannattaa tarkistaa ennen talvea?
- Mikael Denut
- 8.3.2023
- 8 min käytetty lukemiseen
Päivitetty: 21.5.
Talvi on suomalaiselle ilmanvaihdolle vuoden vaativin jakso. Ulkoilma on kylmää ja kuivaa, sisällä syntyy jatkuvasti kosteutta ja hiilidioksidia, ja järjestelmän on toimittava kuukausia keskeytyksettä. Juuri siksi ilmanvaihto kannattaa tarkistaa ennen ensimmäistä pitkää pakkasjaksoa, ei vasta silloin kun ikkunat huurtuvat tai tuloilma alkaa tuntua vetona.
Tässä artikkelissa käydään läpi, miksi tarkistus kannattaa tehdä juuri ennen talvea ja mitä se käytännössä sisältää. Painopiste on kylmän kauden erityispiirteissä: lämmöntalteenoton toiminnassa, jäätymisriskissä, kondenssivesissä, suodattimien kunnossa, painesuhteissa, kosteudenhallinnassa ja energiankulutuksessa.
Tarkistus ei ole pelkkä muodollisuus. Hyvin ajoitettu syystarkistus pienentää lämmityslaskua, ehkäisee koneen jäätymisvaurioita ja pitää sisäilman terveellisenä silloin, kun vietämme sisällä eniten aikaa.
Miksi talvi on ilmanvaihdolle vuoden vaativin aika Suomessa
Suomen ilmastossa lämpötilaero sisä- ja ulkoilman välillä voi pakkasella olla yli 40 astetta. Tämä ero kuormittaa ilmanvaihtokonetta, lämmöntalteenottoa ja rakenteita tavalla, joka ei näy lainkaan kesällä. Mitä kovempi pakkanen, sitä suuremmaksi kasvaa myös kosteuden tiivistymisen ja kennon jäätymisen riski.
Talvella vietämme sisätiloissa selvästi enemmän aikaa, ikkunat pidetään kiinni ja tuuletus vähenee. Sisäilman epäpuhtaudet, kosteus ja hiilidioksidi poistuvat silloin lähes yksinomaan ilmanvaihdon kautta. Jos järjestelmä ei toimi suunnitellusti, ongelmat kasautuvat juuri kylmimpään aikaan.
Asuinrakennusten ilmanvaihdon perusvaatimukset on määritelty ympäristöministeriön asetuksessa YM 1009/2017, jonka mukaan käyttöajan ulkoilmavirran tulee olla vähintään noin 0,35 litraa sekunnissa lattianeliötä kohti ja ilmanvaihtokertoimen vähintään 0,5 kertaa tunnissa. Nämä vaatimukset eivät jousta talvella, vaikka houkutus pienentää ilmanvaihtoa lämmön säästämiseksi onkin suuri.
Mikä muuttuu, kun ulkoilma muuttuu kylmäksi ja kuivaksi
Kylmä ulkoilma sisältää hyvin vähän vesihöyryä. Kun se lämmitetään sisätilan lämpötilaan, sen suhteellinen kosteus laskee voimakkaasti, ja sisäilma muuttuu kuivaksi. Samaan aikaan asumisesta, suihkusta, ruoanlaitosta ja kuivuvasta pyykistä syntyvä kosteus jää sisälle, jos ilmanvaihto ei poista sitä riittävästi.
Kylmä ilma vaikuttaa myös koneen toimintaan. Lämmöntalteenoton kennossa lämmin ja kostea poistoilma kohtaa kylmän pinnan, jolloin vesihöyry tiivistyy ja voi pakkasella jäätyä. Tämä on talven keskeisin tekninen haaste, ja siihen palataan tarkemmin jäljempänä.
Kuivuus ja kosteus ovat siis talvella yhtä aikaa läsnä: ulkoa tuleva ilma on kuivaa, mutta sisällä tuotettu kosteus voi silti tiivistyä kylmille pinnoille. Tasapainon löytäminen on koko talvikauden ilmanvaihdon ydinkysymys, jota käsittelemme myös artikkelissa ilmanvaihdon merkitys sisäilman kosteuden hallinnassa.
Ilmanvaihdon tarkistus ennen talvea: tarkistuslista lämmityskautta varten
Ennen talvea tehtävä tarkistus kannattaa pilkkoa selkeisiin osiin. Osan tehtävistä asukas voi tehdä itse, osa kuuluu ammattilaiselle, erityisesti ilmamäärien säätö ja jäätymiseneston asetukset. Alla oleva taulukko kokoaa tärkeimmät kohdat ja sen, milloin kannattaa kutsua tekijä paikalle.
Tehtävä | Miksi sillä on merkitystä | Kuka voi tehdä | Milloin kutsua ammattilainen |
|---|---|---|---|
Suodattimien kunto ja vaihto | Likainen suodatin heikentää ilmavirtaa ja LTO:n tehoa | Asukas | Jos suodatinluokka tai koko on epäselvä |
LTO-kennon puhtaus ja toiminta | Likainen tai jäätyvä kenno romahduttaa hyötysuhteen | Asukas (silmämääräisesti) | Hyötysuhteen mittaus ja kennon huolto |
Kondenssivesi ja vesilukko | Jäätyvä viemäri tulvii koneeseen | Asukas (tarkistus) | Lämpösaatto tai viemäröinnin korjaus |
Jäätymiseneston ja esilämmityksen asetukset | Estää kennon jäätymisen pakkasella | Ammattilainen | Aina ennen pakkaskautta, jos epävarma |
Tuloilman lämpötila-asetus | Liian kylmä tuloilma aiheuttaa vetoa | Asukas tai ammattilainen | Jos veto jatkuu säädön jälkeen |
Ilmamäärät ja painesuhteet | Väärä tasapaino lisää kosteus- ja savuriskiä | Ammattilainen | Mittaus ja säätö ennen talvea |
Venttiilien ja säleikköjen puhtaus | Tukkeutuneet venttiilit heikentävät vaihtuvuutta | Asukas | Jos venttiilit on aiemmin säädetty, älä muuta itse |
Kun tarkistuslistan kohdat käydään läpi ennen ensimmäistä pakkasjaksoa, suurin osa talven ongelmista voidaan ehkäistä etukäteen. Kausihuolto on tähän luonteva ja edullinen tapa, koska siinä kone, suodattimet, kenno ja kondenssivedet käydään läpi kerralla.
Tarkistuksen yhteydessä kannattaa myös varmistaa, että koneen perussäädöt ja huoltohistoria ovat tiedossa. Yleisemmästä järjestelmän käytöstä ja vastuista kerromme artikkelissa koneellisen ilmanvaihdon huolto ja käyttö.
Suodattimet kannattaa vaihtaa ennen lämmityskautta
Suodattimet ovat ilmanvaihdon kulutusosa, ja niiden kunto vaikuttaa suoraan talven toimintaan. Likainen suodatin lisää painehäviötä, pienentää ilmavirtaa ja pakottaa puhaltimen käymään kovemmilla kierroksilla, mikä nostaa sekä ääntä että sähkönkulutusta.
Nykyiset suodattimet luokitellaan standardin ISO 16890 mukaan luokkiin ePM1, ePM2,5 ja ePM10, jotka korvasivat vanhat EN 779 -luokat heinäkuussa 2018. Tuloilmassa käytetään tyypillisesti hienosuodatinta luokkaa ISO ePM1, jotta pienhiukkaset ja siitepöly eivät kulkeudu sisälle. Oikean luokan ja oikean koon valinta on tärkeää, eikä suodatinta kannata korvata heikommalla.
Ennen lämmityskautta vaihdettu suodatin pitää ilmavirran kohdallaan koko talven yli ja suojaa myös lämmöntalteenoton kennoa lialta. Suodattimien vaihtovälin seurannasta kerromme tarkemmin artikkelissa miksi suodattimien vaihtoväliä tulee tarkkailla.
Näin varmistat, että LTO toimii ennen pakkasia
Lämmöntalteenotto eli LTO on talven tärkein energiansäästäjä. Siinä lämmin poistoilma luovuttaa lämpönsä sisään tulevalle kylmälle ulkoilmalle, jolloin tuloilmaa ei tarvitse lämmittää alusta asti. Hyväkuntoinen kenno voi siirtää suuren osan poistoilman lämmöstä takaisin, mikä näkyy suoraan lämmityslaskussa.
Kennon hyötysuhde mitataan laboratoriossa standardin EN 308 mukaisilla menettelyillä, ja kokonaisten asuntokoneiden suorituskyky testataan pientalojen osalta standardin EN 13141-7 mukaan. Käytännössä asukkaan kannattaa ennen pakkasia tarkistaa, että kenno on puhdas, ettei se ole irronnut paikaltaan ja että kone ei ole jäänyt pelkälle ohitukselle eli bypass-asennolle.
Jos epäilet, ettei talteenotto enää lämmitä tuloilmaa kunnolla, kannattaa hyötysuhde ja ilmavirrat mitata ennen talvea. Toimintaperiaatteesta ja hyödyistä kerromme laajemmin artikkelissa ilmanvaihdon merkitys lämmön talteenotossa.
Jäätymisenesto, esilämmitys ja ohituspellin asetukset
Kun ulkoilma laskee tyypillisesti noin viiden pakkasasteen alapuolelle, poistoilmasta tiivistynyt vesi voi alkaa jäätyä kennon kylmimpiin osiin. Jäätyvä kenno tukkii ilmateitä, heikentää hyötysuhdetta ja voi pahimmillaan pysäyttää tuloilman kokonaan. Tämän estämiseksi koneissa on jäätymisenesto.
Jäätymisenesto voi toimia kolmella tavalla: sähköinen esilämmityspatteri lämmittää ulkoilmaa ennen kennoa, ohituspelti ohjaa osan ilmasta kennon ohi, tai tulopuhaltimen kierroksia lasketaan hetkellisesti. Asetukset on usein tehty oikein jo asennusvaiheessa, mutta ne kannattaa varmistaa ennen talvea, koska väärin säädetty esilämmitys joko jäätyy tai kuluttaa turhaa sähköä.
Esilämmityksen ja ohituksen säätö on ammattilaisen työtä, koska se vaikuttaa sekä jäätymisriskiin että energiankulutukseen. Tarkistus kannattaa tehdä hyvissä ajoin, ei vasta ensimmäisen kovan pakkasen aikana.
Kondenssivesi ja jäätymisriski
Lämmöntalteenoton kennossa syntyy talvella runsaasti kondenssivettä, kun lämmin poistoilma jäähtyy. Tämä vesi ohjataan kondenssiviemäriin, jossa on yleensä vesilukko. Jos viemäri tai vesilukko sijaitsee kylmässä tilassa, kuten kylmällä ullakolla tai eristämättömässä teknisessä tilassa, vesi voi jäätyä ja tukkia poiston.
Jäätynyt kondenssiviemäri johtaa siihen, että vesi nousee takaisin koneeseen ja voi vaurioittaa sitä tai valua lattialle. Ennen talvea kannattaa varmistaa, että vesilukko on ehjä ja täytetty, että viemärilinja on lämpimässä tai varustettu lämpösaatolla, ja että poistoreitti on auki. Tämä on yksi yleisimmistä syistä talven yllättäviin vikoihin.
Kondenssin ja kosteuden hallinta kytkeytyy myös rakenteiden suojaamiseen, sillä väärin ohjattu kosteus voi tiivistyä rakenteisiin. Aihetta käsitellään tarkemmin artikkelissa kosteuden tiivistyminen rakenteisiin.
Tuloilman lämpötila ja vetovalitukset
Talvella yleisin valitus on veto. Se johtuu useimmiten siitä, että tuloilma puhalletaan huoneeseen liian kylmänä. Sisäilmastoluokitus 2018 ohjaa pitämään oleskeluvyöhykkeen ilman nopeuden pienenä, jotta ilmavirta ei tunnu vedolta, ja tuloilman tulee olla riittävän lämmintä mutta ei tunkkaisen lämmintä.
Motivan ohjeen mukaan tuloilman jälkilämmitys kannattaa lämmityskaudella asettaa noin 17 asteeseen. Tämä riittää poistamaan vedon tunteen ilman, että tuloilma alkaa nostaa huoneen lämpötilaa tarpeettomasti tai kuluttaa turhaa energiaa. Jos veto jatkuu säädön jälkeen, syynä voi olla väärä venttiilin suuntaus, liian suuri ilmamäärä tai LTO:n heikentynyt toiminta.
Tuloilman lämpötilan perussäädön voi usein tehdä asukas koneen ohjauksesta, mutta jatkuvan vedon selvittäminen vaatii yleensä mittausta. Veto ei ole pelkkä mukavuuskysymys, vaan se johtaa usein siihen, että asukas pienentää tai sammuttaa ilmanvaihdon, mistä seuraa kosteus- ja sisäilmaongelmia.
Painesuhteet ja takan tai puukiukaan käyttö talvella
Koneellinen tulo- ja poistoilmanvaihto säädetään yleensä lievästi alipaineiseksi, jotta sisäilman kosteus ei työnny rakenteisiin. Talvella painesuhteet korostuvat, koska lämpötilaero kasvattaa savupiipun ja hormien vetoa. Liian suuri alipaine on talvella todellinen ongelma tulisijoja käytettäessä.
Jos asunnossa on takka tai puukiuas, liian suuri alipaine voi kääntää tulisijan vedon, jolloin savua virtaa huoneeseen sytytyksen aikana. Sama ilmiö voi syntyä, kun liesituuletinta käytetään tehostuksella samaan aikaan. Ennen talvea kannattaa varmistaa, että korvausilmaa on riittävästi ja että tulisijaa sytytettäessä on käytettävissä erillinen korvausilmareitti.
Painesuhteiden hallinta perustuu oikeisiin ilmamääriin ja niiden tasapainoon. Alipaineen ja ylipaineen vaikutuksista kerromme tarkemmin artikkelissa mikä on alipaine ja ylipaine.
Kosteus ja ikkunoiden huurtuminen makuuhuoneissa, kylpyhuoneissa ja keittiössä
Sisäilman suhteellinen kosteus asettuu talvella usein alueelle 25 to 45 prosenttia, mikä on terveellinen ja tavoiteltava taso. Jos kosteus nousee toistuvasti yli 45 to 50 prosentin pakkasella, vesihöyry alkaa tiivistyä kylmille pinnoille, erityisesti ikkunoiden alareunoihin ja kylmiin nurkkiin.
Pysyvä ikkunoiden huurtuminen sisäpinnoilla on selkeä varoitusmerkki siitä, että kosteutta poistuu liian vähän. Makuuhuoneissa kosteus ja hiilidioksidi nousevat yön aikana, kylpyhuoneessa suihku tuottaa kosteuspiikin, ja keittiössä ruoanlaitto lisää kuormaa. Näissä tiloissa poistoilman riittävyys kannattaa varmistaa ennen talvea.
Huurtumisen syyt ja korjauskeinot on käsitelty erikseen artikkelissa koneellinen ilmanvaihto ja ikkunoiden huurtuminen. Ratkaisu ei lähes koskaan ole ilmanvaihdon pienentäminen, vaan sen varmistaminen, että kosteus pääsee poistumaan.
CO2 nousee, kun ikkunat pidetään kiinni
Hiilidioksidipitoisuus on hyvä mittari sille, riittääkö ilmanvaihto ihmismäärään nähden. Sisäilmastoluokitus 2018 asettaa tavoitteeksi parhaassa luokassa S1 alle noin 750 ppm ja luokassa S2 alle noin 950 ppm. Käytännön ohjeena normaalin oleskelun aikana pitoisuus kannattaa pitää alle noin 800 to 1000 ppm.
Talvella ikkunatuuletus vähenee, joten CO2 nousee herkemmin, etenkin makuuhuoneissa yöllä. Korkea hiilidioksidi heikentää unen laatua ja keskittymiskykyä, ja se on usein ensimmäinen merkki siitä, että ilmavirta on liian pieni. Tämän vuoksi ilmanvaihtoa ei tule talvella pienentää alle suunnitellun tason.
Hiilidioksiditason hallinnasta ja mittaamisesta kerromme tarkemmin artikkelissa ilmanvaihdon merkitys sisäilman CO2-tason hallinnassa.
Energiakustannukset, jos ilmanvaihto on säädetty väärin
Väärin säädetty ilmanvaihto näkyy talvella suoraan lämmityslaskussa. Likainen kenno ja tukkeutuneet suodattimet heikentävät lämmöntalteenottoa, jolloin tuloilman jälkilämmitys joutuu tekemään enemmän työtä. Liian suuret ilmamäärät puolestaan poistavat lämmintä ilmaa tarpeettomasti.
Houkutus sammuttaa ilmanvaihto kokonaan lämmön säästämiseksi on talvella yleinen, mutta se on virhe. Motiva ja alan ohjeistus muistuttavat, ettei konetta tule sammuttaa, vaan tarvittaessa puhallustehoa voidaan hetkellisesti laskea. Sammutettu kone johtaa kosteuden, hiilidioksidin ja epäpuhtauksien kertymiseen sekä kosteuden tiivistymiseen koneeseen ja kanaviin.
Oikein säädetty järjestelmä on samaan aikaan energiatehokas ja terveellinen. Tiiviyden ja vuotojen merkityksestä energiankulutukselle kerromme artikkelissa miksi ilmanvaihtojärjestelmän vuotoja tulee välttää.
Mitä asunnonomistajan ja taloyhtiön kannattaa tarkistaa ennen ensimmäistä pitkää pakkasjaksoa
Talven oireet on helpompi tunnistaa, kun tietää mistä ne johtuvat. Alla oleva taulukko kokoaa tavallisimmat talven oireet ja niiden todennäköiset syyt, jotta osaat reagoida oikein ennen kuin pieni vika kasvaa suureksi.
Talven oire | Todennäköinen syy | Mitä tehdä |
|---|---|---|
Kylmä veto tuloilmasta | Tuloilman jälkilämmitys liian matala tai LTO ei lämmitä | Tarkista lämpötila-asetus ja LTO:n toiminta |
Koneen kasvanut ääni tai hurina | Likainen suodatin, jäätyvä kenno tai puhaltimen epätasapaino | Vaihda suodattimet ja tarkista jäätymisenesto |
Jäätynyt kondenssiviemäri | Viemäri tai vesilukko kylmässä tilassa | Sulata, lisää lämpösaatto, ohjaa viemäri lämpimään |
Ikkunoiden huurtuminen | Liian korkea sisäilman kosteus ja heikko ilmanvaihto | Lisää ilmanvaihtoa, älä sammuta konetta |
Korkea CO2 ja tunkkaisuus aamuisin | Liian pieni ilmavirta makuuhuoneissa | Nosta ilmamäärää ja tarkista venttiilit |
Hyvin kuiva sisäilma | Suuri ilmanvaihto kuivassa pakkasilmassa | Säädä ilmamäärä tarpeenmukaiseksi, älä sammuta |
Maakellarimainen tai tunkkainen haju | Kondenssi, likainen kenno tai paineongelma | Tilaa ongelmaselvitys |
Heikko ilmavirta venttiileissä | Tukkeutuneet suodattimet tai venttiilit, jäätynyt kenno | Puhdista, vaihda suodattimet, mittaa ilmamäärät |
Jos oireita on jo havaittavissa, kuten jatkuvaa vetoa, hajuja tai huurtumista, kannattaa tilata ongelmaselvitys, jossa syy paikannetaan mittaamalla. Näin vältetään arvailu ja korjataan oikea asia kerralla.
Seuraava taulukko havainnollistaa, mitä riskejä syntyy, jos ilmanvaihtoa ei tarkisteta ennen talvea. Useimmat näistä ovat ennaltaehkäistävissä yhdellä syystarkistuksella.
Riski, jos tarkistus laiminlyödään | Mekanismi | Seuraus |
|---|---|---|
Energianhukka | Likainen kenno ja väärät asetukset | Korkeampi lämmityslasku |
Koneen jäätymisvaurio | Kondenssi jäätyy kennoon | Kallis korjaus ja käyttökatko |
Kosteuden tiivistyminen | Kostea sisäilma kylmillä pinnoilla | Huurtuminen ja vesijäljet |
Homeriski | Pitkittynyt kosteus rakenteissa | Mikrobivaurio ja terveyshaitta |
Huono uni ja keskittyminen | Korkea CO2 makuuhuoneessa öisin | Väsymys ja päänsärky |
Sisäilman tunkkaisuus | Riittämätön ilmanvaihto | Oireet ja viihtyvyyden lasku |
Painesuhteiden vinouma | Väärä tulo- ja poistotasapaino | Veto, savuhaitat ja kosteusvirrat rakenteisiin |
Takan savuhaitat | Liiallinen alipaine | Savu virtaa huoneeseen tulisijaa käytettäessä |
Taloyhtiöiden hallituksille ja isännöitsijöille suositellaan kattavampaa talvikuntoon saattamista, jossa koko kiinteistön ilmanvaihto käydään läpi yhtenä kokonaisuutena. Kattava katsastus dokumentoi järjestelmän kunnon ja antaa selkeät toimenpidesuositukset ennen pakkaskautta.
Ilmanvaihdon talvihuolto kannattaa ajoittaa syksyyn
Paras aika tehdä ilmanvaihdon talvihuolto on alkusyksy, ennen kuin pakkaset alkavat. Silloin suodattimet, kenno, kondenssivedet ja asetukset ehditään käydä läpi rauhassa, eikä korjauksia tarvitse tehdä kiireellä kovan pakkasen aikana. Syksyyn ajoitettu tarkistus on edullisempi ja vaivattomampi kuin talven aikainen päivystyskorjaus.
Kun järjestelmä laitetaan kuntoon ennen talvea, se toimii koko kylmän kauden energiatehokkaasti ja hiljaa, sisäilma pysyy terveellisenä ja koneen jäätymisvauriot vältetään. Tämä on pieni panostus, joka maksaa itsensä takaisin sekä lämmityskuluissa että viihtyvyydessä.
Saako ilmanvaihtoa pienentää talvella energian säästämiseksi?
Ilmanvaihtoa ei tule sammuttaa eikä pienentää alle suunnitellun tason. Tarvittaessa puhallustehoa voi laskea hetkellisesti, mutta jatkuva pienentäminen lisää kosteutta, hiilidioksidia ja kosteuden tiivistymistä koneeseen ja rakenteisiin.
Miksi ikkunat huurtuvat talvella?
Huurtuminen johtuu liian korkeasta sisäilman kosteudesta ja riittämättömästä ilmanvaihdosta. Kun kostea sisäilma kohtaa kylmän ikkunapinnan, vesihöyry tiivistyy. Ratkaisu on lisätä ilmanvaihtoa, ei vähentää sitä.
Miksi tuloilma tuntuu kylmältä?
Tuloilma tuntuu kylmältä, jos sen jälkilämmitys on liian matala tai lämmöntalteenotto ei toimi kunnolla. Lämmityskaudella tuloilman lämpötila kannattaa asettaa noin 17 asteeseen, jolloin veto vähenee ilman turhaa energiankulutusta.
Miten tiedän, että LTO toimii ennen pakkasia?
Tarkista, että kenno on puhdas ja paikallaan eikä kone ole jäänyt pelkälle ohitukselle. Varmin tapa on mittauttaa lämmöntalteenoton hyötysuhde ja ilmamäärät ennen talvea.
Kuinka usein suodattimet pitää vaihtaa ennen talvea?
Suodattimet kannattaa vaihtaa vähintään kerran tai kahdesti vuodessa ja aina ennen lämmityskautta. Tällöin ilmavirta pysyy oikeana koko talven ja kenno suojautuu lialta.
Miksi ilmanvaihtokone voi jäätyä?
Pakkasella poistoilmasta tiivistyvä vesi voi jäätyä kennoon, kun ulkoilma laskee tyypillisesti noin viiden pakkasasteen alapuolelle. Jäätymisenesto, esilämmitys ja toimiva kondenssiveden poisto estävät jäätymisen.
Kannattaako taloyhtiön tehdä ilmanvaihdon tarkastus syksyllä?
Kyllä. Taloyhtiölle suositellaan kattavaa ilmanvaihdon katsastusta ennen pakkaskautta, jolloin koko kiinteistön järjestelmä dokumentoidaan ja saadaan selkeät toimenpidesuositukset talvea varten.
WE KNOW, WE CARE & WE GET IT DONE
IVAeris Oy
010 206 3000
